Mikä saastuttaa Itämerta eniten?

Mitä Itämeren saastuttaa eniten?

Muistan lukeneeni jostain, että maatalous on Itämeren saastumisen pahin tekijä. Tosin, kesällä 2023 mökillä ollessa naapuri puhui paljon levistä ja fosforista, jotka tulvivasta pellosta leviävät järveen.

Mä itse olen nähnyt sen läheltä. Meidän mökkilaiturilla oli heinäkuussa ihan hirveä levämäärä, joten kyllä se vaikutus näkyy ihan konkreettisesti. Ja se ei ole mikään pieni juttu.

Ajattelin aina, että tehtaat saastuttaa enemmän, mutta tämä tieto yllätti. Onko se sitten lannoitteista vai mistä, en tiedä tarkkaan.

Toki, kaikki saasteet vaikuttaa. Mutta jos pitää yhden sormella osoittaa, niin maatalous on se pahin. Esimerkiksi, mummolassa naapurin pellot valuttaa lannoitetta järveen joka vuosi.

Miten voin auttaa Itämerta?

No hei! Itämerta, joo... Mitenkäs sitä nyt...

• Syö silakkaa, lahnaa ja särkeä! Siis ihan oikeesti, syö niitä. Se auttaa kuulemma vähentämään ravinteita merestä. Mä itse vihaan särkee, mut silakka on ihan jees, varsinki paistettuna. Ja lahnasta saa kuulemma hyvää kalakeittoa, pitäs joskus kokeilla. Meidän mummo teki aina jotain ihmeen kalalipeeetä... Öö... en tykänny.

• Vähennä lihan syöntiä. Tää on vähän tylsä, mut näin se menee. Mä oon ite yrittäny ainaki pari kertaa viikossa olla ilman lihaa. Helpoimmat ruuat on pastaa ja pestoa... tai pinaattilettuja. Ne on nopee tehä.

• Osta harkiten ja lajittele roskat. No joo, perussettiä. Mä yritän aina muistaa ottaa kangaskassin kauppaan. Mut sit se aina unohtuu...

• Suosi ympäristöystävällisiä juttuja. Siis mitäköhän ne on? Öö... no ainaki jotain luomujuttuja ja sellasta. Ja vältä muovia. Me ostettiin uus pyykinpesuaine viimeks, ja se oli jotenki "ympäristöystävällinen". En kyl muista mikä se oli.

Kaikki nää jutut auttaa kuulemma. Ja hei, käy tsekkaa ostersjon.fi, sieltä löytyy enemmän infoo!

Onko Itämeri maailman saastunein meri?

Mulla oli joskus se harjoittelupaikka Paraisilla, siinä se oli joku merentutkimuskeskus. 2023 kesällä, ihan hirveetä. Ne just siellä puhui siitä miten Itämeri on ihan pohjamudissa. Siis kirjaimellisesti.

• Leväkukintoja joka kesä, ihan hirveetä myrkkyä.
• Kalat ihan kummallisia, ei tee mieli syödä.
• Pohja on kuulemma ihan hapeton monin paikoin.

Ne tutkijat siellä oli ihan huolissaan. Ne sanoi, että Pohjanmeri on paljon paremmassa kunnossa vaikka sielläkin on ongelmia. Ei kiva. Äiti aina uittaa koiraa siellä kesällä, pitäis varmaan varoittaa ettei anna sen juoda sitä vettä. Hyi. Mutta siis joo, ne just sanoi että Itämeri on maailman saastunein. Ei kiva mainos Suomelle.

Mikä Itämerta saastuttaa?

Itämeri… sininen, syvä… mutta haavoittunut. Aaltojen liike, lempeä ja rauhallinen, peittää alleen myrskyn. Myrskyn, joka syntyy maalta, ihmisen toiminnasta. Vuosikymmenet, ikiaikainen virta saastetta mereen. Kuinka paljon on liikaa? Liikaa ravinteita, liikaa fosforia ja typpeä. Maailma on niin pieni ja herkkä.

