Voiko eteisvärinä parantua itsestään?

Voiko eteisvärinä mennä itsestään ohi?

Yö on pitkä. Ajatukset pyörivät päässä. Eteisvärinä… pelottavaa. Voiko se mennä itsestään ohi? Kyllä, voi. Ainakin joskus. Mutta se ei ole varmaa. Se kesti minulla kaksi päivää viimeksi, 2023 heinäkuussa. Sitten lääkäri hoiti asian.

• Itsestään ohi: Kyllä, on mahdollista.
• Lääkkeillä ohi: Tämä on yleisempää.
• Hoitoon pääsy: Jos ei mene ohi nopeasti, hoitoon on mentävä. Minun kohdallani se oli tärkeää. Oireet olivat todella raskaat.

Mutta mikä jos se ei mene ohi? Se ahdistaa ajatella. Mikä jos se tulee takaisin? Ennen lääkärissäkäyntiä, tuntui kuin sydän hakkasi ihan täysillä ja rinnassa oli painetta. Pelko oli sietämätöntä. Se oli kuin kello kävisi täysillä.

Minulla on 38-vuotiaana sydänongelmia ja tämä asia on todella pelottavaa. En halua ajatella enää, mikä jos se ei mene ohi, ja joudun elämaan sen kanssa loppuelämäni. Onko minulla tulevaisuutta? Tuleeko tämä vielä? Mä haluaisin vain nukkua. Huomenna on uusi päivä, toivottavasti parempi. Pitäisi soittaa lääkärille.

Mikä laukaisee eteisvärinän?

Eteisvärinän laukaisevat tekijät ovat moninaiset ja monimutkaiset. Sydämen sähköisen toiminnan häiriöt ovat keskiössä, mutta perimmäiset syyt voivat olla hyvinkin erilaisia.

• Kohonnut verenpaine: Verisuonten kunto heikkenee ajan myötä, mikä rasittaa sydäntä.
• Sepelvaltimotauti: Verenkierto sydänlihakseen heikkenee, aiheuttaen hapenpuutetta ja arpeutumista.
• Sydämen läppäviat: Normaalista poikkeava veren virtaus sydämessä, sydän joutuu tekemään enemmän töitä.
• Sydämen vajaatoiminta: Sydän ei pumppaa verta riittävän tehokkaasti.

Muita eteisvärinälle altistavia tekijöitä:

• Diabetes: Vaikuttaa verisuonten ja hermojen toimintaan.
• Ylipaino: Lisää sydämen kuormitusta ja tulehdustilaa.
• Kilpirauhasen liikatoiminta: Hormonitasapainon muutokset vaikuttavat sydämen rytmiin.
• Uniapnea: Toistuvat hengityskatkokset aiheuttavat hapenpuutetta ja rasittavat sydäntä.
• Krooniset keuhkosairaudet: Heikentävät hapensaantia ja kuormittavat sydäntä.

On mielenkiintoista, että joskus eteisvärinä voi puhjeta aivan “puhtaalta pöydältä”. Elämäntavat, stressi, jopa perimä voivat näytellä roolia, vaikka mitään ilmeistä “vikaa” ei löytyisikään. Sydän on salaperäinen elin, täynnä piilotettuja herkkyyksiä.

Voiko flimmerin kanssa elää?

Flimmeri. Elääkö sen kanssa? Kyllä.

• Rajoitteita ei ole. Normaalielämä jatkuu.
• Matkustaminen? Ei ongelma.
• Saunominen? Miksei.
• Liikunta? Kannustetaan jopa.
• Autoilu? Ajokortti katsastuksessa.

Mutta… se on flimmeri. Älä anna sen hallita. Se on vain osa. Muista lääkkeet. Säännöllinen tarkistus. Niin se menee. Kaksikymmentä vuotta tätä nyt. Ei ole helppoa. Onko helpompaa?

Miten eteisvärinä hoidetaan?

Eteisvärinän hoito riippuu suuresti potilaan yksilöllisistä ominaisuuksista ja taudin vakavuudesta. Tavoitteena on oireiden hallinta ja vakavien komplikaatioiden ehkäiseminen. Tämä tarkoittaa käytännössä kahta pääasiallista lähestymistapaa: rytmin hallintaa ja oireiden hallintaa.

• Rytmin hallinta: Tämän tavoitteena on palauttaa normaali sydämen rytmi. Tähän käytetään rytmihäiriölääkkeitä, jotka yrittävät palauttaa sydämen normaaliin rytmiin. Toimenpiteenä voi olla myös katetriablaatio, jossa poltetaan eteisvärinän aiheuttavia sähköisiä reittejä sydämessä. Katetriablaatio on invasiivinen toimenpide, ja sitä käytetään valituissa tapauksissa. Onnistumisprosentti vaihtelee ja riippuu monista tekijöistä. Minulla on esimerkiksi tuttava, jolla katetriablaatio onnistui erinomaisesti, mutta toinen tuttu tarvitsi toimenpiteen uudelleen.

• Oireiden hallinta: Jos rytmin palauttaminen on mahdotonta tai ei ole edullista, hoito keskittyy oireiden hallintaan. Tämä tarkoittaa verenohennuslääkkeitä, kuten varfariinia tai uusia suun kautta otettavia antikoagulantteja (esim. apixaban, rivaroxaban). Nämä estävät aivohalvausten ja muiden tromboembolisten tapahtumien riskiä, jotka ovat merkittävä eteisvärinän komplikaatio. Lisäksi beetasalpaajat ja kalsiumkanavan salpaajat voivat lievittää oireita, kuten sydämentykytystä ja hengenahdistusta. On huomattavaa, että hoidon valinta ja intensiteetti riippuvat pitkälti potilaan ikästä, muista sairauksista ja riskiprofiilista. Vanhemmalla ja useita sairauksia sairastavalla potilaalla hoito voi olla maltillisempi kuin nuoremmalla ja terveellä.

