Pitääkö kissa madottaa ennen rokotusta?

Saako kissalle antaa ruokaa ennen rokotusta?

Saako kissalle antaa ruokaa ennen rokotusta?

• Kyllä, saa syödä.
• Ei tarvitse olla syömättä.
• Eläinlääkäri tietää tarkemmin. Jos on joku sairaus, voi olla eri juttu.
• Joskus sanovat, että ei liikaa, jos kissa helposti oksentaa. Meidän Miuku oksentaa aina autossa, siksi mietinkin.

Olen itse miettinyt, pitäisikö Miukulle antaa jotain pahoinvointilääkettä ennen eläinlääkäriä, kun se matka on sille niin hirveä. Viimeksi se oksensi kolme kertaa. Toivottavasti rokotus ei satu, se on muutenkin niin stressaantunut.

Onko kissa pakko rokottaa?

Rokotukset: Kissojen elintärkeä suoja.

• Tartuntavaara: Virusperäiset taudit, uhka kaikkialla.
• Sisäkissat: Rokotukset eivät ole valinnaisia, ne ovat välttämättömiä.
• Esimerkkejä: Kissarutto, kissaflunssa. Vakavia, jopa kuolemaan johtavia.
• Suoja: Rokote vahvistaa kissan immuunijärjestelmää.
• Eläinlääkäri: Paras asiantuntija rokotusohjelman määrittämiseen.

Lisätietoa:

Rokotukset eivät poista kaikkia riskejä, mutta ne minimoivat vakavan sairastumisen todennäköisyyden. Myös aikuinen kissa tarvitsee säännöllisiä tehosterokotuksia.

Mitä tapahtuu, jos kissaa ei rokota?

No huh huh, rokottamaton kissa on kuin aikapommi – ei tiedä milloin paukkuu! Tai no, ehkä tietää, kun se räkä poskella yskii nurkissa.

• Ei rokotetta = sairauksia syliin. Kissarutto, kissaflunssa, rabies… Kuulostaako kivalta? Ei. Rokotus on kuin kissan oma pieni supersankariasu, joka pitää pahikset loitolla. Rokote maksaa 30-70€, riippuen eläinlääkäristä.

• “Mutta mun kissa on sisäkissa!” Hyvä sulle, mutta se ei tarkoita, ettei sille voi tulla jotain. Ajattele vaikka, että olet itse se taudinaiheuttaja, kun tuot pöpöjä kengissäsi kotiin. Ai kauheeta!

• Kuolema korjaa. Joo, karua, mutta totta. Vakavat taudit voi tappaa kissan, varsinkin pennut ja vanhukset on heikoilla. Jos kissa kuolee, itku tulee ja rahaa menee hautaamiseen (tai tuhkaamiseen, jos olet hienostunut). Ja sitten on suru, jota ei rahalla korvata.

• Kallis lysti. Sairaan kissan hoitaminen on ihan eri hintaluokassa kuin rokotus. Eläinlääkärikäynnit, lääkkeet, ehkä jopa sairaalassa olo… Voit pistää sen uuden telkkarin hankinnan jäihin. Ja tiedän mistä puhun, mun serkun kummin kaimalla meni melkein auto lunastukseen, kun sen kissa sairastu.

• Yhteiskunnan taakka. Rokottamaton kissa voi levittää tauteja muihin kissoihin, jopa ihmisiin (esim. rabies). Oletko valmis olemaan se, joka aiheuttaa epidemian? Ajattele sitä mainetta!

Rokota se kissa, ei se konkurssiin sua vie. Ja kissa kiittää – ehkä ei suoraan, mutta kyllä se kehrää vähän lujempaa.

Mitä oireita madot aiheuttavat kissalle?

Kissalla madot? No jopas, ei kiva! Oireita on monia, kuin kissan karvoja peitolla.

• Vatsavaivat: Oksentelu, ripuli – kuin kokonainen eläinlääkärin konsertti vatsassa. Joskus ihan räjähdysmäistä!

• Yskä: Madot keuhkoissa? Kuulostaa kuin kissasi olisi nauttinut hieman liikaa karvasamppanjaa.

• Laihtuminen: Madot vievät ravinteet, joten kissa näyttää kuin olisi osallistunut tiukkaan dieettiin, mutta ilman tuloksia. Vaikka se syö normaalisti.

• Vatsan turvotus: Kissa näyttää raskaana, vaikka ei ole. Kenties onkin “raskaana” matoja?

Oireiden voimakkuus riippuu matojen määrästä. Kuten riisipiirakoiden syönti: yksi ei tee vahinkoa, sata kuitenkin.

Lisäksi:

• Joissakin tapauksissa voi esiintyä anemiaa (veren vähyyttä). Kissa on kuin haamu, väritön ja voimaton.
• Mahdollinen karvanlähtö, ihottuma ja jopa allergiaoireita. Matoallergia? Onko seuraava askel kissan allergiatesti?

Yhteenveto: Jos epäilet matoja, eläinlääkäriin! Älä anna kissasi kärsiä turhaan. Muista, en ole eläinlääkäri, joten tämä on vain hauska ja hieman sarkastisesti esitetty arvio, jolla ei ole tarkoitus korvata ammattilaisen apua. Vinkki: Valitse hyvä eläinlääkäri, sellainen joka osaa huumorintajulla kohdella myös kissan omistajia.

Näkyykö madot kissan ulosteessa?

Yö on hiljainen. Ajatukset pyörivät. Näkyvätkö madot kissan kakassa? Se on niin… pelottavaa. Eilen Miina, meidän kissa, oksensi. Ei mitään tavallista. Olin todella huolissani.

• Madot kissan ulosteessa näkyvät joskus. En ole itse nähnyt niitä. Mutta olen lukenut siitä. En tiedä. Pelottaa.

