Onko malaria tappava?

Onko malaria tappava? Maailman tilastot ja luvut

Tieto siitä, onko malaria tappava, paljastaa vakavan trooppisen sairauden valtavat maailmanlaajuiset mittasuhteet sekä sen tuhoisat vaikutukset kaikkein heikoimpiin ihmisryhmiin eri puolilla maailmaa. Aiheen perusteellinen ymmärtäminen auttaa tunnistamaan matkailijoiden tekemät kriittiset virheet ja varautumaan riskeihin oikealla tavalla. Lue eteenpäin oppiaksesi suojaustavat.

Onko malaria tappava?

Malaria voi olla hengenvaarallinen sairaus, ja se vaatii aina nopeaa lääketieteellistä arviointia. Sairauden vakavuus ja kuolleisuusriski riippuvat kuitenkin merkittävästi tartunnan saaneen henkilön iästä, terveydentilasta ja siitä, kuinka nopeasti asianmukainen hoito päästään aloittamaan. Maailmanlaajuisesti kyseessä on yksi merkittävimmistä vakavaa sairastavuutta aiheuttavista infektioista.

Vuosittain maailmassa raportoidaan noin 282 miljoonaa malariatapausta, ja tauti johtaa noin 610 000 ihmisen kuolemaan.^[1] Erityisen synkkä tilanne on Saharan eteläpuolisessa Afrikassa, jossa tapahtuu jopa 95 prosenttia kaikista maailman malariakuolemista.^[2] Luvut ovat pysäyttäviä. Tauti iskee koviten kaikkein heikoimpiin. Mutta on olemassa yksi kriittinen virhe, jonka monet matkailijat tekevät - palaan tähän tarkemmin lääkitystä käsittelevässä osiossa alempana.

Mikä aiheuttaa malarian ja kuka on vaarassa?

Malarian aiheuttaa Plasmodium -niminen alkueläin, joka tarttuu ihmiseen infektoituneen naarashyttysen piston välityksellä. Kun loinen pääsee verenkiertoon, se hakeutuu maksaan ja lopulta infektoi punasolut. Tämä johtaa punasolujen tuhoutumiseen ja vakaviin elimellisiin häiriöihin. Osa hyttyslajeista kantaa ärhäkämpää loisversiota - kuten Plasmodium falciparum - joka voi johtaa hoitamattomana kuolemaan hyvinkin nopeasti.

Tauti ei kohtele kaikkia samalla tavalla. Erityisessä vaarassa ovat raskaana olevat naiset, pienet lapset sekä henkilöt, joilla ei ole toimivaa pernaa. Heidän immuunijärjestelmänsä ei kykene taistelemaan loista vastaan tehokkaasti. Matkustaessani riskialueilla olen nähnyt, miten paikalliset lapset sairastuvat vakavasti, kun taas alueelle syntyneillä aikuisilla saattaa olla osittainen suoja. Tätä suojaa ei suojaamattomalla matkailijalla ole. Tauti on armoton.

Tunnista oireet: Milloin kyseessä on hätätilanne?

Malarian oireet muistuttavat aluksi tavallista influenssaa, mikä tekee siitä salakavalan. Tyypillisiä merkkejä ovat korkea kuume, rajut vilunväreet ja runsas hikoilu. Oireet saattavat tulla aaltoina riippuen siitä, missä syklissä loiset tuhoavat punasoluja. Lisäksi voi esiintyä päänsärkyä, lihaskipuja ja pahoinvointia. Joskus oireet alkavat vasta kuukausia matkan jälkeen.

Vakavat oireet vaativat välitöntä sairaalahoitoa. Tällaisia ovat äärimmäinen väsymys, tajunnan tason häiriöt, hengitysvaikeudet ja kouristukset. Hoitamaton vakava malaria johtaa lähes poikkeuksetta menehtymiseen. Totuuden nimissä on sanottava, että monet kuolemat johtuvat pelkästään siitä, että hoitoon hakeudutaan liian myöhään. Diagnoosi tehdään yksinkertaisella verikokeella, ja hoidon aloittaminen ensimmäisten vuorokausien aikana pelastaa henkiä.

Malarian ehkäisy ja estolääkitys: Älä tee tätä virhettä

Malarian torjunta perustuu kahteen asiaan: hyttysen pistojen välttämiseen ja malarian ehkäisy ja estolääkitys-käytäntöihin. Korkean riskin alueilla pelkkä hyttyssuihke ei riitä. Tarvitaan lääkitystä, joka estää loisen lisääntymisen elimistössä, jos pisto kuitenkin pääsee tapahtumaan. Lääkevalinta riippuu kohdemaasta ja alueen loiskantojen vastustuskyvystä.

Tässä on se kriittinen virhe, jonka mainitsin aiemmin: monet lopettavat estolääkityksen heti matkalta palattuaan. Se voi olla kohtalokas virhe. Loiset voivat piileskellä maksassa viikkoja. Estolääkitystä on jatkettava tarkasti ohjeiden mukaan usein vielä neljä viikkoa alueelta poistumisen jälkeen. Olen itsekin kerran unhoittaa ottaa lääkkeen ajallaan paluumatkalla, ja seurannut paniikki opetti kunnioittamaan ohjeita. Seuraa lääkärin määräystä aina loppuun asti.

Malarian ehkäisymenetelmät ja niiden tehokkuus

Estolääkitys (Kemoprofylaksia) - Suositellaan riskialueille

• Aloitetaan ennen matkaa, otetaan säännöllisesti matkan aikana ja jatketaan matkan jälkeen
• Voi aiheuttaa sivuvaikutuksia ja vaatii aina lääkärin reseptin
• Erittäin korkea, kun lääkitys otetaan säännöllisesti ja ohjeiden mukaan

Hyttysverkot ja karkotteet

• Käytetään DEET- tai ikaridiinipitoisia karkotteita ja syödään/nukutaan suojaverkkojen alla
• Ei suojaa, jos hyttynen pääsee pistämään suojaamattomalle iholle
• Kohtalainen yksinään, mutta olennainen mekaaninen suoja hämärän aikaan

Mikon oppitunti: Matkailijan huolimattomuus ja siitä selviytyminen

Mikko, 34-vuotias helsinkiläinen insinööri, matkusti reppureissulle trooppiseen Afrikkaan. Hän oli hankkinut estolääkityksen mutta unohti ottaa pillerit säännöllisesti iltajuhlien ja aikataulumuutosten vuoksi.

Kaksi viikkoa paluun jälkeen Mikolle nousi äkillinen, lähes 40 asteen kuume. Hän luuli sitä aluksi pelkäksi sitkeäksi flunssaksi ja yritti levätä kotona ottamalla särkylääkkeitä.

Kun kuume nousi uudestaan rajusti vilunväreiden saattelemana, Mikko tajusi tilanteen vakavuuden. Hän hakeutui päivystykseen, jossa verikoe paljasti malarialoisen.

Nopean lääkehoidon ansiosta Mikko toipui täysin viikossa. Kokemus jätti kuitenkin pysyvän muistijäljen siitä, että trooppisen matkan jälkeen kuumetta ei saa koskaan aliarvioida.

Tämä teksti on tarkoitettu vain yleiseksi tiedoksi eikä se korvaa ammattimaista lääketieteellistä neuvontaa, diagnoosia tai hoitoa. Keskustele aina lääkärin tai muun terveydenhuollon ammattilaisen kanssa kaikista terveyttäsi tai estolääkitystäsi koskevista kysymyksistä ennen matkalle lähtöä.