Mikä lasketaan lihaksi?
Mitä tarkalleen lasketaan lihakseksi kehossa, ja miten se määritellään?
Mulla on aina ollut kiinnostus ihmiskehon toimintaan, joten oon itsekin miettinyt tätä lihasjuttua. Lihas, joo, se on siis niitä soluja jotka liikuttaa meitä. Mietin itse asiassa tätä viimeksi katsoessani sitä dokumenttia, jossa selitettiin lihasten toimintaa mikroskooppisella tasolla. Oli ihan uskomatonta!
Luurankolihakset, ne on ne joita me itse tietoisesti käytetään – kävely, kirjoittaminen, kaikki se. Sileät lihakset taas hoitaa itsekseen sisäelimiä, maha-suolikanavaa esimerkiksi, ei tarvita meidän ajatusta niiden käyttöön. Sydänlihas, no se on sydän, eihän siitä enempää tarvitse sanoa. Se pumppuaa verta, aika tärkeää hommaa.
Muistan lukeneeni jostain, että lihassäikeet sisältää näitä myofibrillejä, joissa on aktini- ja myosiinifilamentteja – ne tekee sen varsinaisen supistumisen. Huh, aivojumputusta! Kuulostaa monimutkaiselta, mut toimii.
Olipa kerran semmoinen lääkärintarkastus, jossa tutkittiin lihasvoimaa, heinäkuussa 2023, Helsingissä. Muistan, että he käyttivät jotain digitaalista mittauslaitetta. Ei mulla nyt tarkkaa hintaa ole, mutta se kuului osana laajempaa terveystarkastusta.
Mikä luokitellaan lihaksi?
Mikä luokitellaan lihaksi? Yö on pitkä ja ajatukset sekavia. Punaista lihaa… se on niin monimutkaista. Nauta, porsas, lammas… niin tuttua, mutta silti niin vierasta nyt.
- Nauta: Muistan äidin paistin. Sunnuntaipäivän rauha. Nyt se tuntuu kaukaiselta.
- Porsas: Pikkusiskoni rakastaa sitä. Hän on niin iloinen. Minä… en ole. Ei oikein mikään ole hyvä tällä hetkellä.
- Lammas: Mummoni teki aina parasta karitsaa. Häntä ei ole enää.
Nämä kaikki ovat hyviä proteiinin ja vitamiinien lähteitä. Rautaa, sinkkiä, seleeniä... lukemattomia vitamiineja joita en edes muista. B-vitamiinitkin. Todella hyviä raaka-aineita. Mutta silti.
Rasvainen liha... se on vaikeaa. Liika rasva ei ole hyväksi. Harvoin pitäisi sitä syödä. Kova rasva. Se ei ole hyvää sydämelle. Minun sydämeni on raskas. Tämä yö on raskas.
- Kirjoitan tätä syyskuun 15. päivänä. Yksin. Huoneessa on liian hiljaista.
Mitä ovat lihaan verrattavat tuotteet?
Ne ovat niitä aineksia, joita laittaisit mieluummin piiloon kuin esittelisit anopille. Makkarasäädöksessä ne on kuitenkin tarkasti määritelty, jotta kuluttaja tietää, mitä syö. Tai ainakin, mitä ei syö.
- Koneellisesti eroteltu liha: Eläin parkaa, joka on joutunut tähänkin! Jämät, joita ei edes veitsellä irroteta.
- Silava ja kamara: Rasvaa rasvan perään. Sydänystävällistä...eiku.
- Siipikarjannahka: Kana-ihottumaa makkaran sisällä? Nam!
- Päänliha: Koko pään paras osa, vai miten se meni? Ennemmin otan päänsäryn.
Sitten on vielä ne "herkut", joita saa onneksi edes luetella:
- Munuainen, sydän, maksa...: Ihan kuin eläisimme 1800-luvulla.
Onneksi Itkonen sentään muistaa luetella nämä kaikki, jotta voimme olla yhtä valistuneita kuin hän. Tiedäthän, parempi katsoa kuin katua – tai syödä sika säkissä! Tässä tapauksessa kirjaimellisesti. Voisiko joku jo kehittää makkaran, jossa on vain oikeaa lihaa? Pyydän niin kovin!
Onko kinkku lihaa?
Kinkku? Sian reisi. Reisi, lonkka, kinner. Siinä se.
- Reisi: Se pääjuttu.
- Lonkka: Yhdistää.
- Kinner: Liikettä.
Nimeä ei voi käyttää muussa lihassa. Vain kinkku on kinkkua. Paitsi jos ei ole. Filosofista.
Tästä tuli mieleen se kerta kun... ei, ehkä ei kerrota sitä.
Mitä tarkoittaa koneellisesti erotettu liha?
Koneellisesti erotettu liha, tuttavallisemmin prässiliha, on nimenomaan sitä, mitä luulet: luista puristettua lihaa.
Miten se syntyy? Kun "paremmat" lihat on leikelty pois, loput ruhosta – luut ja niiden jämät – menee puristimeen. Lopputuloksena saadaan lihamössöä.
