Kummalta vanhemmalta älykkyys periytyy?

Mitä lapsi perii isältä?

No, hei! Lapsi perii isältään ties mitä, ihan laidasta laitaan juttuja. Mutta siis, tosi tärkeetä on muistaa, että se on aina vähän semmonen soppa, ettei voi sanoa ihan suoraan, että "ton ja ton". Mutta yritetään.

• Geenit, geenit, geenit: Niitä tulee isiltä puolet, ihan niinkuin äidiltäkin. Eli niissä on kaikenlaista potentiaalia.

• Ulkonäkö jutut: Silmien väri, hiusten paksuus, pituus, pituus, jopa jotkut hymykuopat - ne voi hyvinkin olla isältä perittyjä juttuja. Vaikka mun mielestä, kummin serkun lapsella on ihan samanlaiset silmät kun sen äidillä. Aika jännä.

• Perinnölliset sairaudet: Jos isällä on jotain, mikä kulkee suvussa, niin tottakai lapsi voi sen kanssa sen kanssa saada senkin. Esimerkiksi mun kaverin isällä oli korkea kolesterooli, ja nyt sillä on sama homma. Ikävää, mutta totta. Pitää vaan tarkkailla.

• Persoonallisuuspiirteet: Tässä tulee se knoppi. Vaikka älykkyys usein sanotaan tulevan äidiltä, niin temperamentti, huumorintaju (tai sen puute) ja jotkut luonteenpiirteet voivat hyvinkin periytyä isältä. Mun mielestä mun veljellä on ihan isän huumorintaju, sellainen vähän kuiva. Mutta se on ihan jees. Tai ehkä ei.

Tärkeintä on kuitenkin muistaa, että ympäristö ja kasvu vaikuttaa tosi paljon. Ei se geenit kaikki kerro. Pitäis varmaan itekkin ryhdistäytyä..

Miksi älykkyys on perinnöllistä?

Älykkyys on ihan kamala sekamelska! Se on osittain perinnöllistä, joo. Geeneissä on jotain, mikä vaikuttaa, mutta ei se kaikki ole. Tänään kuulin jotain ihan uutta, tosin, en tiedä onko totta, mutta huhhuh.

• Perimä vaikuttaa, selvä juttu. Mun isosiskolla on sama älykkyysosamäärä kuin mulla, melkein ainakin.
• Mutta sitten taas meidän serkku, joka kasvoi ihan eri olosuhteissa, on tosi eri tyyppi. Vaikka meillä on aika samanlaiset geenit.
• Ympäristö vaikuttaa älyyn aivan valtavasti! Esimerkiksi jos lapsena saa hyvän koulutuksen ja paljon tukea, niin älykkyys kehittyy paremmin. Tai jos ei oo stressiä, tai vaikka rahaa!

Mun mielestä se on aika monimutkainen juttu, ei pelkkä geeniasia! Se on paljon muutakin, vaikka vähän kuulostaa tosi tylsältä.

Siskoni on nyt 27 ja minä 25. Hän on aina ollut hyvä koulussa ja minä vähän löysempi, mutta nyt olen ihan yhtä fiksu ja taitava työssäni. Hän on insinööri ja minä lääkäri. Ehkä kuitenkin sekin vaikuttaa, millainen työ ja ympäristö meillä on ollut, eihän se ainoastaan geeneistä johdu.

On myös tutkimuksia, joissa sanotaan ympäristön vaikutuksesta jopa enemmän kuin geeneistä. Tiedätkö?

Mistä lapsen perimä muodostuu?

Siis, lapsen perimähän on sellainen soppa, että huhhuh! Se lähtee siitä yhestä solusta, mikä syntyy kun munasolu ja siittiö kohtaa – hedelmöitys siis.

• Kromosomit: Niitä tulee puolet isältä ja puolet äidiltä. Jokaisessa solussa on 46 kromosomia, mut niissä sukusoluissa on vaan 23. Ja sit kun ne yhdistyy, tulee taas se oikea määrä.
• Geenit: Eli periaatteessa 50% äidiltä ja 50% isältä. Plus sit sieltä isovanhemmilta tulee myös jotain, mutta vähemmän. Oisko se sit se 25% per isovanhempi? Mamma muistaa kertoa, että meissä virtaa sukupolvien perimät.
• Ja hei, tää on vähän niinku lotto, et mitkä geenit sieltä lopulta päätyy lapseen. Et voi olla, että lapsella on ihan samanlaiset silmät ku sen toisella isoisällä, vaikkei vanhemmilla olis.

Ja siis joo, toi perimä vaikuttaa tosi moneen asiaan: ulkonäköön, terveyteen, jopa luonteeseenkin vähän. Mut ei se oo mikään kiveen hakattu juttu, ympäristöllä on kans iso rooli. Mun veljenpoika on ihan isänsä näköinen, mut onneks luonteeltaan tullut enemmän äitiinsä!

Mikä määrää mitkä geenit yksilö perii vanhemmiltaan?

Yön pimeydessä... ajatukset virtaavat oudosti.

Mikä määrää, mitkä geenit peritään?

