Miksi kania ei saa pitää selällään?

Miksi kania EI saa pitää selällään? Sitä mietin itsekin, ennen kuin oppia oli liian myöhäistä. Muistan sen päivän vieläkin… pieni Lumi, vasta pari kuukautta vanha, ja minä, hölmö nuori, luulin olevani niin hauska nostaen sen selälleen, rapsuttamaan pehmeää mahaa. Mitä idiootti!

Se näytti niin söpöltä, ihan kuin pieni pupujussi… mutta sitten… Korvat olivat kuin kaksi litteää lehteä selkää vasten. Päännyökkäystä tuli niin tiheästi, että se oli melkein jatkuvaa nytkähtelyä. Ja silmät… ne olivat ihan hirveät. Muistan ne yhä kirkkaana. En koskaan unohda sitä kauhua ja ahdistusta, joka niistä paistoi. Minulle iski ihan kamala olo, syyllisyys vyöryi yli.

Lääkäri selitti sen minulle sitten. Kanit ovat saaliseläimiä. Selällään pitäminen tekee niistä täysin puolustuskyvyttömiä. Se on niille sama kuin meitä heitettäisiin ilmaan, jalkapohjat ylöspäin, ja jäätäisiin roikkumaan ilman mahdollisuutta suojautua. Ajattele sitä! Kuinka pelottavaa se on.

Luin myös, että joskus jopa 75% kanin stressin merkki voi olla näkyvien nenän limakalvojen muodossa – se oli Lumillakin, muistan sen hyvin. Niin kamalaa. Se päännyökkäys ja litteät korvat, ne ovatkin aika tyypillisiä oireita. Ne kertovat, että kani on äärimmäisen stressaantunut, pelkää ja on totaalisen epävarma tilanteesta. Ei ole mitään hauskaa tässä.

Minä en ikinä tekisi sitä uudelleen. Lumi selvisi siitä, onneksi, mutta se opetti minulle suunnattoman paljon kanien hoidosta. Älä tee samaa virhettä kuin minä. Älä koskaan pidä kania selällään. Se ei ole hauskaa, se on julmaa ja voi aiheuttaa vakavaa stressiä. Anna kanin olla rauhassa ja anna sen itse päättää, miten se haluaa olla kanssasi. Se on paljon tärkeämpää kuin joku hetkellinen ”hauska” hetki. Ja usko minua, se ei ole hauskaa. Älä tee sitä.