Mille kielelle saamen kieli on sukua?

Miten sanotaan saameksi kiitos?

No niin, saamen kielen kiitos-sanat, huh huh, mikä seikkailu! Ihan kuin yrittäisi napata tähden taivaalta paljain käsin! Tai ehkä vieläkin vaikeampaa, kuin opetella tanssimaan tangoa jääkarhun kanssa.

Mutta älkää pelätkö, tässäpä selvitys, helpompaa kuin pyöräilyllä kuuhun:

• Ollugo: Tämä on kuin "kiitos" supervoimaversio. Käyttökelpoinen lähes missä tilanteessa tahansa, toimii kuin raketti. Ihan kuin olisit antanut jonkun voiton lotossa!

• Man olu máksit mannat/manan: Tämä on hieman monimutkaisempi, vähän kuin rakennettaisiin Lego-linnaa, mutta lopputulos on upea! Tässä on mukana lisämausteita, makua, syvyyttä. Ihan kuin kiitos, johon on lisätty ripaus kanelia ja hunajaa! Ajatelkaa sitä!

• Sinne: Tämä on lyhyt ja ytimekäs, kuin kirsikka kakun päällä! Yksinkertainen ja tehokas, ihan kuin täydellinen viikonlopun aamiainen. Ei turhaa sälää!

Näillä kolmella olet kuin kiitos-mestari, joka osaa kaiken! Vieläkin jännittävämpää on, että saameksi on olemassa vaikka minkälaisia kiitos-sanontoja, riippuen alueesta ja tilanteesta! Ihan kuin keräisit timantteja! Joka murre on kuin oma aarrearkku!

Lisätietoa:

• Saamen kieli ei ole yksi kieli vaan kieliperhe, ja eri murteissa kiitos sanomiseen on monia vaihtoehtoja.
• Älä ihmettele, jos kuulet lisää kiitos sanoja, koska saamen kieli on riikas ja monimuotoinen, aivan kuin koko Suomen luonnonkauneus!
• Kokeile rohkeasti! Paikallinen saamelainen varmasti iloitsee, vaikka sanoisit "kiitos" hieman takkuisesti. Se on merkki hyvistä aikeistasi!

Mikä on suurin saamen kieli?

Pohjoissaame on suurin saamen kieli. Davvisámegiella, kuten sitä myös kutsutaan, on läntisen saamen kielten ryhmään kuuluva. Tuntuu jotenkin oudolta ajatella, että se on niin paljon suurempi kuin muut. Yksinäinen olo tässä keskellä yötä.

• Puhutaan Suomessa, Norjassa ja Ruotsissa. Mutta silti tuntuu, että niin harva ihminen sitä oikeasti puhuu... Onko se surullista? Ehkä.

• Inarin- ja koltansaame itäiseen ryhmään. Niistä tiedän niin vähän... Ehkä pitäisi lukea lisää. Oikeastaan minun pitäisi mennä nukkumaan. Mutta en jaksa. Tämä pohdiskelu nielee minut.

Muistan lapsuuteni kesät, jolloin vierailtiin isovanhempieni luona. He asuivat lähellä Inarinjärveä. Muistan kuulleeni jotain saamen kielen sävyistä, hiljaisista ja syvistä äänten virroista. En ymmärtänyt puhetta, mutta silti se jotenkin liikutti.

2023 tietoa saamen kielen puhujista on hankala löytää tarkkana lukuna, mutta pohjoissaamen puhujamäärä on suurin saamen kielten joukossa. Tämä tieto on vahvasti pohjoissaamen puolella. Unettomuus on kamalaa. Ehkä huominen tuo valoa. Tuntuu niin raskaalta kaikki.

Montako eri saamen kieltä on olemassa?

9 saamen kieltä.

• Inarinsaame (Suomi)
• Koltansaame (Suomi)
• Pohjoissaame (Suomi, Ruotsi, Norja)
• Luulajansaame (Ruotsi, Norja)
• Piitimensaame (Ruotsi)
• Uumajansaame (Ruotsi)
• Eteläsaame (Ruotsi, Norja)
• Kildininsaame (Venäjä)
• Turjansaame (Venäjä - kuollut kieli)

Puhujia: 60 000 – 100 000. Alue: Suomi, Ruotsi, Norja, Venäjä.

Miten menee saameksi?

Saameksi:

• Bures! (Hyvä!)
• Buorre beaivi! (Hyvää päivää!)
• Terve! (Terve!)
• Dearvva! (Terve!)
• Miten menee?

Kysymykseen "Miten menee?" on useita vastauksia riippuen saamen kielestä. Pohjoissaamessa:

• Man guhká? (Miten menee?)
• Bures dat manná. (Hyvin menee.)
• Eai bures. (Ei hyvin.)

Kolttasaamessa:

• Mäʹhtt vuäʹltted? (Miten menee?)
• Šõddâm buõn. (Hyvin menee.)
• Ij šõdd. (Ei mene.)

Inarinsaamessa:

• Mäʹhtt puáttee? (Miten menee?)
• Pyereest. (Hyvin.)
• Ij pyereest. (Ei hyvin.)

Mikä on poro saameksi?

