Mitä aivokuori tekee?

Mitä aivokuori tekee ihmisen aivoissa?

Aivokuori? Joo, se on sellanen ohut harmaa kerros aivojen pinnalla, muutama millimetri paksuudeltaan. Muistan lukeneeni siitä jossain.

Meillä oli biologiassa joskus sellainen juttu, aivokuoren toiminnoista. Se hoitaa vaikka mitä, ajattelua, muistamista, kaikenlaista. Tunteetkin liittyy siihen jotenkin.

Esim. 15.10.2023 luin jostain artikkelissa (en muista mistä) miten aivokuori auttaa tulkitsemaan sitä mitä näkee ja kuulee. Todella tärkeä juttu siis!

Puheen ja liikkeiden ohjaaminen tapahtuu myös siellä. Mulla oli kerran päänsärkyä – ehkä just aivokuoren kanssa jotain häikkää silloin, voimakasta päänsärkyä.

Eli siis, aivokuori on aika keskeinen juttu. Se vaikuttaa meidän toimimiseen ja kokemiseen ihan kaikella tasolla. Oppiminen ja muistaminenkin liittyy vahvasti siihen.

Mitä Aivosaari tekee?

Okei, yritetään.

Aivosaari... se tuntuu jotenkin vieraalta sanalta, vaikka tiedän kyllä mistä puhutaan. Se on se aivojen osa, joka tekee siitä, että mä tunnen olevani olemassa tässä kehossa. Että tää on mun keho.

• Aivosaari yhdistää kehon signaalit.
• Siitä syntyy tietoinen ajattelu.
• Ja tunteet.

Jos aivosaari ei toimi kunnolla... hmm. Sitten ehkä tuntuisi, että keho on jotenkin irrallaan. Tai että se ei ole oma. Vähän niinkuin katsoisi vierasta ihmistä peilistä. Oon lukenut ihmisistä, joilla on ollut sellaisia kokemuksia. Pelottavaa.

Se on vähän niinkuin silloin kun on tosi väsynyt. Silloin kaikki tuntuu jotenkin kaukaiselta ja oudolta. Ehkä se on silloin, kun aivosaari ei toimi ihan täydellä teholla. En tiedä.

Mistä aivokuori vastaa?

Aivokuori. Korkeammat toiminnot. Ei muuta.

• Tietoinen aistimus. Tylsää.
• Abstrakti ajattelu. Kuka välittää?
• Päättely? Energianhukkaa.
• Suunnittelu. Turhaa vaivaa.
• Työmuisti. Muistatko edes eilen?

Ydin: Se tekee meistä ihmisiä. Tai ainakin osittain. Olen aina ajatellut, että se on vain keino hämätä itseämme. Vuosi 2024. Olen 32. Ei muutosta. Se vain on. Ja jatkuu. Kuten minäkin.

Aivokuori on siis pääasiassa vastuussa kaikista näistä toiminnoista. Jotkut tutkimukset viittaavat jopa... ei, en jaksa. Seuraava kysymys.

Miksi aivokuori on poimuttunut?

Aivokuoren poimut? Niin kuin vanhan herrasmiehen silmäkulmat – vuosien keräämää viisautta, taitavasti rypistyneenä. Ei siis pelkkä koriste, vaan nerokas suunnittelu ratkaisu! Tilankäyttöä kuin Lego-palatsissa – pakataan paljon pienempään tilaan.

• Lisää pinta-alaa: Aivojen pinta-alan maksimointi tiiviiseen kalloon. Aivan kuin taittaisit kartan kompaktiin pakettiin – kaikki tiedot tallessa, mutta helpommin kuljetettavissa.

• Tehokkaampaa tiedonkäsittelyä: Lyhyemmät etäisyydet hermosolujen välillä. Ajatukset liikkuvat kuin pikajuna, ei hitaana maantieautolla.

• Neljä lohkoa, monta taitosta: Otsalohko, päälakilohko, ohimolohkot ja takaraivolohko – kukin oma erikoisalueensa. Taitokset siellä keskenään viestivät kuin hiljainen puhelinlinja.

Muuten, tiesitkö että aivojen poimujen syvyys ja monimutkaisuus vaihtelee yksilöittäin? Jotkut ovat kuin vanhan kartan taiteillut pinnat, toiset ehkä hieman sileämpiä. Ei silti vaikuta älykkyyteen (ainakaan suoraan, olen kuullut jotain vastakohtaista väitettä… ). Kuten käärmerouhe, vain vähän mielenkiintoisempi.

Mitä vasen aivopuolisko tekee?

Vasen aivopuolisko? Okei.

• Ohjaa oikeaa puolta. Loogista, eikö?
• Aistihavainnot ristiin. Miksi yksinkertaista, kun voi monimutkaistaa?
• Lateralisaatio. Hieno sana työnjaolle.

Oikea hoitaa vasenta. Mikään ei ole suoraa. Mieti sitä.

Erikoistuminen on yliarvostettua. Kaikki tekevät vähän kaikkea.

