Miten muistisairauteen kuollaan?

Varjojen tanssi: Kuolema muistisairauden varjossa

Muistisairaus, kuten Alzheimerin tauti tai vaskulaarinen dementia, ei ole suoraan tappava sairaus. Se ei itsessään pysäytä sydäntä tai lamauta hengitystä. Sen sijaan se luo pohjan monimutkaiselle ja usein tuskalliselle matkalle, jonka päätepisteeseen vaikuttavat lukuisat tekijät. Kuolema muistisairauteen on harvoin suoraviivainen tapahtuma, vaan pikemminkin “varjojen tanssi”, jossa dementia heikentää kehoa ja mieltä, altistaen yksilön muille kuolemaan johtaville sairauksille.

Dementia on kuin heikentynyt linnake:

Kuvittele ihmiskeho linnakkeena. Dementia heikentää linnakkeen muureja vähitellen. Puolustuskyky heikkenee, ja hyökkääjät – eli muut sairaudet – pääsevät helpommin sisään. Tässä mielessä dementia on ennemminkin riskitekijä kuin suora kuolinsyy. Se tekee yksilöstä haavoittuvamman sairauksille, jotka lopulta vievät hengen.

Yleisimmät “hyökkääjät”:

• Keuhkokuume: Tämä on yksi yleisimmistä kuolinsyistä muistisairailla. Muistisairaus heikentää nielemisrefleksiä, jolloin ruokaa tai sylkeä pääsee helposti keuhkoihin, aiheuttaen aspiraatiopneumonian. Myös yskänrefleksi heikkenee, vaikeuttaen liman poistamista keuhkoista, mikä luo otolliset olosuhteet tulehdukselle.
• Sydän- ja verisuonitaudit: Vaskulaarinen dementia, aivoverenkiertohäiriöistä johtuva muistisairaus, on suoraan yhteydessä sydän- ja verisuonitauteihin. Sydäninfarkti tai aivohalvaus voivat olla suoria seuraamuksia näistä ongelmista, ja ne ovat yleisiä kuolinsyitä muistisairailla. Myös muut sydänsairaudet voivat pahentua dementian edetessä.
• Kaatumiset ja niistä johtuvat vammat: Dementian myötä tasapaino heikkenee ja muistisairas ihminen on alttiimpi kaatumisille. Kaatumiset voivat johtaa vakaviin vammoihin, kuten lonkkamurtumiin tai aivoverenvuotoon, jotka voivat johtaa kuolemaan.
• Aliravitsemus ja nestehukka: Muistisairaus voi vaikeuttaa ruoan ja juoman muistamista tai tunnistamista. Tämä johtaa aliravitsemukseen ja nestehukkaan, jotka heikentävät kehoa entisestään ja altistavat sairauksille.
• Painehaavat: Liikkumiskyvyn heikentyessä ja pitkäaikaisen vuodepotilaana olon myötä painehaavat muodostuvat helposti. Hoitamattomat painehaavat voivat tulehtua ja johtaa verenmyrkytykseen (sepsis), joka voi olla kohtalokas.

Dementia muuttaa kuolemanpolkua:

Vaikka edellä mainitut sairaudet ovat yleisiä kuolinsyitä, dementia muuttaa tapaa, jolla nämä sairaudet etenevät ja miten niitä voidaan hoitaa. Muistisairaan henkilön kyky kommunikoida oireistaan heikentyy, mikä vaikeuttaa oikean diagnoosin saamista ja hoidon aloittamista ajoissa. Myös hoidon teho voi olla heikompi muistisairauden heikentämän kehon vastustuskyvyn vuoksi.

Lopulta, kuolema muistisairauteen on usein seuraus ketjusta tapahtumia, jossa dementia toimii katalysaattorina. Se heikentää kehoa ja mieltä, altistaen yksilön monille muille sairauksille. Vaikka välitön kuolinsyy voidaan määritellä, on tärkeää ymmärtää, että dementia oli olennainen osa polkua, joka johti tähän lopputulokseen.

Tulevaisuus:

Tutkimustyö dementian ymmärtämiseksi ja tehokkaampien hoitojen kehittämiseksi on jatkuvaa. Toivottavasti tulevaisuudessa voimme tarjota muistisairaille ihmisille parempaa elämänlaatua ja ehkä jopa hidastaa tai estää heikentävien sairauksien kehittymisen, muuttaen samalla varjojen tanssia valoisammaksi matkaksi.