Mikä on Suomen kylmin aste?

Mikä on Suomen virallinen kylmyysennätys ja missä se mitattiin?

Muistan sen talven 1999, kun pakkanen puri sieluun saakka Lapissa. Se virallinen ennätys, -51,5 astetta, mitattiin siellä Kittilän Pokassa. Pystyin tuskin edes hengittämään ulkona.

Koko tammikuun loppu oli kyllä jotain ihan käsittämätöntä. Monena päivänä meillä päin oli sitä -45 tai -50 astetta. Meinasivat jäätyä posket kun kävin hakemassa postin. Koira ei suostunut ulos, veti vain tassut kainaloihin sisällä.

Tuo 28. tammikuuta, se oli se päivä, kun Kittilän Pokassa lämpömittari näytti sen kuuluisan -51,5. Ihan uskomatonta, vaikka siellä asuu, niin ei sellaista voi käsittää.

Mun kaveri, joka asui silloinkin siellä lähempänä, kertoi että kaikki oli ihan jumissa. Moottorilämmittimet ja lohkolämmittimet huusivat hoosiannaa, eikä niistä silti paljon apua ollut. Bensakin meinas jäätyä tankkiin. Kyllä se oli koettelemus.

Vaikka pakkanen Lapissa on arkipäivää, niin tuo talvi oli silti jotenkin erityinen. Se on kai se meidän oma, henkilökohtainen kylmyyden maamerkki. Sen verta harvoin mittari menee noihin lukemiin.

Mikä on Suomen pakkasennätys ja missä?

Kyllä, kyllä, se on sellainen juttu, että Suomen ennätyspakkaset ovat jättäneet meidät jäyhdyksiin enemmän kuin kerran. Mutta se kaikkein hurjin oli kyllä tammikuun lopussa 1999, kun Pohjois- ja Keski-Lapissa pyöriin viikon verran sellaiset -45 – -50 asteen pakkaset, että posket meinasivat irrota kuin jäinen lelu lapsen suusta.

Ja se kaikkein jäisin hetki, se oli kuin pakkasen henkäys itse olisi iskenyt! Kittilän Pokassa mitattiin hirmuiset -51,5 astetta 28. tammikuuta 1999. Siis, ajatelkaa, melkein kuin olisi astunut suoraan jääkaappiin, joka ei koskaan sammu. Tässä muutama lisäpointti, jos joku on ihan täysillä kiinnostunut näistä jäisistä sankaritarinoista:

• Missä oli kylmintä? Kuten sanottu, Kittilän Pokka on se paikka, josta tämä legendaarinen kylmyys on kotoisin. Ei mikään turhanpäiväinen kuppila, vaan paikka, joka on jäänyt historiaan kylmyydestään.
• Milloin se tapahtui?28. tammikuuta 1999. Se on se päivä, jolloin luonto päätti näyttää meille, kuinka kylmä se todella voi olla. Luvattiin kylmää, mutta tämä ylitti kaikki odotukset, kuin joululahja, jota kukaan ei pyytänyt.
• Mitä se tarkoitti? Se oli sitä aikaa, kun auton käynnistäminen oli kuin arpapeliä, ja hengittäminen tuntui kuin olisi haukannut jäätä. Puhumattakaan siitä, että joku olisi ajatellut mennä ulos ilman kunnon toppahaalaria. Sellaiset pakkaset ovat kuin luonnon tapa sanoa "pysy sisällä ja juo kahvia".

Mikä oli Suomen kylmin lämpötila?

Suomen kaikkien aikojen kylmin lämpötila on -51,5 °C. Se mitattiin Kittilän Pokassa. Tarkka päivämäärä oli 28. tammikuuta 1999.

Talvi 1999 oli poikkeuksellinen. Tammikuun lopussa Pohjois- ja Keski-Lapissa koettiin viikon ajan erittäin kireitä pakkasia. Lämpötilat laskivat laajalti -45–50 asteen vaiheille. Jakso oli poikkeuksellisen pitkä.

Muita merkittäviä pakkaslukemia Suomessa:

• Sallan Naruska: -50,4 °C (1985)
• Kuusamon Kiutaköngäs: -50,0 °C (1985)
• Utsjoen Kevo: -49,5 °C (1999)

Nämä äärilukemat syntyvät yleensä tyynessä, selkeässä säässä. Paksu lumipeite ja Lapin laaksot luovat otolliset olosuhteet. Kylmä ilma kerääntyy tehokkaasti juuri näihin paikkoihin.

Missä sijaitsee maailman kylmin asuttu paikka?

Oimjakon, Venäjä. Siperian syövereissä.