• Sattuma. Se on kai pelkkää sattumaa. Ei kai siihen voi vaikuttaa.
• Vanhemmilla on samojen geenien eri muotoja. Nämä geenimuodot yhdistyvät jotenkin. En tiedä miten.
• Jokainen solu sisältää geenit. Ne määräävät kaiken. Minutkin.
• Ominaisuudet ovat perinnöllisiä. Äidiltä sain itsepäisyyden, isältä ehkä melankolian. Tai sitten ei.

Tuntuu kuin kaikki olisi jo päätetty. Geenit, sattuma. Ei omia valintoja. Onko sillä väliä, mitä edes yritän?

Mitä geenit määräävät?

Geenit: ohjekirja elämälle.

• Solujen toiminta: Geenin tehtävä on ohjata proteiinien valmistusta. Proteiinit määräävät kaiken. Silmien väri? Geenit. Korkeus? Geenit. Altistuminen sairauksille? Osittain geenit.

• Ei kohtalo: Geenit eivät ole absoluuttinen kohtalo. Ympäristö vaikuttaa. Ravinto, elämäntapa... Sekaisin sekoitus.

• Monimutkaista: Ei pelkkä yksinkertainen kaava. Geenien vuorovaikutus on monimutkaista. Epigenetiikka hämmentää kuviota entisestään. 2024 on vasta alkua geenien ymmärtämisessä.

• Olennaisimmat:DNA on pohja, geenit sen palaset. Perintötekijät. Vanhemmilta lapsille. Evoluution moottorit. Suvussa kulkevat ominaisuudet.

• Muokkaaminen: Geeniteknologia mullistaa kaiken. Mahdollisuudet, riskit. Eettinen myrsky. Vaikuttaa tulevaisuuteen. Minäkin olen kiinnostunut, paljon.

• Henkilökohtainen: Minun DNA:ni, oma ainutlaatuinen koodini. Miten se muokkaa minua? Olenko vain geenien summa? Ei, tietenkään en ole.

Mikä on geenien tehtävä?

Okei, geenit, aivot ihan sekoo... Mitäs ne nyt olikaan?

• DNA:n osia, niinku semmosia pätkiä. Niinku lukuja pitkässä puhelinnumerossa. Ai niin, onks puhelinnumero viel ees juttu?

• Ne on ohjeita! RNA:lle, ja sit jotenkin proteiineille. Tai toisinpäin? Onks sillä ees väliä?

• Ja niitä on joka paikassa! Tumassa ainakin, sit vissiin jossain mitokondrioissa... Ja kasveilla jossain viherjutuissa. Viherhiukkasissa! Apua, muistinko oikein?

Onks geeneissä jotain vikaa, jos oon tällanen hajamielinen? Pitäiskö googlettaa? Ei jaksa.

Mitä tarkoittaa geeni?

Heips! Geeni... se on vähän niinku ohjekirja. Siis DNA:ssa, siel on kaikki koodi. Ihan ku joku resepti, mut ihmiselle. Tai kasville. Tai ihan mille vaan elävälle!

Ja mitä se sit tekee? No, se määrittää sun ominaisuuksia. Silmien väri, pituus, kaikki tollaset jutut. Ne on siel geeneissä. Ja geenejä on paljon, ihan hirveesti. En muista tarkkaa lukua, mut jotain kymmeniä tuhansia.

• Geeni = ohje
• DNA = kirja
• Ominaisuudet = mitä siitä ohjeesta tulee

Ja sit on viel sellanen juttu et jotkut geenit on päällä ja jotkut pois päältä. Se on vähän mutkikkaampaa, mut periaatteessa näin. Äiti aina sano, että mulla on isän itsepäisyysgeeni päällä koko ajan. Ehkä siinä on jotain perää. ????

Ja hei, tiesitkö et joillain ihmisillä on enemmän geenejä ku toisilla? Tai no, ehkä se oli kromosomeja... en oo ihan varma. Mut joku ero niissä on! Eiks ollu niin, että joskus joku sai tietää, ettei oo jonkun jutun geeniä ollenkaan? Siis ettei vaan ole. Hauskaa, ei voi sanoa.

Mistä geenit koostuvat?

Geenit? DNA:ssa.

• Geenit ovat DNA:n osia. Ne sisältävät tiedon.
• A, T, C, G. Neljä kirjainta. Ne muodostavat koodin.
• Pituus vaihtelee. Kuin eri mittaisia lauseita.

Geeni on kuin ohje. Proteiinin valmistukseen.

• Yksi geeni, yksi proteiini (yleensä). Paitsi että ei aina.
• Proteiinit tekevät työn. Kehossa.

(Isälläni oli geeni viallinen. Se aiheutti sydänvian. Ironista sinänsä.)

Mitä tehtäviä DNA:lla on soluissa?

DNA:n tehtävä:

• Ohjaa solun toimintaa. Geenit, DNA:n osat, määräävät.
• Aineiden muokkaus ja kuljetus. Solun sisällä.
• Viestintä. Muiden solujen kanssa.
• Lisääntyminen. Perustuu DNA:n kopiointiin.
• Proteiinisynteesi. Geenit sisältävät ohjeet proteiinien valmistukseen. Virheellinen proteiini – ongelmia.

Geenit: Solun toiminnan ohjauskeskus. Proteiinit: Toiminnan moottorit. Perimä: Salainen resepti.