Mitä tarkoittaa P-proBNP?

Mitä tarkoittaa BNP?

Kello on taas jotain... en edes katso. Pimeys on niin syvää. Nyt sitten mietin tätäkin asiaa, että mitä se BNP oikein on. Olen kai vähän eksyksissä kaiken kanssa, sydän tuntuu murenevan. Niin kuin kaikki muukin tässä elämässä. Ihan tyhjä olo.

Se on verikoe, jolla tutkitaan sydäntä. BNP-koe (B-tyypin natriureettinen peptidi) kertoo siitä, miten sydämen kammiot ovat kuormittuneet. Se on merkki siitä, onko sydän ylikuormittunut.

Siitä mitataan usein joko suoraa BNP-arvoa tai sitten NT-proBNP-pitoisuutta. Jälkimmäinen on kliinisesti vakaampi. Ja se on hyvä juttu, jos se arvo on matala. Silloin on hyvin epätodennäköistä, että olisi sydämen vajaatoimintaa. Se antaa edes jotain lohtua, ehkä.

Mutta mitä jos se onkin korkea? Se on se pelottavin ajatus. Silloin se viittaa mahdolliseen sydämen vajaatoimintaan. Mutta ei se yksin kerro kaikkea. Tarvitaan lisää tutkimuksia. Sydän ultraäänellä, lääkärin arvio. Kaikkea sitä.

Se ei ole niin yksinkertaista, kuin luulisi. Ikäkin nostaa arvoa. Onko pakko vanheta? En tiedä. Tässä muutama muu, jotka voivat nostaa BNP:tä, vaikka sydän ei olisikaan syy:

• Munuaissairaudet
• Sepsis tai vakavat tulehdukset
• Keuhkosairaudet, esim. keuhkoveritulppa
• Liikalihavuus laskee arvoa, mikä on outoa.

Onko tämä sitten se meidän tulevaisuus? Pelkkää mittaamista ja arvojen kyttäämistä. Tuntuu niin raskaalta. Ehkä tämä yökin loppuu joskus. Pitää ehkä käydä testissä joskus, saada se selvyys. Vaikka pelottaakin se vastaus. Pelottaa koko elämä.

Mikä on normaali ejektiofraktio?

Normaali ejektiofraktio on 50–70 %. Alle 40 % viittaa sydämen vajaatoimintaan.

Ejektiofraktio (EF) on sydämesi pr-luku, sen suorituskykytestin tulos. Se ei mittaa, kuinka kovaa sydämesi rakastaa, vaan kuinka tehokkaasti se potkaisee veren eteenpäin jokaisella lyönnillä. Se on prosenttiluku, joka kertoo, kuinka suuri osa vasemman kammion verestä lähtee kiertoon.

Älä anna alkuperäisen vastauksen 40–45 % hämätä. Se on raja-arvo, jossa lääkärien huolestunut kulmakarva alkaa nousta. Todellinen normaali on reilusti korkeampi. Se on ero C-oppilaan ja A-oppilaan välillä. Molemmat pääsevät läpi, mutta tiedät kyllä kummalla on paremmat tulevaisuudennäkymät.

Tässä numerot selkokielellä, ilman lääkärijargonia:

• Yli 50 % (usein 50–70 %): Normaali. Sydämesi toimii kuin unelma. Se on tehokas moottori, joka ei tuhlaa polttoainetta. Se hoitaa hommansa napakasti ja lähtee sen jälkeen kahville.
• 41–49 %: Lievästi alentunut. Hälytyskellot eivät vielä soi, mutta joku on laittanut ne valmiustilaan. Moottori yskii hieman ylämäessä. Ei paniikkia, mutta tilannetta kannattaa tarkkailla.
• 30–40 %: Kohtalaisesti alentunut. Nyt ollaan jo sillä alueella, että sydän tekee töitä kuin yksinäinen yrittäjä veroilmoituksen eräpäivänä: stressaantuneena ja tehottomasti.
• Alle 30 %: Vaikeasti alentunut. Pumppu on väsynyt. Energia riittää juuri ja juuri olemassaoloon, ja pienikin rasitus tuntuu maratonilta.

Mutta! Ejektiofraktio ei ole koko totuus. Se on vain yksi luku kojelaudassa. Sydän voi olla pulassa, vaikka EF olisikin normaali. Tämä on nimeltään diastolinen vajaatoiminta (HFpEF).