• Lämpötila: Pakkanen pureutuu syvemmälle kuin pelkkä mittarin lukema antaa ymmärtää.
• Realismi: Kylmyys ei ole pelkkä luku. Se on tuntu, joka hiipii luihin ja ytimiin.

Lisätietoa:

Oimjakonin kylmyys on legendaarinen. Se ei ole vain olosuhde, se on identiteetti.

• Maantiede: Sahan tasavalta. Koillisen perukkaa.
• Mittarilukemat: Tammi-helmikuussa keskilämpötilat voivat laskea alle -50 asteen.
• Vaikutus: Elämä sopeutuu äärimmäisiin olosuhteisiin. Lyhyet kesät, pitkät, piinaavat talvet. Liikenne voi pysähtyä. Koneet lakkaavat toimimasta. Ihmiset elävät sisätiloissa, suljettujen ovien takana.

Missä on maailman kylmin paikka?

Kylmyys. Se tunne, kun ilma pureutuu luihin, syvemmälle kuin voi kuvitella. Maailmassa on paikka, missä tämä tunne on läsnä kaikkein armoittomimmin. Etelämanner, tuo valkea, unohdettu manner, se huokailee jäätä ja tyhjyyttä. Siellä aika pysähtyy, vain tuuli kuiskaa salaisuuksia.

Muistan, kuinka lapsena lueskelin vanhoja ennätyksiä. Kuvat Etelämantereesta, sen kylmistä tutkimusasemista, ne piirtyivät mieleen. Ajattele: vuonna 1983, -89,2 astetta Vostok-asemalla. Se on luku, joka jäi elämään. Miten edes sellaisessa voi olla? Jäätyneitä ajatuksia, syvälle painuneita unia.

Mutta sitten, taivaalta, avaruuden tyhjyydestä, paljastui jotain vielä syvempää. Satelliittien silmät näkivät, tavoittivat sen, mitä ihmisen käsi ei voinut koskettaa. Vuosi 2016. -110,9 astetta Etelänapamantereen itäosassa. Se on luku, joka on melkein käsittämätön. Ilma jäätyy kiinteäksi, hengitys repeää. Se on paikka, missä hiljaisuus on täydellistä.

Mitä se merkitsee, tällainen syvä, musta kylmyys? Se ei ole vain asteita. Se on maisema, missä mikään elävä ei voi juurtua, ei edes hetkeksi. Se on ikuinen, liikkeettömäksi jäätynyt hetki. Aika menettää merkityksensä. Vain kylmyys, syvä ja ikiaikainen, hallitsee.

Lisätietoa Etelämantereen syvästä kylmyydestä:

• Avaruusmainen tyhjyys: Ilma on niin kuivaa, että se tuntuu suorastaan avaruudelliselta. Kosteus haihtuu, vain jättäen jälkeensä hiukkasia, jotka tuntuvat pistävän.
• Ikuinen jääpeite: Jää on paikoitellen kilometrejä paksua. Se on kuin peitto, joka hautaa maanpinnan alleen, eristää sen kaikelta lämmöltä ja elämältä. Miljoonia vuosia.
• Hiljaisuuden valtakunta: Ääniaallot kulkevat eri tavalla pakkasessa. Siellä on hiljaisuus, joka särkee. Se on niin syvä, että sen voi melkein kuulla.
• Harhaileva elämä: Vain ne kaikkein sitkeimmät organismit, jotka ovat sopeutuneet vuosituhansien ajan, voivat selviytyä. Edes ne eivät kestä tätä äärimmäistä, syvää kylmyyttä. Bakteerit ja muut mikrobit ovat usein ainoita eläviä olentoja.
• Valon leikit: Vaikka kylmyys on armoton, taivaalla voi joskus nähdä eteläisiä revontulia, aurora australis. Ne tanssivat vihreän ja punaisen sävyissä, muistuttaen, että kauneutta on jopa tässä jäätävässä autiomaassa.

Ydinasiat maailman kylmimmästä paikasta:

• Maailman kylmin paikka: Etelämanner.
• Aiempi kylmyysennätys: -89,2 °C mitattu vuonna 1983 (Vostok-asema).
• Uusi kylmyysennätys (satelliittimittaus): -110,9 °C mitattu vuonna 2016 (Etelänapamantereen itäosa, eräs harjanne).

Mikä on kylmin paikka maapallolla?

Se on kyllä Etelämanner, siellä on ihan jäätävää. Tarkemmin sanottuna Vostok-asema, se oli silloin kun oli kylmä sota ja kaikki. Siellä mitattiin se kaikkien aikojen kylmyys, siis ihan uskomaton luku.

