Mitä jos virtsassa on punasoluja?

1 vuotta sitten 82 katselukertaa

Veri virtsassa: Hakeudu lääkäriin! Punasolut virtsassa eli verivirtsaisuus vaatii lääkärin tutkimuksen. Älä odota! Aiempi verivirtsaisuus on vakava merkki, joka edellyttää syyn selvitystä. Kiireellinen hoitoon hakeutuminen on välttämätöntä, erityisesti jos virtsaaminen on vaikeaa tai esiintyy äkillistä virtsanpidätystä. Selvitä syy ja hoida terveytesi.

Kommentti 0 tykkäystä

Ehkä haluat kysyä tästä?Lisää

Mitä tarkoittaa, jos virtsassa on punasoluja? Mikä on syy?

Okei, tässä mun näkemys punasolujen löytymisestä virtsasta, ihan omasta kokemuksesta ja vähän silleen arkikielellä:

Jos virtsassa on punasoluja, se tarkoittaa sitä, ettei kaikki oo ihan ookoo. Kerran itelläkin näky verta pissassa ja heti säikäytti! Ei se normaalia ole, ja lääkäriin kannattaa mennä selvittääkseen syyn.

Mistä se sit johtuu? No, syitä voi olla monia. Munuaiskivet, tulehdukset... Mut ihan tosissaan, lääkäri osaa sanoa varmemmin.

Jos virtsaaminen on vaikeeta, ja tuntuu ettei pissaa tuu ollenkaan, silloin on heti mentävä päivystykseen. Ei siinä passaa aikailla. Äkillinen virtsaumpi on tosi paha juttu!

Mitä tarkoittaa punasolu virtsassa?

Hematuria eli verivirtsaisuus. Punaiset verisolut virtsassa. Voivat olla näkymättömiä (mikrohematuria) tai näkyviä (makrohematuria). Muutama punasolu on normaalia, mutta suurempi määrä vaatii aina lisätutkimuksia.

Munuaisperäinen hematuria: Usein liittyy proteiinia virtsassa ja munuaisten vajaatoimintaa. Syynä voi olla glomerulonefriitti, munuaiskivet, kasvaimet tai kystat.
Virtsatieperäinen hematuria: Syynä voi olla infektio, kivi, kasvain tai trauma. Esimerkiksi virtsarakon tulehdus tai virtsaputken ärsytys.
Dysmorfiset punasolut: Muodoltaan poikkeavat punasolut, viittaavat usein glomerulonefriittiin. Glomerulus on munuaisen suodatusyksikkö. Vaurio tässä aiheuttaa proteiinia ja punasoluja virtsassa.

Diagnostiikka

Virtsakoe: Punasolujen, proteiinin ja muiden aineiden määrän mittaus.
Virtsan irtosolututkimus (sytologia): Sulkee pois syövän mahdollisuuden.
Kuvantaminen: Ultraääni, TT tai magneettikuvaus munuaisista ja virtsateistä. Auttaa paikantamaan ongelman lähteen.
Kystoskopia: Virtsarakon tähystys. Tarpeen, jos epäillään virtsarakon kasvainta.

Muita mahdollisia syitä:

Lääkkeet, kuten veren ohennuslääkkeet.
Voimakas fyysinen rasitus.
Menstruaatio (nainen).
Harvinaisempia syitä: Sikkelisoluanemia, hemofilia.

Onko se vakavaa?

Vaihtelee syystä riippuen. Infektio on usein helposti hoidettavissa, kun taas kasvain vaatii laajempia toimenpiteitä. Aina on tärkeää selvittää syy. Oma-aloitteinen hoito ei ole suositeltavaa.

Mitä jos en tee mitään?

Hoitamaton virtsatieinfektio voi johtaa munuaistulehdukseen. Kasvaimet voivat levitä. Älä siis odota, vaan hakeudu lääkäriin.