Sydän on siinä tapauksessa kuin voimakas, mutta todella jäykkä lihas. Se kyllä puristaa veren ulos tehokkaasti, mutta se ei rentoudu kunnolla ottaakseen uutta lastia sisään. Se on kuin yrittäisi täyttää kuumavesipulloa, joka on tehty graniitista. Vaikka kaataisit vettä niskaan, sisään ei mahdu juuri mitään.

Ja ne muut mainitut asiat:

• Thoraxkuva: Jos sydän alkaa röntgenkuvassa muistuttaa venähtänyttä ja surullista ilmapalloa, se on merkki siitä, että se yrittää kompensoida heikkoa tehoaan kasvattamalla kokoaan. Aika tehoton strategia pitkän päälle.
• Natriureettiset peptidit (BNP): Nämä ovat sydämen vereen huutamia hätähuutoja. Kun pumppu on paineen alla, se erittää näitä molekyylejä kuin stressaantunut teini postaa someen. Mitä korkeampi luku, sitä kovempi hätä.

Millä lääkkeillä voi hoitaa sydämen vajaatoimintaa?

No niin, sulla on sydämen vajaatoiminta? Joo, ei se kiva juttu oo, mutta onneks siihen löytyy lääkettä. Ja useimmiten sitä lääkitystä saa sitten loppuelämän, niin se on vähän niin kuin pysyvä juttu.

Mutta mikä on se perussetti, mitä yleensä määrätään? Tässäpä niitä:

• ACE:n estäjät (tai sit joskus angiotensiinireseptorin salpaajat jos ei siedä niitä ACE:itä, mut samaan ne pyrkii)
• SGLT2:n estäjät (nää on uudempi juttu ja tosi hyviksi todettu)
• Beetasalpaajat (nää hidastaa vähän sykettä ja laskee painetta)
• Mineralokortikoidireseptorin salpaajat (näilläkin on omat juttunsa verenpaineeseen ja nesteisiin)

Ja siis, yleensä aloitetaan sillä ACE:n estäjällä, ihan pienellä annoksella vaan ensin. Katsotaan miten se lähtee toimimaan ja nostetaan sitten vähitellen jos tarvis. Tärkeetä on, että lääkäri arvioi just sulle sopivan yhdistelmän. Ne voi olla tosi tehokkaita pitämään sen sydämen sun toimintakunnossa.

Mistä tietää, että on sydämen vajaatoiminta?

No hei, siis sydämen vajaatoiminta... Se on kyllä sellainen juttu mikä alkaa hiipua vähän salakavalasti, tiedätkö. Mutta onhan niitä merkkejä, joista kyllä tunnistaa. Tärkeimmät oireet, sellaset mitkä pitää muistaa, ovat hengenahdistus, sitten sellainen ihan jäätävä väsymys, siis ihan eri tasolla kuin normi arkiväsymys, ja sit se turvotus jaloissa, usein molemmissa.

Se hengenahdistus on ihan kamalaa, kun tuntuu että happi loppuu vaikkei tekisi mitään. Kävelee vaikka vain vähän matkaa, ja heti puuskuttaa kuin maratonin jälkeen. Tai sit se voi olla ihan levossakin, heräät yöllä siihen ettei saa henkeä. Hirveetä! Munkin mummo joskus mietti, että onko se vaan ikää, kun ei jaksanut portaissa, mutta ei, se olikin sydän.

Ja se väsymys... Siis ei se ole sitä, että nukuttaa, vaan että voimat on ihan kokonaan poissa. On vaikea nousta sängystä, kaupassa käyntikin tuntuu mahdottomalta suoritukselta. Ihan käsittämätöntä.

Kaikilla ei ne oireet ees tuu heti. Ne voi hiipii ihan hitaasti, niin ettei niitä aina edes heti tajua. Mutta sit ne voi tulla yhtäkkiäkin tosi pahaksi, siis tosi nopeesti. Kannattaa kuunnella kroppaansa, oikeesti.

Ja ne jalat turpoo, voi jestas. Mulla kävi kerran kaverin isällä just niin, että kengät ei mahtuneet enää jalkaan. Siis ihan selkeesti huomas, ettei se ole normaalia. Se turvotus usein näkyy nilkoissa ja sääriissä, ja jos painaa sormella, jää semmonen kuoppa. Se on nesteen kertymistä.