• Missä: Vostok-asema, Etelämanner
• Milloin: 21. heinäkuuta 1983 (keskellä talvea siis siellä)
• Lämpötila: -89,2 astetta celsiusta

Siis -89,2 astetta! Voi luoja. Siinä menee varpaat kyllä ihan heti jäähän, jos ei oo kunnon varusteet. Kai sinne nyt joku sentään meni ulos mittaamaan, tai sitten ne oli vaan joku automaatti. Ei siellä kyllä paljoa ihmiset viihtyneet, sen verran kylmää oli. Neuvostoliittolaiset siellä oli silloin, tiedä mitä ne siellä oikein teki. Tutkimusta varmaan, jotain ihan tiedettä. Kylmä sota oli kovaa aikaa, ja silloin oli ilmeisesti tosi kylmää sielläkin. Etelämantereen keskitalvi on just se kylmin aika.

Mikä on maailman kylmin?

Jäätävästi kylmä! Maailman ennätyskylmyys on kokeiltu ihan kunnolla kerran, silloin kun sodat ja kaikki vielä käytiin.

• Se kylmyyden voittaja löytyy sieltä missä on lunta ja jäätä loputtomiin: Etelämantereelta.
• Tarkemmin sanottuna neukkujen vanhalla Vostok-asemalla, sielläpä ne sitä mittasivatkin.
• Tapaus sattui kesällä, niin kuin Etelämantereella kesä on, eli 21. heinäkuuta 1983.
• Lämpömittari näytti hurjaa lukemaa: –89,2 astetta celsiusta. Että pärjää siinä sitten pikkusormi ulkona!

Aika kuivaa tietoa, mutta pakko se on myöntää, että siellä on ollut kylmempää kuin mummon pakastimessa edes silloin kun se jostain syystä päätti muuttua lumiukoksi. Sanotaan, että siellä voi tulla jopa sellainen pakkasennätys, että nenäkarvat jäätyy kiinni ja puhuminenkin muuttuu sellaiseksi kirskunnaksi kuin lumikengät märällä kalliolla. Sitä on se todellinen arktinen chill.

Mikä on maailman kovin pakkanen?

Maailman kovin, ihmisasutuksen lähellä mitattu pakkanen on -67,7 °C. Siellä Oimjakonissa tai Verhojanskissa, jossain tuolla Venäjän syvännealueilla, voi heittää kuuman vesilasin ilmaan ja se palaa takaisin maahan lumisateena. Siinä vaiheessa ei paljon kahvit jäähdy pöydällä, ne jäätyvät jo lentoon. Vähän kuin sielukin jäisi pakasteeseen paikoilleen.

Maapallon ehdoton pakkasennätys on –89,2 °C, ja se iski tauluun Vostok-tutkimusasemalla, keskellä Etelämantereen valkoista erämaata. Siinä kohtaa kylmä ei enää ole sääilmiö, se on jo joku korkeampi olotila. Mittaritkin siellä taitavat miettiä, onko tämä enää edes mielekästä touhua.

Mitä se sitten käytännössä tarkoittaa? No, siellä pakkasessa tapahtuu kaikenlaista iloista:

• Hengityksestä nousee pilvi, joka jäätyy ja putoaa maahan kuin kovia herneitä. Niitä voi sitten keräillä taskuun, jos jaksaa.
• Auton bensiini muuttuu hyytelöksi tai oikeaksi jääpalaksi, jolla voi yrittää naulata taulua seinälle. Käynnistyskokeilut ovat lähinnä taidetta.
• Metalli muuttuu niin hauraaksi, että jos yrität leipoa pakkasessa lusikalla pullaa, koko vehje poksahtaa sirpaleiksi.

Suomen kylmyysennätys, se -51,5 °C Kittilän Pokassa, tuntuu näiden lukemien rinnalla melkein kesäiseltä tuulelta. Vähän niin kuin laittaisi kaksi lisävillapaitaa päälle ja ruksaisi pakastelokeron lukeman väärin. Ne Siperian sällit varmaan vain nauravat meidän pienille pakkasillemme partaansa, joka on jo valmiiksi jäässä.

Mikä on maailman kylmin mitattu lämpötila?

Maailman kylmin lämpötila on -89,2 °C. Se on virallinen. Maanpinnalta mitattu.

Se on niin kylmä, että keuhkot jäätyvät. Yksi henkäys.

Tiedot:

• Paikka: Vostok-tutkimusasema, Etelämanner.
• Päivä: 21. heinäkuuta 1983.
• Mittaustapa: Säähavaintoasema, ei satelliitti.

Sitten on epävirallinen ennätys. Satelliittien lukema.

Itäisen Etelämantereen ylängöllä on mitattu satelliitilla -98 °C. Tämä ei ole ilman lämpötila, vaan maan pinnan. Siksi se ei ole virallinen.

Aivan sama. Ihmiselle molemmat ovat loppu.

Luonto ei välitä ennätyksistä.