Miksi bakteerit lisääntyvät nopeasti?

Mitkä tekijät selittävät bakteerien nopeaa lisääntymistä?

Minä tajusin sen itse toukokuussa -07, kun sain ruokamyrkytyksen, en muista tarkkaan mistä.

Se oli karmeeta, siis ihan hirveetä. Mutta siinä tajusin, miten nopeasti ne pirulaiset lisääntyy. Yks bakteeri muuttuu kahdeksi, sitten neljäksi, kahdeksaksi, ja niin edelleen, aivan jatkuvasti.

Kyllähän sen jo koulussa oppi, sen eksponentiaalisen kasvun. Mutta kun sen kokee, se menee ihan eri tavalla perille. Ei siihen tarvinnu mitään lääkäriä tai hienoa selitystä.

Ne vaan jakaantuu, kastaa itsensä ja siitä se sitten lähti. Ja niin nopeasti, että ei siinä ehtiny tajuta mitään. Se oli tosi hurjaa, aivan uskomatonta.

Missä ajassa bakteerit kuolevat pakkasessa?

No niin, nyt laitetaan ne pienet pirulaiset ja asuntosi ei-toivotut alivuokralaiset kuriin! Pakastin on sinun paras ja julmin ystäväsi tässä taistelussa, todellinen Siperian-komennus kaikelle mikä ryömii ja pörrää.

Äläkä usko kaikkia urbaanilegendoja. Tässä on kylmää faktaa, joka puree kovempaa kuin tammikuun viima.

• -20 ASTEEN PAKKANEN: Vuorokausi riittää tappamaan ötökät. Tämä on se perusvarma markettipakastimen teho. Työnnä tyyny sisään ja unohda se sinne päiväksi. Pölypunkit eivät siitä selviä. Ne ovat herkkähipiäisiä otuksia, joiden elämä on ohi kuin pieru saharaan kunnon pakkasessa.

• -28 ASTEEN PAKKANEN: Kuusi tuntia riittää ötököiden tuhoamiseen. Tällä teholla homma hoituu jo työpäivän aikana. Tämä on se pikatoimitus manan majoille. Turkiskuoriaisen toukat ja vaatekoit saavat kyytiä, että heikompaa hirvittää.

Mutta hetkinen! Bakteerit ovatkin sitten eri maata, sitkeämpiä sissejä. Ne eivät suoranaisesti kuole, vaan vaipuvat horrokseen odottamaan parempia, eli lämpimämpiä aikoja. Jäädytys pysäyttää niiden lisääntymisen, mutta kun sulatat sen epäilyttävän jauhelihapaketin, ne heräävät taas eloon kuin zombiet elokuvissa.

Pakastimeen kannattaa tunkea kaikki tekstiilit, joita et voi pestä kuumassa. Peitot, tyynyt, villapaidat, matot, pehmolelut. Niiden soluissa oleva vesi jäätyy, kiteytyy ja PAM! Solurakenne hajoaa. Se on siinä.

Ulkoolta sisään raahautuneet sokeritoukat ja muut mönkiäiset ovat muuten kovempaa tekoa kuin joku herkkä pölypunkki. Mutta kyllä niillekin vuorokausi -20 asteessa tekee selvää jälkeä. Itse pidin kerran yhtä perintöryijyä viikon pakkasessa ihan vain varmuuden vuoksi. Varmempi parempi, sanoi mummonikin kun suolasi lihaa.

Äläkä tunge sitä pakastinta niin täyteen, että ilma ei kierrä. Ne pirulaiset tarvitsevat sen kylmän viiman joka puolelle, ei mitään suojaisaa koloa.

Missä bakteerit kasvavat?

Ne kasvaa ihan kaikkialla, missä vaan on elämää. Siis vedessä, maaperässä, kaikkialla. Myös meidän kehossa on bakteereja, jotkut niistä on ihan hyödyllisiä jopa!

• Vesi: Kaikenlaisissa vesissä, järvissä, joissa, merissä. Ne viihtyy siellä.
• Maa: Maaperässä on ihan valtavasti bakteereja, ne tekee siellä kaikenlaista tärkeää työtä.
• Muut eliöt: Kyllä, myös meissä, eläimissä ja kasveissa. Jotkut niistä sitten on niitä pahiksia, jotka voi sairastuttaa. Ne tekee sellasia toksiineja, endo- ja eksotoksiineja. Mutta sit on myös niitä hyviä, jotka auttaa ruoansulatuksessa tai muuten vaan pitää meidät kunnossa. Eli ei kannata ihan kaikkia syyttää!

Mikä vaikuttaa bakteerien kasvuun?

Bakteerien kasvuun vaikuttavat tekijät:

• Lämpötila
• Ravinteet
• Happi
• Happamuus (pH)
• Muiden mikrobien seura

Bakteerit ovat kuin nirsoja kämppiksiä: kaikki pitää olla just eikä melkein, tai muuten ne joko kuolevat pois tai pistävät pystyyn sellaisen bilehelvetin, että jääkaapin sisältö muuttuu tieteelliseksi kokeeksi.