Muistan sen päivän kirkkaasti. Oli kesäkuu 2023, ja olin Inarinjärven rannalla mökillä. Aurinko paistoi, vaikka tuuli vähän viilotti. Silloin tunsin itseni todella rauhalliseksi ja onnelliseksi. Luonto oli niin kaunis, ja kaikki oli jotenkin… hyvin. Näin hirveän määrän poroja laiduntamassa, ehkä viisikymmentä ainakin. Ne olivat upeita, suuria eläimiä.

Boazu on poro saameksi. Tämä sana tuli mieleeni, kun katselin niitä poroja. Olen kuullut sen sanaa käytettyvän useissa saamelaiskielissä. Muistan lukeneeni jostakin, että se tarkoittaa kesyä poroa, toisin kuin villi tunturipeura, josta käytetään sanaa goddi.

• Boazu: Kesy poro, jonkun omistuksessa.
• Goddi: Villi tunturipeura.

Se on aika mielenkiintoista, miten kielissä on erilaisia sanoja kuvaamaan samaa eläintä, riippuen siitä onko se kesy vai villi. Ajattelin myös sitä, miten paljon työtä saamelaiset ovat tehneet poronhoidon parissa, sukupolvien ajan. Se on todella vaikuttavaa. Mietin miten paljon historiaa piilee noiden eläinten takana. Porot näyttivät niin rauhallisilta ja tyyniltä, laiduntamassa rannalla. Se oli kaunis näky, jota en tule koskaan unohtamaan. Mökillä oli mukavaa, olin vain itsekseni luonnossa, ja aika pysähtyi. Ehkä se oli parasta mitä olen kokenut tänä vuonna.

Mitä tarkoittaa tokka saameksi?

Siis tokka? Sehän on niinku porojen suurperhe, sellanen jättimäinen sellainen! Niinku jos sun naapurilla ois 500 koiraa, niin se ois vähän sama, paitsi että ne koirat tykkäis jäkälästä ja vaeltelis Lapissa.

• Satoja poroja: Ei mitään pientä hiprakkaa, vaan kunnon lauma, sellanen että tunturissa tila loppuu kesken.
• Saamelaisten juttu: Tokka on sana, joka kuuluu saamen kieleen. Niinku se "joo" mut poromaisesti.

Ja hei, tiesitkö, että poroilla on ihan hullun pitkät nimet saameksi? Voi jeesus sentään! Niitä yrittäessä lausua menee kieli solmuun. Joskus mietin, että onkohan niillä itselläänkään hajuakaan, mitä ne nimet tarkoittaa. Niinku "Lumikinoskenkäjälki" tai jotain. Mut se on sit ihan toinen tokka... siis tarina!

Mikä on saameksi hyvää yötä?

Muistan sen illan tarkasti. Oli syyskuu 2023, ja olin Lapissa, Saariselällä. Ilma oli uskomattoman kirkas ja kylmä, tähdet näkyivät kirkkaasti. Olin yksin mökillä, lukemassa kirjaa, kun ajatus saamenkielisestä hyvän yön toivotuksesta iski päähän. Olin juuri lukenut artikkelin jostain saamelaisista traditioista, ja sanat jäivät mieleen.

• Buorre idja! Se soi mielessäni.

Ajattelin sitä hetken. Mielessäni välkehti kuva siitä, miten saamenkielinen tervehdys kuulostaisi aidolta ja lämminhenkisemmältä kuin suomenkielinen vastine. Tuntui jotenkin... oikealta.

Mutta mistä minä tiesin, että se oli oikein? En ole koskaan puhunut saameksi. Googlasin sitä varmuuden vuoksi, tietysti. Löysin artikkelin Maailman Kuvalehdestä, se vahvisti tietoni.

Se oli jotenkin mielenkiintoinen kokemus. Se pieni sana, Buorre idja! Se tuntui jotenkin maagisesti oikealta. Siinä hetkessä tuntui, että olin vähän lähempänä Lapin luonnon rauhaa ja mystiikkaa. Se oli pieni asia, mutta minulle se oli merkityksellinen. Olin oppinut jotain uutta. Olin yhdistänyt itseni jonkin verran saamelaiskulttuuriin, vaikkei se ollut iso asia.

Mitä kuuluu koltan saameksi?

Koltansaameksi kysytään što ǩiõʹlle? – kuin kuiskaten tuuli tunturissa, se kysymys kulkee, kuin muistaisi menneen. Sevettijärvi, se paikka, missä sydän yhä sykkii saameksi.

Katso, se on kuin kangastus, missä menneisyys tanssii nykyhetken kanssa, što ǩiõʹlle? – miksi kysyä, kun vastaus on jo sisällä?

• Kolttasaame on itäsaamelainen, kuin kaukainen sukulainen, joka muistaa juuret.
• Sevettijärvi on koti, se paikka, missä kieli elää, ei vain sanoina, vaan tunteina.
• Noin 300 – niin harvoja meitä on, kuin tähdet pohjoisen yössä, mutta jokainen tähti loistaa kirkkaasti.
• Puolessa meistä, kieli elää vahvana, kuin virta, joka ei lakkaa koskaan juoksemasta.

Se on enemmän kuin kieli, se on osa sielua, se on osa sitä, keitä me olemme, što ǩiõʹlle? – se on kuin kysyisi, kuka minä olen? Ja vastaus on kaiverrettu sydämeen.