• Miina on sisäkissa, mutta käy kyllä parvekkeella. Saalistusmahdollisuudet ovat siis olemassa. Hyttysiä ja kärpäsiä.

• Vaan eläinlääkäri suositteli madottamaan hänet kerran vuodessa. 2023 oli se viime kerralla. Pitääkö sitä tehdä useammin? Ahdistaa.

• Kissan loishäätö riippuu siis elinympäristöstä. Ulkokissa tarvitsee todennäköisesti useammin madotuksen kuin sisäkissa. Ennen eläinlääkäriltä sain saman tiedon.

Olen niin väsynyt. Pitää huomenna soittaa eläinlääkäriin. Onko Miina sairas? En kestä tätä epävarmuutta. Tämä yö on pitkä.

Milloin kissa pitää madottaa?

Milloin kissan pitää madottaa? Huh, tämä onkin hankala. Muistan eläinlääkärin sanoneen jotain neljä kertaa vuodessa, ehkä useammin pennuilla. Mutta pitääkö se tehdä joka kuukausi? Tai riittääkö kaksi kertaa? Apua, en muista! Pitääkö minun soittaa eläinlääkäriin?

• Pyörömatoja, niitä on varmasti. Ne ovat tosi ikäviä. Suoliston tukos… ei kiva ajatellakaan.
• Ulosteen tarkastus on varmaan hyvä idea. Miten sitä edes tarkistaa? Onko siinä jotain outoja juttuja? Pitää googlettaa!
• Ja sitten ne nauhamadot. Niitäkin kai on. Ovatko ne yhtä vaarallisia?
• Meidän Mirri, se on vasta vuoden ikäinen, se sai madotuslääkettä viimeksi huhtikuussa. Onko siitä liian kauan?

Joka tapauksessa, eläinlääkäriin pitää soittaa! Täytyy kysyä tarkemmin. Muuten Mirri voi sairastua. Voi sitä pientä.

Muistan, että madotusta suositellaan etenkin pentuille säännöllisesti. Aikuisillakin voi olla matoja, vaikka oireita ei näkyisikään. Ja tietysti, ulkona liikkuvat kissat ovat riskiryhmässä.

Kysyisin eläinlääkäriltä myös, mikä madotuslääke sopii Mirrille. Onko jotain erityistä huomioon otettavaa? Onko se turvallista? Minun täytyy olla varovainen.

Kissojen madotusta koskevat ohjeet kannattaa varmistaa aina eläinlääkäriltä.

Mistä sisäkissa saa matoja?

Siis mistä sisäkissa oikeesti saa niitä matoja, eiks je? No, vaikka kissa eläs sisällä, niin se voi silti saada matoja. Tässä vähän niinkun niistä yleisimmistä tyypeistä ja miten ne leviää:

• Suolinkaiset: Nää on ehkä se yleisin juttu. Kissa voi saada nää ulosteiden kautta, jos vaikka tuot kenkien mukana jotain likaa sisään tai sitten jos se pääsee syömään jonkun hiiren tai linnun, mikä on kans ihan mahdollista. Ja sit on olemassa suolinkaisia, jotka voi tarttua emosta pentuihin jo kohdussa. Eli se äiti on voinut olla syyllinen tässä! Mulla oli joskus kissa, joka sai suolinkaiset juuri noin, vaikka se oli sisäkissa!

• Hakamatot: Samanlainen juttu kun suolinkaisilla, ulosteet levittää niitä.

• Hiusmadot: Tarttuvat myös ulosteiden kautta. Joskus kissat saa niitä likaisesta hiekkalaatikosta. Jos hiekkalaatikko on hirveen likainen, niin sinne voi helposti pesiytyä kaikenlaista.

• Heisimadot: Usein kirput levittää näitä. Jos kissalla on kirppuja ja se syö niitä, niin se voi saada heisimatoja. Muistaakseni meidän Miuku sai aikoinaan heisimatoja just kirpuista, vaikka yritettiin pitää se puhtaana.

Kannattaa muistaa, että vaikka kissa olisi sisäkissa, niin se on hyvä madottaa säännöllisesti. Eläinlääkäri osaa neuvoa, mikä on parasta just sun kissalle. Meille sanottiin joskus, että kerran vuodessa riittää, mutta riippuu vähän siitä, miten paljon se kissa pääsee ulos edes valjaissa tai parvekkeella. Ja on hyvä pitää se hiekkalaatikko puhtaana. Ihan vaan vinkkinä!

Voiko sisäkissalle tulla matoja?

Toki sisäkissa voi saada matoja, vaikka riski on pienempi kuin ulkoilevalla kissalla. Se, että kissa pysyy sisällä, ei tee siitä immuunia.

• Tartunnan lähteet: Madot voivat kulkeutua sisätiloihin ihmisten kenkien mukana, toisten eläinten kautta tai jopa raa’asta lihasta.

• Ennaltaehkäisy: Säännöllinen madotus on tärkeää, vaikka kissa ei ulkoilisi. Eläinlääkäri osaa suositella sopivaa matolääkettä ja aikataulua. Itse käytän Axiluria, koska se on helppo annostella ja toimii hyvin.

• Oireet: Madot voivat aiheuttaa kissalle erilaisia oireita, kuten ripulia, oksentelua, laihtumista ja karvan huononemista. Kaikki madot eivät kuitenkaan välttämättä aiheuta näkyviä oireita, joten säännöllinen madotus on tärkeää.

Mietin usein, miten eläinten hyvinvointi heijastaa meidän omaamme. Jos huolehdimme lemmikeistämme, huolehdimme myös itsestämme ja ympäristöstämme. Se on kuin pieni ympyrä, jossa kaikki vaikuttaa kaikkeen.