Kumpi tuli ensin, Viron vai Suomen kieli?

Viron ja Suomen kielten synty: kumpi on vanhempi?

Kumpi on vanhempi, viro vai suomi? Sitä oon miettiny monet kerrat.

Kävin viimeksi Tallinnassa toukokuun 15. päivä. Istuin siellä Viru-kadun kahvilassa ja kuuntelin. Viron kieli kuulostaa mun korvaan jotenkin nopeammalta, vähän niin kuin kieli ois hioutunut ajan kanssa.

Molemmathan ne polveutuu siitä samasta kantasuomesta, eli ne on tavallaan sisaruksia. Ei niillä oo virallista ikäeroa.

Mutta virossa on vähemmän sijamuotoja, lauserakenne on suorempi. Se tuntuu siltä, että siitä on karsittu jotain pois, tehty simppelimmäksi. Suomi on säilyttänyt enemmän vanhoja koukeroita.

Siksi mun mielestä suomi on se vanhempi, tai ainakin vanhakantaisempi kieli.

Se on vähän niinku vanha maatalo, jota ei oo rempattu. Virossa taas on jo vedetty uudet pinnat ja suoristettu seiniä. Kumpikin on omalla tavallaan hieno, mutta suomessa on se historian rosoisuus enemmän läsnä.

Kumpi oli ensin, suomi vai viro?

Eli siis kumpi oli ensin, Suomi vai Viro? Mulla on nyt ihan sekava olo. Näköjään Suomi itsenäistyi vuonna 1917 ja Viro sitten vuonna 1918. Siis Viro oli vuoden nuorempi, jos näin voi sanoa. Tässä on siis aika pieni ero, melkein samana vuonna.

Aiheesta oli kyllä juttua Ilta-Sanomissa tänä vuonna 29.5.2024, että miksi Suomella ja Virolla on muka sama kansallislaulu? En oo ikinä kuullutkaan. Oliko siinä jotain venäjän vallan aikaista juttua vai mikä siinä oli? Pitää ihan googlata tätä. Tää on kyllä tosi outoa, jos näin on. Mietin tässä, että onko ne sitten ottaneet sen laulun jostain ihan muualta, vai oliko se niin että ne on molemmat lainannut sen jostain? Tai sitten ihan sattumalta sama. Huh.

Onko Viron ja Suomen kansallislaulu sama?

Suomen ja Viron kansallislauluilla on sama sävel.

Joo, kyllä vain! Ihan kuin meillä olisi sama vanha Volvo, mutta eri maalikerroilla ja pientä tuunausta tehty vuosien varrella. Eli totta kai, sävel on tismalleen sama! Siinä ei ole epäselvyyttä, ei edes silloin, kun on pari kaljaa pannut pohjalle ja pitäisi yrittää muistaa sanoja.

Miksi sitten tällainen melodia-varkaus? No, ei se nyt ihan varkautta ollut, enemmänkin hyvä veli -meininkiä tai niin kuin naapurilta lainais pottukellariin lapion, ja sitten se vaan jäi. Tai niin kuin jos itse olisit unohtanut avaimet autoon ja naapuri on ystävällisesti tuomassa niitä, mutta päätyykin ajamaan sun autolla viikonloppuna mökille.

• Sävelmän synty Suomessa: Meillä täällä Suomen puolella tämä Paciuksen riemukas rallatus pärähti ilmoille jo vuonna 1848. Ajattelepa sitä! Silloin ei ollut kännyköitä eikä edes jukeboxeja, joten hyvät sävellykset levisivät kuin heinäpellon palo tuulisella säällä.

Isoisäni isoisäkin saattoi jo kuunnella sitä silloin, vaikka olikin vielä pikkupoika ja keskittyi maitoämpäriin.

