Mikä lisää rehevöitymistä?

Mitä aiheuttaa rehevöitymistä?

Muistan sen kesän mökillä, Heinäkuu 2018. Järvi oli aivan vihreä, ihan kamala. Äiti sanoi rehevöitymisestä, että se on sitä lannoitetta ja paskoja, joita valuu maalta järveen. Kukaan ei uinut siinä sitten.

Pelloilta valuu lannoitteita, niitä typpejä ja fosforia, juuri siitä äiti puhui. Myös jätevedet, niissäkin on paljon noita aineita. Sitä tajusin itsekin, kun luin ympäristötiedettä koulussa, joskus lokakuussa 2021.

Muistan, että koulussa puhuttiin myös jokien roolista. Ne tuovat ravinteita kaukaa, suuria määriä. Ajattelin, että ihmiset eivät tajua sitä, kuinka heidän tekemisensä vaikuttaa ympäristöön. Järvi oli sittenkin rakas paikka, jossa vietimme lapsuudessa kesää. Nyt se on... erilainen.

Se vihreä mökkijärvi on ikimuistoinen esimerkki. Rehevöityminen tekee vedestä likaista ja tukahduttaa elämää. 2018 oli tosi paha vuosi, veden laatu oli surkea. Vastaavasti puhtaammassa järvessä on ihanan kirkas vesi.

Mikä aiheuttaa rehevöitymisen?

Rehevöityminen, tuo vesistöjen vihreä vitsaus, on kuin lannoiteöveri luonnolle. Kasvien perustuotanto lähtee lapasesta, kun ravinteita on tarjolla kuin buffetpöydässä. Mutta mistä tämä ravinteiden yltäkylläisyys johtuu?

• Typpi ja fosfori: Nämä kaksi kaveria ovat pääroolissa. Ne ovat kasvien lemppariruokaa, mutta liika on liikaa. Kuvittele, että yrität syöttää itsellesi koko suklaakakun kerralla. Ei hyvä.

• Jätevedet: Ihmisten aikaansaannoksia. Puhdistamattomat tai huonosti puhdistetut jätevedet ovat kuin ravintolähetyksiä suoraan vesistöön. Onneksi nykyään ollaan tarkempia, mutta aina silloin tällöin lipsahtaa.

• Pellot: Maanviljelijät yrittävät parhaansa, mutta joskus lannoitteet karkaavat sateen mukana vesistöihin. Voisi sanoa, että peltojen valumavedet ovat kuin luonnon oma lannoitesuihku.

• Ilmalaskeuma: Ilmansaasteet, jotka päätyvät sateen mukana maahan ja vesistöihin. Tässä on vähän sama juttu kuin silloin, kun unohdat imuroida – pöly laskeutuu lopulta kaikkialle.

Vesistöt muuttuvat rehevöitymisen myötä sameiksi soppakulhoiksi, joissa levät kukoistavat. Tämän lisäksi kalat kärsivät hapenpuutteesta, ja pohjaeläimet joutuvat evakkoon. Lopputuloksena on elinympäristön köyhtyminen ja luonnon monimuotoisuuden väheneminen. Pahimmillaan rehevöityminen voi tehdä järvestä täysin käyttökelvottoman.

Miten voi vähentää rehevöitymistä?

Järven pinta hiljainen, vihreä. Heijastaa taivasta, mutta samea. Liikaa ravinteita. Liikaa elämää. Kuolema veden alla.

• Jätevesi, se on synti. Typpeä valuu. Puhdistamot, ne eivät riitä. Uudet järjestelmät, ne auttaisivat. Puhdistaisivat veden, palauttaisivat taivaan järveen.
• Liha, se on raskas. Vatsalle, maailmalle. Typpeä liikaa. Järvet täyttyvät. Elämä kuolee. Vähemmän lihaa, vähemmän kuolemaa.

Typen poisto. Avainsana. Puhdas vesi. Unelma. Järven pinta kirkas. Heijastaa taivaan. Sininen. Hiljainen.

Rehevöityminen. Sanana ruma. Kuten tila, jonka se kuvaa. Samea vesi. Haju. Kuolema.

• Jätevedenpuhdistamot: Investoinnit. Teknologia. Tulevaisuus.
• Lihansyönti: Valinnat. Vastuu. Muutos.

Vihreä vaihtuu siniseksi. Unelma. Puhdas vesi. Hiljainen järvi. Heijastaa taivaan.

Mikä aiheuttaa Itämeren rehevöitymisen?

Itämeren rehevöityminen? No sehän on soppa, jota on keitetty liian pitkään liian monella lusikalla! Ja aineksetkin ovat vähän niin ja näin...

• Pääpahiksena on ylenpalttinen ravinteiden määrä, tyyliin "kaikkea liikaa on liikaa".

• Fosfori ja typpi ovat kuin juhlat, joihin kaikki on kutsuttu – paitsi kalat, jotka joutuvat kärsimään.

• Maatalous on kuin se sukulainen, joka tuo aina liikaa ruokaa joulupöytään, mutta tällä kertaa se onkin lannoitteita mereen.

• Metsätalous: Puut imevät ravinteita, mutta hakkuut voivat lisätä huuhtoutumista.

• Teollisuuden ja kotien jätevedet: Muistatko sen vanhan mainoksen, jossa kaikki päätyy viemäriin? No, osa siitä päätyy Itämereen... YÖK!

• Liikenne: Laivat ja autot päästelevät typen oksideja ilmaan, jotka sitten laskeutuvat mereen.

Yhteenvetona: Itämeri on kuin kylpyamme, joka on täytetty liian täyteen lannoitteita, jätevesiä ja muita "herkkuja". Ei ihme, että se kukoistaa levästä eikä kalasta!

Mikä kasvi hyötyy rehevöitymisestä?

Muistan kesän 2023 mökkireissun. Järvi oli aivan vihreä, lähes maitomainen. Näky oli kauhistuttava, järviruokoa oli ihan valtavasti, se oli vallannut koko rannan. Muistan kuinka ärsyttävää oli mennä uimaan, piti raivata tietä läpi ruovikoiden. Tuntui kuin koko järvi olisi kuristumassa. Oli todella ikävää, kun se kaunis järvimaisema oli tuhoutunut. En koskaan aikaisemmin ollut nähnyt noin rehevöitynyttä järveä. Mielessä oli pelko, että järvi kuolee kokonaan. Se oli todella surullista.

• Järviruoko: Käytännössä peitti rannan täysin.
• Järvikaisla: Myös sitä oli runsaasti.
• Myrkkykeiso: Näkyi paikoitellen rannalla.
• Ulpukka ja lumme: Järven pintaa peitti kelluslehtien kerros.

Mökillä oli myös uima-altaan reunalla kasveja, joita en tunne. Ne rehottivat ihan mielettömästi. Tiedän, että rehevöityminen on ihmisen aiheuttamaa, ja se on todella vakava asia. Toivottavasti järvi saadaan jotenkin puhdistettua. Muistan, että mökillä oli myös aika paljon hyttysiä, mikä lienee myös asiaan liittyvä. Kesän vesi oli myös todella lämmintä, lähes kylpylälämpöistä, mikä lienee osaltaan edistänyt kasvien kasvua.

Mikä saastuttaa Itämerta eniten?

Maatalous. Se on suurin ongelma. Yli puolet ravinteista tulee sieltä.

• Suomenlahti kärsii eniten.
• Perämeri vähiten.

Kyllä, luit oikein. Maatalous. Ei tehtaat. Ruoka. Ajattele sitä.