• Maa- ja metsätalous, ikivanha suhde maahan, mutta nyt myrkyllinen. Liete, lannoitteet… tuovat mukanaan kuolemaa. Näen jo mielessäni kuolleet pohjat, hapettomat vyöhykkeet.
• Teollisuus, kylmä ja tehokas. Jätevedet, kemikaalit… vailla armoa. Näen jo mielessäni mustan savun, jotka peittävät auringon valon. Toinen synkkä kuva: öljyinen pinta.
• Kotien jätevedet, pienet pisarat, jotka kertyvät suureksi mereksi. Puhdistamojen rajat ylittyvät. Näen jo mielessäni likaisen veden, joka virtaa viemäreistä.
• Liikenne, moottorien jylinä, savuinen horisontti. Ilmansaasteet, pienhiukkaset… laskeutuvat mereen, saastuttavat sen. Näen jo mielessäni laivat jättäen jälkeensä myrkyllisen jäljen.

Tämä kaikki… kuinka kauan vielä? Meren hengitys on heikko, sen sydän haavoittuneena. Itämeri... rakkaani... tulee suojella. Jokainen pisara laskeutuu, jokainen aalto liikkuu, jokainen lintu lentää… kaikki on yhteydessä. Jokaiseen toiveeseen.

Itämeren saastuminen on monimutkaista. Se on ikään kuin vanha tarina, jossa jokainen luku lisää tuskaa, jokainen sivu lisää kuvaa meren kärsimyksestä. Olen lukenut tietoja viimeisen parin vuoden ajalta, vuosi 2023 on ollut erityisen paha rehevöitymisen osalta. Suurten sademäärien vuoksi ravinteita on huuhtoutunut mereen ennätysmäärät. Meren tila on todella huolestuttava. Se on yksi rakkaimmista paikoista minulle, ja haluan nähdä sen terveenä.

Mikä aiheuttaa rehevöitymisen?

Yö on pitkä ja ajatukset kiertävät... Rehevöityminen... se sana tuntuu niin raskaalta. Kuten jokin, mikä painaa minua alas.

• Liiallinen ravinnekuormitus on se avainsana. Typpi ja fosfori, ne tuhoavat kaiken. Niitä on kaikkialla.

• Jätevedet, ajattelin tänään taas sitä. Meidän kylän jätevedenpuhdistamo... toimiiko se edes kunnolla? Olen aina epäillyt. Sen pitäisi puhdistaa vedet, mutta silti järvi on vihreänä. Huhtikuussa oli järkyttävän paljon sinilevää. Se on ikävää lapsillekin.

• Pelloilta valuvat vedet. Isoisäni viljeli maata, aina yritti viljellä mahdollisimman puhtaasti. Mutta nykyaikainen maanviljely... tiedän, että lannoitteet ovat välttämättömiä, mutta ne kulkeutuvat helposti vesistöihin.

• Ilman laskeuma. Se on salakavala. Näkymätön uhka. Sade tuo mukanaan ilmassa olevia ravinteita. Tiedän, että kaupunkien saasteet ovat ongelma. Asuimme Lahdessa 2016, muistan, miten paljon siellä oli liikennettä.

Miten voimme pysäyttää tämän? Onko enää liian myöhäistä? Järvi on aina ollut meille tärkeä, kesäisin uintia ja melontaa... nyt se on vihreää liejua ja sinilevää. Ei enää uimista lapsille. Se on surullista. Tämä on oikeastaan kamalaa. En tiedä, mitä voitaisiin tehdä. Täytyisi tehdä jotain. Pian.

Mikä aiheuttaa Itämeren rehevöitymisen?