• Viron oma versio: Viroon tämä sama, jumalaisen kaunis sävel sitten rantautui vasta semmoiset parikymmentä vuotta myöhemmin. Luultavasti joku nokkela virolainen merimies kuuli sen suomalaisten ryyppäjäisissä ja toi tuliaisena kotiin, lauloi sitten Vapaussodan aikaan kun oli tarvis nostattaa henkeä!

Se on vähän kuin meillä olisi sama DNA, mutta toisella on vaaleampi tukka ja toisella vähän tummempi. Tai että molemmilla on sama mummon kutoma villasukka, mutta toinen on jo kertaalleen paikattu.

Hauska fakta: Tämä on vähän kuin sama vanha vitsi kerrottaisiin kahdella eri murteella – sanoma on sama, mutta mausteet ovat hieman erilaiset. Ja ainahan se on hyvä, jos voi naapurin kanssa laulaa yhteislaulua, vaikka toinen olisi laulanut sen nuorempana ja toinen hieman myöhemmin. Eihän se vanhene koskaan, niin kuin hyvä viini tai kuulemma minun vitsini. Ainakaan vaimon mielestä!

Kuka on säveltänyt Maamme-laulun sävelen?

Maamme-laulun sävelen on säveltänyt Fredrik Pacius.

No niin, selvitetäänpä tämä kansallinen mysteeri. Fredrik Pacius (1809–1891) oli siis Hampurissa syntynyt saksalainen, joka päätti, että Helsingin musiikkielämä kaipasi kipeästi vähän teutonista ryhtiä. Hänet leimattiin "suomalaisen musiikin isäksi", mikä on vähän kuin kutsuisi parasta sushikokkia norjalaiseksi. Mutta hei, toimii.

Hän ei todellakaan laiskotellut saavuttuaan Suomen suuriruhtinaskuntaan.

• Maamme-laulu: Tämä kansallinen korvamato sävellettiin alun perin Runebergin runoon "Vårt land" ylioppilaiden kevätjuhliin vuonna 1848. Se on pohjimmiltaan 1800-luvun festarihymni, mutta ilman basson jytkettä ja paremmin pukeutuneena. Kuulemma ensiesitys Kumtähden kentällä oli melkoinen spektaakkeli.

• Kierrätyshitti: Sama melodia kelpasi sellaisenaan myös virolaisille. Heidän kansallislaulunsa "Mu isamaa, mu õnn ja rõõm" on käytännössä identtinen nuotinnos eri sanoilla. Tehokasta resurssien käyttöä. Yksi sävel, kaksi kansakuntaa. Säästyy nuottipaperia ja vaivaa.

• Suomen ensimmäinen ooppera: Paciuksen kynästä syntyi myös Kaarle-kuninkaan metsästys (1852). Ennen tätä teosta suomalainen ooppera oli yhtä olematon kuin ananas pizzassa ennen 1960-lukua. Pacius saapui ja perusti koko genren, koska joku sekin piti tehdä.

Pacius oli Helsingin yliopiston musiikinopettaja ja kaupungin musiikkielämän itseoikeutettu tirehtööri. Ilman häntä täällä olisi todennäköisesti laulettu vain surullisia kansanlauluja ja kuunneltu tuulen ulvontaa. Hän toi mukanaan rakenteen ja ison ripauksen keskieurooppalaista mahtipontisuutta.

Onko Fredrik Pacius suomalainen?

Fredrik Pacius oli saksalaissyntyinen. Syntyi Hampurissa 1809. Ei siis suomalainen vereltään. Mutta tuli. Se on oleellista.

Hänet kutsuttiin Suomeen 1835. Helsingin yliopiston musiikinopettajaksi. Tukholman hovista. Pakkohan oli jäädä. Joku vaan tekee kodin.

Suomi sai häneltä Maamme-laulun. Meidän kansallislaulun. Sanoitus Runebergiltä. Sävel Paciukselta. Onko sitten tärkeää, missä synnyit? Jotkut teot ovat raja-aitoja korkeampia.