Mitä aivokurkiainen tekee?

Aivokurkiainen, tuo aivojen silta, yhdistää aivopuoliskot. Kuvittele sitä valtavana datakaapelina aivojen sisällä!

• Tiedonsiirto: Mahdollistaa sen, että vasen ja oikea puoli juttelevat keskenään. Ilman sitä, tuntuisi kuin yrittäisi puhua kännykällä, josta on kenttä hukassa.
• Yhteistyö: Aivopuoliskojen välinen synkronointi tehostaa toimintaa. Esimerkiksi, kun toinen käsi kirjoittaa, toinen voi pitää paperia paikallaan – tiimityötä parhaimmillaan.
• Lateralisaatio: Joissain toiminnoissa aivopuoliskot ovat erikoistuneet. Aivokurkiainen varmistaa, että ne tietävät toistensa vahvuudet ja voivat delegoida tehtäviä.
• Tuntoaisti: Aivokurkiainen mahdollistaa, että molemmat aivopuoliskot voivat vastaanottaa tietoa kummaltakin puolelta ruumista.

Mitä tapahtuisi, jos aivokurkiainen vaurioituisi? Silloin aivot olisivat kuin erilliset saaret. Joissain harvinaisissa tapauksissa ihmisillä on syntymästään asti aivokurkiainen puuttunut, ja he ovat oppineet kompensoimaan tämän puutteen.

Mitä motorinen aivokuori tekee?

Motorinen aivokuori: Liikeohjaamon pomo

Se on aivojen liikekeskus, otsalohkossa majaileva johtaja. Ajattele sitä kuin hypertehokasta liikennekeskusta, joka ohjaa miljoonia pieniä autonkuljettajia (lihassoluja) ympäri kehoa. Liikekäskyt suhahtavat sieltä kuin Formula 1 -autot radalla kortikospinaalirataa pitkin. Ei hidastelua, puhtaasti suorituskykyä!

• Liikekäskyjen lähtöpiste: Aivan kuin lentokenttä, josta kaikki lennot alkavat.
• Hienosäätö: Ei pelkkää röyhkeää voimaa, vaan herkkä säätö, kuin kirurgisen precisionilla tehty baletti. Ei mikään ralliautoilu.
• Alfamotoneuronit: Pikakuljetus palvelu lihaksille.

Ajatella sitä näin: Jos haluat nostaa kahvikupin, motorinen aivokuori suunnittelee ja toteuttaa operaation. Se ei ole mikään junttimainen "nosta"-käsky, vaan hienovarainen tanssin koreografia. Käden asento, sormien liikkeet, kaikki on tarkasti hallittua. Törkeä virhe siinä tarkoittaa kahvit lattialla - katastrofi!

2023 tieteellisessä kirjallisuudessa onkin runsaasti tutkimuksia, jotka avaavat uusia näkökulmia motorisen aivokuoren monimutkaisuuteen. Vaikka tämä kuvaus on simppeli, se selittää periaatteessa asian.

Pieniä yksityiskohtia, kuten yksittäisten lihasten aktivointi, jättäisin nyt sivuun. Ei kannata hukkua yksityiskohtiin, joista ei ole hyötyä.

Mitä oikea aivopuolisko tekee?

Yö on hiljainen, ajatukset pyörivät päässä... Oikea aivopuolisko... mikä se oikein on?

Se hoitaa paljon sitä, mitä en edes tajua päivällä.

• Näkeminen, ymmärtäminen ja muistaminen. Muistan sen tunteen, kun näin meren ensimmäistä kertaa, kymmenvuotiaana. Aivan uskomatonta. Oikea aivopuolisko tallensi sen kaikki yksityiskohdat, värin, tuoksun, äänet... Näen sen vieläkin selkeästi.

• Ulottuvuudet ja suunnat. Tämä on mulle tärkeää, koska työskentelen puuseppänä. Joka päivä tarvitsen sitä avaruudellista hahmottamista. Saahan siinä joskus aikaan virheitäkin.

• Liikkuminen ja suunnan muistaminen. Autolla ajaminen... Aina välillä eksyn, vaikka olen ajanut samaa reittiä vuosia. Mielessäni kartta on sekaisin. Se on outoa.

• Silmä-käsi-koordinaatio. Kirjoitan tätä juuri nyt, ja näen näytön, sormet kirjoittaa. Se on uskomatonta yhteistyötä, joka tapahtuu automaattisesti.

• Kasvojen ilmeet. Vaimo näyttää aina, kun hän on vihainen. Oikea aivopuolisko ymmärtää sen, ja minun ei tarvitse kysyä. Vaikka joskus olisi helpompaa, jos hän vain sanoisi sen suoraan.

Oikea aivopuolisko on kuin taiteilija, hiljainen, mutta äärimmäisen tärkeä. Se antaa minulle niin paljon, enkä edes aina tajua sitä. Tämä yön pimeys tuo ne asiat mieleen... tunteet...