Miksi tyydyttyneet rasvat ovat epäterveellistä?

Onko tyydyttynyt rasva epäterveellistä?

Kyllä, liika tyydyttynyt rasva on epäterveellistä. Ajattelen tätä nyt yöllä, ja tulee vähän sellainen sekava olo. Muistan lukeneeni siitä paljon, kun yritin terveellisempää ruokavaliota pari vuotta sitten.

• Veren LDL-kolesteroli nousee. Se on ikävää, siksi yritin vähentää esim. voin käyttöä.
• Tyydyttymättömät rasvat taas ovat parempia, ne pienentävät sitä pahaa kolesterolia. Mutta mikä on riittävä määrä? Se on minulle epäselvää.

Minulla oli tuolloin itse asiassa verikokeet, joissa kolesteroliarvot olivat koholla. Lääkäri suositteli silloin rasvankäytön tarkistamista. Se tuntuu edelleen vähän vaikealta. Mitä se oikea määrä sitten on? Mitä kaikkea kannattaisi välttää? Tämän tiedon etsiminen netistä on vaikeaa, koska kaikkialla on erilaisia ohjeita. Ja nämä numerot ja prosenttiosuudet…

Olen vieläkin vähän hämmentynyt. En ole vieläkään varma, kuinka paljon tyydyttynyttä rasvaa voin syödä. Tämä asia on minulle edelleen melkoisen haastava. Olisi mukavaa tietää ihan tarkasti, mutta tuntuu, ettei sitä yksinkertaisesti voi tietää. Joka tapauksessa yritän syödä terveellisemmin ja välttää liikaa tyydyttynyttä rasvaa.

Yhteenvetona: Liika tyydyttynyt rasva lisää LDL-kolesterolia eli ns. pahaa kolesterolia. Tyydyttymättömät rasvat ovat terveellisempiä.

Onko tyydyttynyt rasva vaarallista?

Ai niin, tyydyttyneet rasvat, just se!

• Kyllä on vaarallista, jos niitä vetää liikaa. Kolesteroli nousee, varsinkin se paha LDL. Sydän tykkää huonoa.
• Mutta hei, jos vaihtaa osan pehmeisiin rasvoihin (kuten oliiviöljyyn), niin johan helpottaa. Sepelvaltimotauti riski pienenee ja sokeriaineenvaihdunta paranee, mikä on aina plussaa.
• Miettinyt just, että pitäisikö taas tsekata ne kolesteroliarvot, kun on tullut syötyä vähän turhan paljon juustoa ja makkaraa viime aikoina.
• Hyvä rasva: Avokado, pähkinät, siemenet ja oliiviöljyä salaattiin.
• Huono rasva: Rasvainen liha, juusto ja kookosrasva.

Paljonko saa olla tyydyttynyttä rasvaa päivässä?

Aikuisten miesten päivittäinen tyydyttyneen rasvan saantisuositus on enintään 20 grammaa. Tämä on osa laajempaa kokonaisrasva-suositusta, joka on noin 70 grammaa päivässä. Tähän sisältyy sekä tyydyttynyttä että tyydyttymätöntä rasvaa. Tyydyttymätön rasva muodostaa loput noin 50 grammaa päivittäisestä rasvasta. Tämä on tietysti vain yleinen suositus ja yksilölliset tarpeet voivat vaihdella.

Pohdintaa: Mielenkiintoista on, miten ruokavalion rasva-asiat ovat kehittyneet vuosikymmenten aikana. Muistan lapsuudestani, kuinka voita pidettiin lähes paholaisen keksintönä. Nyt näkökulma on selkeästi monimutkaisempi ja ymmärretään, että rasvojen tyypillä on ratkaiseva merkitys terveyteen. Esimerkiksi, tyydyttynyt rasva on erilaista kuin monityydyttymätön tai kertatyydyttymätön rasva.

• Tyydyttyneet rasvat: Löytyvät esimerkiksi voi, juusto ja liha. Liiallisella saannilla on yhteys kohonneeseen LDL-kolesteroliin, joka on riski sydän- ja verisuonitaudeille.
• Tyydyttymättömät rasvat: Nämä ovat “hyviä” rasvoja, ja niitä löytyy esimerkiksi oliiviöljystä, avokadosta ja pähkinöistä. Ne auttavat alentamaan LDL-kolesterolia ja parantamaan sydämen terveyttä.

On siis tärkeää huomioida rasvan laatu määrän lisäksi. Ei pelkästään se, montako grammaa rasvaa syö, vaan mitä tyyppisiä rasvoja. Nykyinen suositus painottaa terveellisempien, tyydyttymättömien rasvojen suosimista. On myös hyvä muistaa, että yksilölliset tarpeet voivat vaihdella iän, aktiivisuustason ja muiden tekijöiden mukaan. Näitä lukuja voi pitää hyvänä lähtökohtana, mutta henkilökohtainen neuvonta ravitsemusterapeutilta tuo aina lisäarvoa. Itselleni on ollut hyödyllistä seurata omaa rasvan saantia, ja olen huomannut, että se on helppo säätää oikealle tasolle tarkkailemalla ruokavalioani. 20 grammaa tyydyttynyttä rasvaa päivässä on sinänsä helppo rajoitus, mutta se edellyttää hiukan suunnittelua.

Lisähuomioita: Muista, että nämä ovat yleisiä suosituksia, ja yksilölliset tarpeet voivat vaihdella. On aina hyvä keskustella lääkärin tai ravitsemusterapeutin kanssa henkilökohtaisesta ruokavaliosta ja rasvan saannista. Lisäksi on tärkeää muistaa, että ravinto on kokonaisuus, ei vain rasvojen määrä. Monipuolinen ja tasapainoinen ruokavalio on avain terveyteen.