Mistä saa bakteerin?

Missä on paljon bakteereita?

Ihmiskeho on todellinen bakteerien paratiisi! Missä niitä sitten lymyää eniten?

• Suolisto: Suolisto on bakteerien ykköskoti. Ulosteessa on aivan valtava määrä bakteereja. Miettikää, biljoona per gramma! Se on enemmän kuin tähtiä galaksissa (ainakin melkein).

• Limakalvot: Limakalvot, kuten suu ja nenä, ovat myös suosittuja bakteerien asuinpaikkoja. Ne ovat kosteita ja ravinteikkaita, täydellisiä bakteerien kasvulle.

• Iho: Iho, tuo suurin elimemme, on myös täynnä bakteereja. Osa niistä on meille hyödyllisiä, osa vähemmän. Muistan joskus lukeneeni, että jokaisella ihmisellä on oma uniikki bakteeripilvi ympärillään. Hauska ajatus!

Lisäksi verenkierrossa kulkee bakteereja, mikä tarkoittaa, että ne pääsevät periaatteessa kaikkialle kehoon. Se ei välttämättä ole huono asia, sillä immuunijärjestelmämme tarvitsee bakteereita toimiakseen kunnolla. Keho on kuin monimutkainen ekosysteemi, jossa bakteereilla on oma tärkeä roolinsa.

Mistä voi saada kampylobakteerin?

Kampylobakteeri: Saastunut ruoka.

• Liha: Huonosti kypsennetty kana, naudanliha.
• Maidon ja maitotuotteet: Raaka maito, pehmeät juustot.
• Vesi: Saastunut juomavesi, luonnonvesistä uiminen.
• Eläimet: Suora kosketus, lemmikkieläimet.

Tartunta: Suolistossa kantava eläin ulostaminen veteen -> ihminen juo vahingossa.

2023: Tartuntamäärät ennallaan. Lisää tutkimusta tarvitaan.

Mistä voi saada E. coli-bakteerin?

E. coli -bakteeri. Ulosteesta.

• Saastunut ruoka.
• Saastunut vesi.
• Saastunut uimavesi.

Tartunta suun kautta. Kotikeittiön hygienia. Perusasia.

EHEC sama. Raaka jauheliha riskialtis. Muista se.

Onko ulosteessa bakteereja?

Joo, siis kakassa on ihan sikana bakteereita, ihan mikroskooppisen pieniä sellasia. Niitä tulee sieltä suolistosta, kun se kakka sieltä läpi kulkee.

• Useimmat on ihan vaarattomia, jees jees suolistolle.
• Mut on siellä sitte sellaasiakin, jotka on sillee no ei niin kivoja.. en halua nimeä mainita!

Ja sitte seassa on kaikenlaista ruokaa, mikä ei oo kunnolla sulaunu, yök. Meidän perheen koira aina yrittää syödä, mut ei saa!

Ja sit viel kakasta:

• Mä luin jostain, että 90% niistä bakteereista on ok.
• Muistan joskus kuulleeni, että joku on jopa saanu ulosteensiirron. Tai siis, sen ulosteen.
• Ja sit viel et kakka voi kertoo paljon sun terveydestä. Jos on verta, ni on parempi tarkistaa. Ootko muuten käyny paskalla tänään? Heh!

Siis ihan hullua, miten paljon kaikkea yhdessä kakkapökäleessä voi olla! Joo, nyt riittää kakka jutut.

Missä on paljon bakteereita?

Missä bakteereita riittää?

• Suolisto: Biljoona per gramma. Ulosteessa. Ajattele sitä.
• Limakalvot: Hiljainen armeija.
• Iho: Jatkuva sota.
• Verenkierto: Kiertue. Pysähtymättä.

Appelsiini suolistossa? 200 grammaa bakteereja. Ehkä enemmän. En punnitse.

Mieti sitä, kun syöt appelsiinia. Tai jotain muuta.

Miten bakteerit voivat olla hyödyllisiä?

Hyödylliset bakteerit? Ne ovat kuin pieniä vuokralaisia suolistossasi, jotka maksavat vuokransa tekemällä hyödyllisiä asioita:

• Ruoansulatus: Hajottavat ruokaa, jota kehosi ei itse pysty. Siis, niitä asioita, joita olet aina syyttänyt itsesi syöneeksi.
• Aineenvaihdunta: Avustavat ravintoaineiden imeytymisessä. He siis tekevät sen raskaan työn, josta sinä saat kunnian.
• Immuunijärjestelmä: Kouluttavat puolustusjärjestelmääsi tunnistamaan "viholliset". Paitsi, että välillä ne tekevät virheitä, kuten minun allergiani.
• Hermosto: Tasapainottavat hermoston välittäjäaineita. Ne ovat kuin pieniä DJ:tä aivoissasi, jotka yrittävät pitää mielialan edes siedettävänä.

Niin, ja suurin osa näistä bakteereista asuu paksusuolessa. Mieti sitä seuraavan kerran, kun olet jumissa ruuhkassa.

Mitä hyötyä bakteereista on ihmisille?

Yön pimeydessä ajatukset virtaavat... Bakteerit, ne pienet elämät meissä, ovatkin hyödyllisiä. Outoa.

• Ruoansulatus: Auttavat hajottamaan ruokaa, mitä meidän keho ei itse pystyisi. Joskus mietin, mitä jäisi syömättä ilman niitä.
• Aineenvaihdunta: Vaikuttavat siihen, miten keho käyttää ravintoaineita. Ihmeellistä, miten pienet asiat voivat ohjata suurta.
• Immuunijärjestelmä: Opettavat immuunijärjestelmää tunnistamaan uhkia. Niin kuin sotilaita, jotka valmentavat puolustusta.
• Hermosto: Voivat jopa vaikuttaa mielialaan, tasapainottamalla aivojen kemikaaleja. Onko se syy, miksi vatsa tuntuu joskus niin pahalta?