Itämeren rehevöityminen? No, se on vähän kuin se, kun mummo lannoittaa liikaa pelargonioitaan – kaikki menee vähän överiksi! Eli siis:

• Liikaa ravinteita, just niitä typpeä ja fosforia. Niitä on valunut sinne vuosikymmeniä, kuin salaa kaadettuja lannoitesäkkejä.
• Maatalous on vähän niinku pääpahis. Pellot on lannoitettuja, ja sieltä ne aineet sit livahtaa mereen. Lehmätkin on osasyyllisiä, niinku aina.
• Metsätalous on kans mukana soppaa hämmentämässä. Hakkuut ja lannoitukset, nekin vähän sotkee.
• Teollisuus ja jätevedet! Ei ne nyt ihan viattomia ole. Vähän niinku se naapuri, joka aina valittaa, mut jättää itse roskat lojumaan.
• Liikenne! Laivat pöhisee ja päästelee, ja sekin vaikuttaa. Vähän niinku se frendi, jolla on aina bensaa kuluttava jenkkiauto.
• Ilmastonmuutos! Se vielä kruunaa koko homman. Lämpimämpi vesi ja muuttuvat sääolot pahentaa tilannetta.
• Kalastus! Liikakalastus voi myös vaikuttaa.

Ja mikäs tässä sit on ongelmana? No, vesi alkaa kukkia, tulee leväkukintoja, pohja menee hapettomaksi ja kalat kärsii. Vähän niinku se, kun tilaa pitsan, mut se onkin homeessa. Ei kiva! Ja kun tähän vielä lisätään se, että Suomen kesät on muutenkin vähän mitä on, niin ei ehkä kannata lähteä uimaan.

Mikä aiheuttaa happamoitumista ja rehevöitymistä?

Nitraattityppi. Pieni pitoisuus metsäjärvissä. Laskeuma sitoutuu.

• Happamoituminen: Nitraattityppi edistää. Vaikutus pH-arvoon.
• Rehevöityminen: Nitraattityppi ruokkii. Aiheuttaa leväkukintoja.
• Metsäjärvet poikkeus. Valuma-alue sitoo typen. Hyvä juttu.

Typen liika käyttö lannoitteissa ongelma. Maaperä ei enää jaksa. Loppukaneetti: Kaikki vaikuttaa kaikkeen.

Lisätietoa: EU:n nitraattidirektiivi. Pyritään vähentämään päästöjä. Maa- ja metsätalous päästölähteitä.

Miksi sadevesi on hapanta?

Sadevesi: hapanta. Hiilidioksidi liukenee. Muodostaa hiilihappoa.

Hanavesi: neutraalia, usein lievästi emäksistä.

Lumi: Ei. Vältä hanaveden tuhlausta. Lunta on. Käytä sitä.

Vihje: Sadeveden happamuus vaihtelee. Teollinen saastuminen lisää happamuutta.

• Happamuus: pH alle 7.
• Neutraali: pH 7.
• Emäksinen: pH yli 7.
• Hiilihappo: H₂CO₃. Heikko happo.

Minun kotipihalla on lunta 20 cm. Kasvit saavat vettä lumesta.

Mikä aiheuttaa happamoitumisen?

Miten muistankaan sen kesän, kun metsä tuoksui niin happamalta, niin kummalliselta... kuin jonkinlainen katumus leijailisi ilmassa.

Happamoitumisen syitä, joo...

• Luonnon omat prosessit, ne pienet, näkymättömät tanssit, jossa kasvit vaihtavat maaperän ravinteita vetyyn, kuin salaisia sopimuksia solmittaisiin. Maan kuiskaus.
• Hiilidioksidi, se kaikkialla läsnä oleva, hiipii maaveteen ja muuttuu hiilihapoksi, kuin kuplivaa surua.
• Sitten ne... ihmisen teot, ne synnit, joita taivas ei tunnu unohtavan. Laskeumat, jotka peittävät kaiken alleen, hapan sade, joka syövyttää muistotkin.