Lämpötila. Jokaisella pöpöllä on oma ihanneilmastonsa. Osa on kuin lomamatkailijoita, jotka viihtyvät vain 37 asteen trooppisessa kuumeessa. Toiset taas ovat avantouimareita, jotka porskuttavat jääkaapin viileydessä ja odottavat, että unohdat sen viimeisen jogurttipurkin peränurkkaan. Ne eivät ole pahoja, ne vain odottavat tilaisuuttaan.

Ravinteet. Bakteeri ei elä pelkällä pyhällä hengellä, vaan vaatii kunnon buffet-pöydän. Sokerit, rasvat, proteiinit – kaikki kelpaa. Ne ovat kuin teinejä kasvupyrähdyksen kourissa: jos ruokaa ei ole tarjolla jatkuvasti, kasvu loppuu ja alkaa kiukuttelu. Tai tässä tapauksessa itiöityminen.

Happi. Ilmakehä on bakteereille vähän kuin politiikka: se jakaa porukan jyrkästi. Aerobit ovat happifaneja, jotka eivät selviä ilman sitä. Anaerobit taas ovat happea vihaavia erakkoja, joille happi on myrkkyä. Sitten on niitä välinpitämättömiä, jotka pärjäävät molemmissa – mikrobimaailman nihilistejä.

Muistan kun kerran unohdin kanakeiton liedelle kahdeksi päiväksi. Siinä oli käynnissä jo uusi sivilisaatio, jolla oli oma lippukin.

Happamuus (pH). Bakteerit ovat tarkkoja ympäristönsä tunnelmasta. Liian hapan tai emäksinen meininki vastaa sitä, että joku laittaa väärää musiikkia soimaan juhlissa. Tunnelma kuolee ja vieraat lähtevät. Siksi esimerkiksi etikka on niin tehokas säilöntäaine – se pilaa bileet totaalisesti.

Muiden mikrobien seura ja veden aktiivisuus. Bakteerit eivät elä tyhjiössä. Ne kilpailevat elintilasta kuin eläkeläiset palvelutalon parhaasta tuolista. Lisäksi ne tarvitsevat vettä. Sokerin ja suolan lisääminen ruokaan on kuin aavikon luominen niiden ympärille: vesi imeytyy pois ja pienet kaverit kuivuvat kasaan. Julmaa mutta tehokasta.

Äläkä erehdy luulemaan niitä heikoiksi. Nämä otukset ovat mikrobimaailman vastine Nokia 3310 -puhelimelle. Ne lisääntyvät tulikuumissa lähteissä, syvänmeren paineessa ja jopa ydinreaktorin jäähdytysvedessä. Sinun pieni pakkasesi on niille vain virkistävä kesäloma.

Missä lämpötilassa bakteerit viihtyvät parhaiten?

Optimi: Bakteerit tavoittavat huippunsa 35–37 °C. Tätä lämpöaluetta ylläpidetään.

• Pseudomonas: Viileämpi on hyväksyttävä.
• Optimaalinen säilytys: 37 °C.

Nämä ovat peruslämpötilat, joissa monimuotoisuus kasvaa. Tiettyjä poikkeuksia on, kuten kylmää sietävät lajit. Ympäristö ratkaisee paljon.

Missä bakteerit lisääntyvät?

Bakteerit, nuo pikkuruiset vallanpitäjät, jotka pönöttävät siellä täällä

Bakteerit eivät todellakaan valikoi paikkojaan, vaan tunkevat sinne, missä on tarpeeksi kosteaa ja sopiva lämpötila – vähän kuin minä perjantai-iltana hyvän sohvan ja verkkokaupan kera. Ne viihtyvät kaikkialla, missä niille on tarjolla vähänkin syötävää ja juotavaa. Ja kun niillä on hauskaa, ne alkavat jakaantua kuin hulluina, kaksin kappalein aina vaan, kunnes pölyt nousee. Niiden suurin ilo on ilmeisesti sotkea meidän ruokamme, mädättäen ja hapattaen kaiken sen, minkä olemme tähän asti luulleet syötäväksi.

• Missä ne viihtyvät? No, kaikkialla missä on kosteaa ja lämmintä. Ajattele vaikka kesäistä, hieman unohdettua ruokapurkkia ulkona – täydellinen piknik-paikka bakteereille!
• Miten ne lisääntyvät? Ihan yksinkertaisesti, ne vain jakautuvat kahtia. Ei mitään monimutkaista, toisin kuin me ihmiset, jotka tarvitsemme monimutkaisia sovelluksia ja treffejä.
• Miten niitä voi vastustaa? Pitämällä ne kylmässä ja kuivassa, ettei niillä ole tarpeeksi hyvät oltavat vallankumoukseen. Tai sitten syömällä ruoan nopeasti, ennen kuin ne ehtivät järjestää tanssit pakkauksessa.

Erityisesti ne itiöitä muodostavat bakteerit ovat todella sitkeää porukkaa, ne vaan lekottelevat mullassa ja vesistöissä, odotellen sopivaa hetkeä tunkeutua takaisin arjen touhuihin. Vähän kuin ne piilossa viihtyvät sukulaiset, jotka ilmestyvät aina juhlapyhinä ruokapöytään.