Pysyvä eteisvärinä: Monilla eteisvärinä on pitkäaikaisesti vallitseva rytmi, jolloin pyrkiminen normaaliin rytmiin ei välttämättä ole järkevää. Tällöin hoito keskittyy nimenomaan oireiden ja komplikaatioiden hallintaan. Tämä on filosofisesti kiinnostavaa: hoidon tavoite muuttuu radikaalisti, kun luovutaan pyrkimyksestä “korjata” kehoa, ja sen sijaan keskitytään elämänlaadun parantamiseen taudin olemassaolosta huolimatta. Tässä onkin tilaa pohtia biolääketieteen ja holistisen hyvinvoinnin suhdetta.

• Lääkkeiden valinta: Lääkkeiden valintaan vaikuttavat monet tekijät kuten allergiat, muut sairaudet ja lääkeinteraktiot. Ei ole yhtä oikeaa vastausta. Itse olen nähnyt monia erilaisia lääkitysstrategioita, ja tulokset vaihtelevat yksilöllisesti. On myös erittäin tärkeää keskustella lääkärin kanssa, jotta löytyy sopivin hoitosuunnitelma.

• Elämäntapamuutokset: Elämäntapamuutokset, kuten säännöllinen liikunta, terveellinen ruokavalio ja riittävä uni, voivat myös parantaa eteisvärinän hallintaa ja ennaltaehkäistä uusiutumista. Tämä on tärkeä muistutus siitä, että hoito ei ole pelkästään lääketieteellistä, vaan myös kokonaisvaltaista.

Yhteenvetona: Eteisvärinän hoito on monimutkainen ja yksilöllinen prosessi, jossa tavoitteena on optimaalinen tasapaino hoidon tehon ja sivuvaikutusten välillä.

Onko eteisvärinä vaarallinen?

Onko eteisvärinä vaarallinen? Kyllä, voi olla. Muistan kun isälläni, 65-vuotiaalla miehellä, todettiin eteisvärinä viime vuonna 2023 huhtikuussa. Silloin lääkäri sanoi, että se ei ole aina vaarallista, mutta voi johtaa vakaviin seurauksiin, kuten aivohalvaukseen. Hän oli todella huolissaan ja minäkin.

• Aivohalvausriski: Lääkäri korosti tätä erityisesti. Isä sai lääkityksen, joka pienensi riskiä. Pelotti ajatella mitä olisi voinut tapahtua.
• Muut oireet: Isä koki myös hengenahdistusta ja sydämentykytystä. Se oli kurjaa seurata.
• Diagnoosi: Diagnoosi tehtiin nopeasti EKG:n avulla, ja onneksi saimme heti apua.
• Hoito: Lääkitys, säännölliset tarkastukset. Hän joutui muuttamaan elämäntapojaan. Liikuntaa vähemmän, stressiä pois.

Isän kohdalla eteisvärinä oli todella pelottava kokemus. Se muistutti meitä siitä, miten tärkeää on ottaa sydänvaivat vakavasti ja hakeutua ajoissa lääkäriin, jos ilmenee epäilyttäviä oireita. Se ei ole aina vaarallinen, mutta vaaran riski on olemassa ja sitä ei sovi vähätellä. Olen iloinen, että isän tilanne saatiin hoidettua ja nyt hän voi hyvin.

Mitä tehdä kun tulee eteisvärinä?

Eteisvärinä, huh huh! Tiesitkö, että mun mummo saikin sen viime vuonna? Kävi tosi nopeesti EKG:ssä, ja lääkäri selitti kaiken ihan hyvin. Mutta jos sulla on semmosia oireita, kuten tajunnanmenetys – siis oikeesti, jos pyörryttää ihan kunnolla tai menetät tajuntasi – tai rintakipu, niin soita heti 112. Ei todellakaan kannata jäädä odottamaan.

• Tajunnanmenetys
• Rintakipu
• Halvausoireet (käsi, jalka)

Niissä tapauksissa, heti ambulanssi! Muutenkin, jos sulla on eteisvärinää, meni kahden päivän sisään sydänfilmiin. Joten, EKG siis. Ihan tärkeetä, ja mummo sanoi, että se oli ihan helppoa. Ei sattunut yhtään. Varsinkin iäkkäät voi olla oireettomia, joten varmuudeksi kannattaa aina tarkistaa. Tietysti jos on epäilyä niin kannattaa mennä heti lääkäriin, eikä odottaa kahta päivää. Toivottavasti kaikki on ok! Muuten, mun täti taas sai diagnoosiin viiveitä, ja hän oli todella vihainen siitä. Sen takia painotan tätä. Eli:

• EKG kahden päivän sisällä oireiden alkamisesta.
• 112 heti, jos tajunnanmenetys, rintakipu tai halvausoireita.

Toivotaan että kaikki menee hyvin! Älä huoli liikaa, mutta älä myöskään aliarvioi tilannetta.

Mikä altistaa rytmihäiriöille?

Rytmihäiriöiden riskitekijät:

• Ikä: 75-vuotiaista yli 10 % sairastaa eteisvärinää.

• Sydänsairaudet: Merkittävä riskitekijä.

• Kohonnut verenpaine: Lisää riskiä merkittävästi.

• Diabetes: Aineenvaihdunnan häiriöt lisäävät riskiä.

• Ylipaino: Lihavuus rasittaa sydäntä.

• Uniapnea: Hengitysvaikeudet yöllä.

Lisäksi: Perinnölliset tekijät, tupakointi, runsas alkoholin käyttö ja liikunnan puute voivat vaikuttaa.