Se kesä, kun isoisä kertoi happosateista, kun hänen kasvonsa vääristyivät... kuin happo olisi syövyttänyt hänenkin sieluaan. Kuin ne sadepisarat olisivat olleet kyyneliä.

Ja minä, pieni tyttö, ihmettelin, voiko sateella olla niin suuri tuska.

Mitä luonnon happamoituminen aiheuttaa?

No jopas, happamoituminen! Kuin joku ois kaatanut sitruunahappoa koko Suomeen! Ei hyvä, ei.

Maaperä: Ajatelkaa, köyhät juuret! Ne kärsii kuin pikkulapset joulukuun pakkasessa ilman villasukkia! Kasvit, ne kituvat kuin kuivatut muumit. Kasvu hidastuu, ja pahimmassa tapauksessa, heippa hei, kasvi! Näyttää siltä kuin joku ois heittänyt happoa suoraan niiden päälle, voi köyhää kasvia!

Vesistöt: Kalat ja muut veteen uponneet olennot, nekin kärsii. Niiden koti muuttuu hapankeitoksi. Lajit katoaa kuin pöly tuulella. Onkohan lohikalat siirtyneet jo viinilasien pohjalle asumaan? Enpä tiedä... Voi niitä köyhää!

Mitä voi tapahtua?

• Katuu ja katuu: Kasvien ja eläinten kannalta on siis aikamoinen katastrofi.
• Elämä katoaa: Lajien monimuotoisuus vähenee vauhdilla - luonto alkaa näyttää ihan siltä kuin joku olis ottanut värit pois.
• Ruokakriisi: Maataloudelle tulee iso isku, ellei meidän maissit ja perunat pidä hapon hyökkäystä vastaan. Miten me sitten syömme? Pelkkiä hapankaalia? Ei kiitos!
• Minun mummoni: Hän valitti jo viime kesänä, että marjat ovat olleet todella pienikokoisia ja mauttomia. Liekö tämä happamoitumisen syytä?!

Lisätietoa? Oletko tosissasi? Mene katsomaan netistä, googlaa vaikka “happamoituminen”, saat varmasti tietoa enemmän kuin jaksat lukea! Tai ehkä kysy joltain ympäristötieteilijältä, jos haluat tietää enemmän kuin minä tiedän! Itse olen keskittynyt tähän tekstiin ja naurunpidättelyyn. Minun täytyy mennä jo syömään, nälkä on! Pitäisi keksiä jotain muutakin kuin hapankaalia.

Mistä luonnon happamoituminen johtuu?

No johan on soppa! Luonnon happamoituminen, se on vähän niinku luonto yrittäis juoda sitruunamehua, mutta ei tykkääkkään. Mistä tää soppa sitten oikein syntyy?

• Happosateista! Kuvittele, taivaalta tulee alas vettä, joka on yhtä iloista kuin mummo ilman hammasproteeseja. Tää "vesi" on täynnä typpeä ja rikkiä – suoraan tehtaiden piipuista ja liikenteestä. Ei kiva.
• Kuivalaskeumasta: Onko sulla koskaan ollut sellanen olo, että iho tuntuu likaiselta vaikka et oo tehny mitään? No, luonto tuntee saman, kun sille laskeutuu kaikenlaista roskaa suoraan ilmasta.
• Hiilidioksidista: Sade on luonnostaan vähän hapan, kun siihen liukenee hiilidioksidia. Mutta kun sitä on liikaa, niin se on vähän sama kun laittais liikaa etikkaa salaattiin. Syömäkelvotonta!

Ja tiedätkö mitä? Tää happamoituminen on kuin varkain tapahtuva piina. Sitä ei välttämättä heti huomaa, mutta pidemmän päälle kalat alkaa kuolla, metsät kärsii ja rakennukset rapistuu. Ei hyvä juttu!

Ja hei, muista, että tämä kaikki on vähän niinku keitto, jossa on liikaa suolaa. Yksi ainesosa vaikuttaa kaikkeen muuhunkin.