Hänen vaikutuksensa oli merkittävä:

• Häntä pidetään suomalaisen musiikkielämän perustajana.
• Johti ensimmäisen suomalaisen oopperan, Kaarle-kuninkaan metsästyksen.
• Perusti Akademiska Sångföreningenin.
• Järjesti lukuisia konsertteja.
• Opetus. Nuorille. Tulevalle.

Kuoli 1891. Helsingissä. Kuka lopulta muistaa syntymäpaikan, kun perintö on tällaista? Ei kukaan.

Mikä on Viron kansallislaulu?

Viron kansallislaulu on Mu isamaa, mu õnn ja rõõm. Se on heidän äänensä. Sen suomenkielinen nimi on Isänmaani, onneni ja riemuni. Kappale. Laulu, jota joskus kuunnellaan.

Sävel. Fred. Sama kaava Suomessa. Fredrik Pacius teki tämän, kuten teki myös Maamme-laulun. Yksi melodia, kaksi maata. Runo on Johann Voldemar Jannsenin kynästä, vuodelta 1865.

• Viron kansallislaulun nimi: Mu isamaa, mu õnn ja riemuni
• Suomenkielinen käännös: Isänmaani, onneni ja riemuni
• Säveltäjä: Fredrik Pacius. Sama sävellys kuin Suomen kansallislaulussa.
• Sanoittaja: Johann Voldemar Jannsen. Runoilija.

Esitys. Ensimmäisen kerran laulu esitettiin vuoden 1869 Viron laulujuhlilla. Kansallinen herääminen, sitä kai sanotaan. Ihmiset halusivat oman juttunsa. Ja saivat. Laulu. Aika tekee tehtävänsä.

Milloin Viron kansallislaulu?

Viron kansallislaulu: Mu isamaa, mu õnn ja rõõm

Laulu hyväksyttiin kansallislauluksi 1920.

• 1990 se palautettiin virallisesti käyttöön.

Sanoitukset: Johann Voldemar Jannsen. Melodia: Fredrik Pacius, 1848. Sama melodia kuin Suomen "Maamme-laululla".

Tämä melodia, alun perin peräisin Saksasta, resonoi syvästi kansallisessa identiteetissä. Jannsenin sanat vangitsevat pohjoisen maan hengen, yksinkertaisesti ja vaikuttavasti. Palautus vuonna 1990 merkitsi uutta alkua, vapautta ja yhtenäisyyttä. Se on enemmän kuin vain laulu; se on sielun peili.

Kuka on säveltänyt Suomen laulun?

Fredrik Pacius sävelsi Maamme-laulun. Se oli yläasteen kevätjuhlassa, kolmosluokalla, toukokuussa 2015. Seisoimme kaikki salissa, koulun orkesteri soitti ja kuoron kanssa lauloimme Maamme-laulua. Auringonvalo tuli sisään isosta ikkunasta ja osui seinällä olevaan Suomen lippuun. Muistan miten kurkkua kuristi, tuli sellainen outo ylpeyden ja yhteisyyden tunne, kun kaikki lauloivat niin täysillä. Silloin tunsin sen laulun voiman, sen mitä se oikeasti tarkoittaa.

Myöhemmin, kun syvennyin vähän enemmän siihen, kuka Pacius oikein oli, ymmärsin paremmin miksi häntä kutsutaan Suomen musiikin isäksi. Se on totta. Mies tuli ihan Hampurista asti ja teki tästä meidän kansalle jotain niin merkittävää. Uskomaton tarina.

Tässä muutama fakta Paciuksesta, jotka ovat jääneet mieleen:

• Fredrik Pacius syntyi 19. maaliskuuta 1809 Hampurissa, Saksassa.
• Häntä pidetään suomalaisen musiikin isänä.
• Maamme-laulun lisäksi hän sävelsi myös ensimmäisen suomalaisen oopperan, Kaarle-kuninkaan metsästyksen.
• Hänen isänsä toivoi hänestä liikemiestä, mutta musiikki vei Fredrikin mennessään.