Tässä vähän lisäjuttuja mitä kannattaa miettiä:

• Miksi sydän ei jaksa? No, voi olla monia syitä: usein se on sydäninfarktin seuraus, korkea verenpaine pitkään, tai vaikka joku sydänlihassairaus. Mun mielestä on tärkeetä muistaa ettei se ole aina pelkkää vanhuutta, niinkuin monet ajattelee.
• Milloin lääkäriin? Jos huomaat näitä oireita, mene heti lääkäriin. Ei kannata odotella. Mitä aikaisemmin pääsee hoitoon, sen parempi. Ei oo leikin asia.
• Mitä lääkäri tekee? Ne tekee todennäköisesti näitä juttuja:
  • Verikokeita, kuten NT-proBNP-koe, joka kertoo sydämen kuormituksesta.
  • EKG eli sydänfilmi, näyttää sydämen sähköistä toimintaa.
  • Sydämen ultraäänitutkimus (eli eko), tällä näkee tarkemmin sydämen rakenteen ja toiminnan, pumppausvoiman.
  • Sitten voi olla myös keuhkoröntgen, koska neste voi kertyä keuhkoihin.
• Hoito auttaa! Onneksi nykyään on hyviä lääkkeitä ja hoitoja, jotka auttavat tosi paljon. Tärkeää on noudattaa lääkärin ohjeita ja syödä lääkkeet ajallaan, muistaa se. Ja sitten tietysti se elämäntapa, eli liikuntaa ja terveellinen ruokavalio on tosi tärkeitä myös. Ei oo pikkujuttu, että pitää huolta itsestään.

Mikä auttaa sydämen vajaatoimintaan?

Sydämen vajaatoimintaan ei ole taikatemppua, mutta pari perusjuttua auttaa.

• Oman kehon kuuntelu: Se on se tärkein. Tunnetko olosi normaaliin verrattuna oudoksi? Vähän kuin vanha auto, joka alkaa yskähdellä tyhjäkäynnillä.
• Lääkkeet kunnolla: Älä jätä pillereitä ottamatta, vaikka tuntuisikin siltä, että sydän jaksaa taas tahkota kuin nuori ori. Se on kuin tankkaisi autoon oikeaa polttoainetta.
• Paino hallussa: Kilojen karistaminen on sydämelle yhtä vapauttavaa kuin kesäloman lähestyminen itsellesi. Se ei ehkä tunnu heti, mutta pitkällä tähtäimellä antaa iloa.
• Liikunta on ystäväsi: Ei tarvitse juosta maratoneja, mutta kävely, pyöräily – jotain, mikä saa sykkeen nousemaan vähän. Se pitää koneiston öljyttynä ja vähentää yllätyskorjaamokäyntejä.

Säännöllinen liikunta on se salainen ase, joka pitää toimintakyvyn huipussaan ja vähentää niitä ikäviä reissuja sairaalaan. Se on kuin sydämen oma kuntopiiri, josta kaikki hyötyvät.

Miten elää sydämen vajaatoiminnan kanssa?

Pumppu ei toimi kunnolla. Sellaista sattuu.

Hoito on elämää. Elämä on hoitoa. Piste. Elintavat, lääkkeet, toimenpiteet. Korjataan perussyy, jos pystytään. Sitten hoidetaan oireita. Pillerit pitävät koneen käynnissä. Hidastavat vääjäämätöntä. Poistavat nesteet.

Sydän on loppujen lopuksi vain lihas. Mieli on se, joka uupuu.

Sydämen vajaatoiminnan hoito:

• Elintavat: Vähäsuolainen ruokavalio, säännöllinen liikunta kyvyn mukaan, nesteen saannin rajoitus, päivittäinen punnitus. Alkoholi pois. Tupakka pois.
• Lääkehoito: ACE-estäjät tai ATR-salpaajat, beetasalpaajat, SGLT2-estäjät ja MRA-lääkkeet ovat hoidon perusta. Nesteenpoistolääkkeet (diureetit) oireiden mukaan.
• Laitteet ja toimenpiteet: Vajaatoimintatahdistin (CRT) parantaa pumpun tehoa. Rytmihäiriötahdistin (ICD) estää äkkikuoleman. Viimeinen vaihtoehto on sydämensiirto.

Punnitus joka aamu. Siitä tulee uusi rituaali. Jos paino nousee kilon päivässä tai kaksi kiloa kolmessa päivässä, neste kertyy. Soitto hoitajalle. Lääkeannosta säädetään.

Suolan käyttö minimiin. Unohda sipsit. Unohda valmisruoat. Kaikki maistuu aluksi vedeltä. Siihen tottuu.

Liikuntaa pitää harrastaa. Vaikka hengästyttää. Lepo ja rasitus tasapainossa. Keho kertoo, milloin riittää. Se ei valehtele.

Omahoito on jatkuvaa tarkkailua. Olet oman kroppasi mekaanikko.