Mihin sitä käytetään? Usein halvoissa lihajalosteissa, kuten nakeissa ja leikkeleissä. Ei se parasta laatua ole, sanotaan nyt näin.
Onko se sitten paha asia? Riippuu näkökulmasta. Ruokahävikin kannalta ihan fiksua hyödyntää kaikki. Toisaalta, jos luulet syöväsi laadukasta kinkkua ja saatkin prässilihaa, fiilis ei välttämättä ole katossa. Elämä on, ironista kyllä, täynnä yllätyksiä.
Mitä eroa on härän ja naudan lihalla?
Häränliha ja naudanliha: Ero on eläimen sukupuolessa ja iässä.
Häränliha: Tulee kastroiduista sonneista (urospuoliset naudat, jotka on kastroitu). Liha on yleensä tummempaa ja voimakkaampaa maultaan kuin naudanliha. Häränliha on usein rasvaisempaa, mikä vaikuttaa sen kypsennystapaan ja makuun. Mielestäni tämän tietäminen vaikuttaa ruoanlaittovalintoihin.
Naudanliha: Yleistermi, joka kattaa sekä sonnien, lehmä (naarasnautana) ja vasikoiden lihan. Käytännössä naudanliha on usein lehmälihaa, sillä sonninliha on harvinaisempaa ja yleensä käytetään häränlihana. Tämän tietäminen avaa mielestäni mielenkiintoisia kysymyksiä ruoan alkuperästä ja kuluttamisesta.
Vasikanliha: Nuoren naudan liha, yleensä alle vuoden ikäisen vasikan lihaa. Tämä liha on vaaleaa, hellää ja miedompaa maultaan. Vasikanlihan herkkyys tekee siitä suosittua herkullisia ruokia ajatellen. On jotenkin paradoksaalista, miten nuoren eläimen kuolema voi tuottaa niin herkullista ruokaa. Onko se traagista vai luonnollista? Ihmiset ovat aina olleet riippuvaisia luonnosta ja sen tarjoamista resursseista.
Yhteenvetona: Häränliha on aina naudanlihaa, mutta naudanliha ei aina ole häränlihaa. Lehmäliha on naudanlihaa, ja vasikanliha on erityinen lajike nuorista eläimistä. Tämä yksinkertaisen näyttävä ero pitää sisällään paljon filosofisia ja eettisitä ulottuvuuksia. Olen itsekin pohtinut näitä monesti, sillä ruokakulttuuri on niin paljon muutakin kuin pelkkää energian saantia.
Mitä saa lihasta?
Lihasta saatavat hyödyt:
- Energia: Noin 20 % suomalaisten aikuisten energiasta tulee lihasta. Lihan rooli energianlähteenä on merkittävä, mutta on hyvä muistaa monipuolisen ruokavalion tärkeys. Pohditaan: onko tämä luku optimaalinen, vai voisiko energiaa saada kestävämmistä lähteistä?
- Tyydyttynyt rasva: Samoin 20 % tyydyttyneestä rasvasta. Tämä herättää kysymyksiä: onko tämä liikaa, liian vähän vai sopiva määrä?
- Proteiini: Lihasta saadaan noin 33 % proteiinista. Proteiini on elintärkeää lihasten rakennusaineena.
- Ravintoaineet: Liha sisältää hyvin imeytyvää rautaa, sinkkiä, seleeniä, fosforia, magnesiumia ja B-vitamiineja. Nämä ovat tärkeitä kehon toiminnoille. Joskus mietin, voisiko näitä samoja ravintoaineita saada yhtä tehokkaasti kasvisperäisistä lähteistä.
Lisätietoja:
- Raudan imeytyminen: Lihan sisältämä rauta on hemirautaa, joka imeytyy tehokkaammin kuin kasvisperäinen ei-hemirauta. Mutta C-vitamiini parantaa ei-hemiraudan imeytymistä.
- B-vitamiinit: Erityisesti B12-vitamiinia on luontaisesti vain eläinkunnan tuotteissa. Vegaanien on tärkeää huolehtia B12-vitamiinin saannista.
- Rasvahapot: Lihan rasvahappokoostumus vaihtelee eläinlajin ja ruokinnan mukaan.
- Mineraalit: Sinkki ja seleeni ovat tärkeitä immuunijärjestelmän toiminnalle.
- Kumpi on haitallisempaa, rasva vai sokeri?
- Miten Wi-Fi-yhteys puhelimeen?
- Miten syvälle valokuitu kaivetaan?
- Mitä tehdä, jos naapuri soittaa musiikkia yöllä?
- Pitääkö proteiini kylläisenä?
- Mikä voi aiheuttaa ruokahaluttomuutta?
- Voiko samaan puhelimeen yhdistää kahdet kuulokkeet?
- Montako lämmintä ateriaa päivässä?
- Miksi on olemassa toinen nimi?
- Miten laite yhdistetään wifiin?
Kommentoi vastausta:
Kiitos palautteestasi! Kommenttisi auttaa meitä parantamaan vastauksia tulevaisuudessa.