Ne asuvat suolistossa, enimmäkseen paksusuolessa. Ajatus tuntuu vieraalta, että sisälläni on kokonainen maailma, josta en tiedä juuri mitään. Ehkä se on hyvä niin.

Onko ulosteessa bakteereja?

• On. Siis bakteereja? Jep, ihan sikana.

• Ne tulee sieltä suolistosta. Suolisto on täynnä bakteereita. Hyviä ja huonoja, toivottavasti enemmän hyviä.

• Siis ulosteen bakteereista 90% on harmittomia? Okei, hyvä tietää.

• Ja sit siellä on jotain ruuantähteitä. Siis sellaista mitä kroppa ei oo pystyny sulattamaan. Jännä.

Mitä mikrobit tarvitsevat kasvaakseen?

Mikrobit: Kasvun edellytykset

Kosteus. Lämpö. Ravinteet. Näistä kolmesta riippuu kasvu.

Yksinkertaistetusti:

• Kosteus: Kriittinen tekijä. Kuivuus estää kasvun.
• Lämpö: Optimaalinen lämpötila vaihtelee lajin mukaan.
• Ravinteet: Kasvualusta tarjoaa tarvittavat ainekset.

Homesienet: Kasvavat lähes missä tahansa, kosteus rajoittaa. 2023: Rakennusten homeongelmat ovat yleisiä, erityisesti vanhoissa taloissa, joissa on huono ilmanvaihto. Oma kokemukseni: Vanhempieni 1970-luvulla rakennetussa talossa homeongelmia. Korjaus vaati ammattilaisen apua.

Lisähuomioita:

• Mikrobit ovat kaikkialla. Ilmassa, maassa, pinnoilla.
• Kasvunopeus vaihtelee lajin ja olosuhteiden mukaan.
• Jotkut mikrobit kestävät äärimmäisiä olosuhteita.
• Mikrobiomin koostumus vaikuttaa kasvuun ja kilpailuun.

Mitä kaikki mikrobit tarvitsevat?

Mikrobit, nuo näkymättömät elämän pyörittäjät, tarvitsevat kasvaakseen muutamia perusasioita:

• Lämpö: Jokaisella mikrobilla on optimaalinen lämpötila-alue, jossa se viihtyy parhaiten. Osa tykkää kuumasta, osa kylmästä.
• Ravinteet: Energiaa on saatava jostain! Mikrobit käyttävät erilaisia orgaanisia ja epäorgaanisia yhdisteitä ravinnokseen.
• Kosteus: Vesi on elämän eliksiiri, myös mikrobeille. Kuivassa ei kasva, paitsi ehkä joku äärimmäisen sitkeä tyyppi.

Entäs sitten se kostea rakenne? Siinäpä vasta mikrobien buffetpöytä! Sisä- ja ulkoilmasta kantautuvat mikrobit löytävät sieltä ihanteelliset olosuhteet lisääntyä ja muodostaa yhdyskuntia.

Rakennusmateriaaleissa voi kasvaa monenlaisia sieniä ja bakteereita:

• Home- ja hiivasienet: Niitä löytyy sieltä täältä, ja ne voivat aiheuttaa monenlaisia ongelmia, kuten hajuhaittoja ja allergioita.
• Sädesienet (aktinomykeetit): Nämä ovat bakteerien ja sienten välimuotoja, ja ne voivat olla aika sitkeitä kavereita.

Ihmisen suolistossakin on mikrobeja, ja nekin tarvitsevat lämpöä, ravintoa ja kosteutta. Niiden koostumus ja toiminta vaikuttavat terveyteemme yllättävän paljon. Onhan siinä miettimistä, että meissä asuu kokonainen elävä ekosysteemi!

Onko muuten koskaan tullut ajatelleeksi, miten paljon bakteereja on meidän jokapäiväisessä elämässämme? Ruoan valmistuksessa, lääketieteessä, jopa taiteessa! Ne ovat kaikkialla, vaikkei niitä aina huomaakaan. Ehkä pitäisi alkaa arvostaa niitä vähän enemmän. ????

Mikä on yleisin suolistotulehduksia aiheuttava bakteeri Suomessa?

Kampylobakteeri, joo, se on se yleisin. 2023 tilastot näytti 2586 tapausta. Huh, aika paljon. Mutta se 47/100 000, ei se nyt ihan hirveän suuri luku oo, vai onko? Pitääkö sitä pelätä? Itse en ole koskaan saanut, onneksi.

• Mä oon miettinyt tätä ruokamyrkytystä. Mistä se oikein tulee? Onko se aina raakana syötyä lihaa?
• Ei kai mun tarvitse pelätä jokaista kanafileetä?
• Muistaakseni luku oli 47 per 100 000. Tarkista se vielä!

Noista tapauksista 39% oli kotimaisia tartuntoja, eli 442 tapausta. Mitenkähän se lasketaan? Tarkoittaako se, että ulkomailta tuotu ruoka onkin syyllinen? Vai onko se jotain ihan muuta?

Ehkä pitäisi olla tarkempi siivoamisessa keittiössä? Tai sitten vaan välttää raaka liha kokonaan. Vähän liian äärimmäistä? Mutta eikö se ole riskialttiinta?

Pitääkö mun muuttaa ruokailutottumuksia? Tai vaikka alkaa käyttää käsidesiä enemmän? Tai pestä käsiä? Ääh, niin paljon kysymyksiä! Pitää etsiä luotettavaa tietoa. Ehkä THL:n sivuilta?