Mikä kala elää pisimpään?

1 vuotta sitten 61 katselukertaa

Pisinikäisin kala on sampi, joka voi elää yli 100 vuotta. Ankerias on pitkäikäinen, jopa 72 vuotta. Vanhin ahven Suomessa oli 29 vuotta, lohi taas vain 13 vuotta.

Kommentti 0 tykkäystä

Ehkä haluat kysyä tästä?Lisää

Mikä kala elää pisimpään ja kuinka pitkään?

Muistan lapsuudesta, isoisän kertoman tarinan jättimäisestä sammasta, jonka hän oli nähnyt Nuasjärvellä 70-luvulla. Ei oo mitään todisteita, mutta uskon tarinaan. Sampi on kestävä otus!

Mutta nykyään? Ankerias on mun mielestä vanhin, ainakin Suomessa. 72 vuotta – huh!

Ahvenet jää kauas taakse, 29 vuotta on silti ihan hyvä ikä kalalle. Lohet on paljon lyhytikäisempiä, vain 13 vuotta. Vaskikalan ikä on surkea, vähän yli vuosi. Harmi.

Kalamaailma on kiehtova, täynnä salaisuuksia ja yllätyksiä. Olen itsekin kalastanut joskus lapsena, mutta en ole koskaan tavannut niin vanhaa kalaa.

Mikä eliö elää pisimpään?

Okei, tässä tulee mun versio:

Grönlanninvalas. Siis ihan huikee, et se voi elää yli 200 vuotta. Se on ihan pisin ikä selkärankaisella. Muistan, kun luin tästä joskus Hesarin nettisivuilta (www.hs.fi › tiede), oli joku artikkeli just eläinten eliniästä. Olin silloin mökillä, ehkä viime kesänä? Istuin siinä laiturilla ja mietin, et miten joku eläin voi olla vanhempi kuin mun isoisä. Siis ihan uskomatonta!

Mietin samalla:

Puna-ahven elää kans kauan
Jotkut sampilajitkin on tosi vanhoja
Ja joku valaslaji kans, en muista mikä

Se Hesarin artikkeli oli aika hyvä, siinä oli paljon kaikkii faktoja. Mut silti jotenkin Grönlanninvalas jäi päällimmäisenä mieleen.

Mikä eläin elää pitkään?

Eläinten pitkäikäisyys: Yllättäviä ennätyksiä

Pitkäikäisyyden salaisuus vaihtelee lajien välillä, ja se liittyy monimutkaiseen vuorovaikutukseen genetiikan, ympäristön ja elintapojen välillä. Mielenkiintoista on, miten eri evoluutiolinjat ovat ratkaisseet saman ongelman, ikääntymisen hidastamisen, niin erilaisilla strategioilla.

Kilpikonnat: Norsukilpikonnat ovat tunnettuja pitkäikäisyyden symbolien joukossa, ja vanhimmaksi elänyt yksilö on ylittänyt 150 vuoden rajapyykin. Tämä osoittaa hitaan aineenvaihdunnan ja vahvan puolustusmekanismin merkityksen pitkässä elämässä. Kilpikonnien hidas kasvu ja kyky korjata soluvaurioita vaikuttavat olennaisilta tekijöiltä.
Grönlanninvalaat: Näiden merinisäkkäiden ikääntymisestä on tehty paljon tutkimusta. Niiden elinikä voi yltää jopa 211 vuoteen. Muutamat hypoteesit selittävät tätä: hitaampi aineenvaihdunta, tehokas DNA:n korjausmekanismi, ja mahdollisesti ympäristön myötävaikutus. Tarkka mekanismi on kuitenkin vielä tutkimuksen alla. Tämä herättää mielenkiintoisia kysymyksiä mm. kasvuhormonien säätelystä.
Jokihelmisimpukat: Näille makean veden simpukoille on tyypillistä ennätyksellinen pitkäikäisyys. Yli 100 vuoden ikä on tavallista, ja jotkut yksilöt voivat elää paljon kauemmin. Tämä liittynee niiden hidastuneeseen kasvuun, ja kykyyn selviytyä epäsuotuisissa olosuhteissa. Luonto antaa opetuksia myös kärsivällisyydestä ja kestävyydestä.
Norsut: Vaikka norsuja usein pidetään pitkäikäisinä, niiden elinikä jää selvästi kilpikonnien ja valaiden taakse, yleensä noin 60-70 vuotta. Tämä heijastelee erilaisia evoluutiostrategioita. Suuret eläimet usein joutuvat uhriksi petoeläimille, ja evoluutio on suosionut nopeampaa lisääntymistä pitkän eliniän sijaan.

Lisähuomioita: On tärkeä muistaa, että nämä ovat vain esimerkkejä. Monet muutkin eläimet voivat elää yllättävän pitkään, ja tutkimus paljastaa koko ajan uutta tietoa eläinten ikääntymisestä. Tässä prosessissa ilmenevät mallit antavat arvokasta tietoa sekä biologisista mekanismeista, että evoluution vaikutuksesta.