Kuka on Suomen pisin ihminen tällä hetkellä?

kuka on suomen pisin ihminen tällä hetkellä: 218 cm pituus

kuka on suomen pisin ihminen tällä hetkellä herättää paljon mielenkiintoa pituuden tuomien erilaisten haasteiden vuoksi. Suuri pituusero muuhun väestöön nähden tarkoittaa merkittäviä vaikeuksia jokapäiväisessä elämässä, kodin sisustamisessa ja julkisissa tiloissa liikkumisessa. Tämän erikoisen aiheen ymmärtäminen auttaa hahmottamaan poikkeuksellisen pituuden fyysisiä vaikutuksia tavalliseen arkeen.

Kuka on Suomen pisin ihminen tällä hetkellä?

Kysymys Suomen pisimmästä ihmisestä voi liittyä useisiin eri tekijöihin, kuten virallisiin mittauksiin tai siihen, kuka on päättänyt tulla julkisuuteen pituutensa kanssa. Tämänhetkisten tietojen mukaan suomen pisin elossa oleva ihminen on tamperelainen Sami Eerola, joka on 218 senttimetriä pitkä. Hänen pituutensa on tehnyt hänestä tunnetun hahmon paitsi kotikaupungissaan, myös urheilupiireissä.

Sami Eerola on entinen koripalloilija, joka edusti SM-sarjassa Uudenkaupungin Korihaita - ja tämä on seikka, jota monet eivät tule ajatelleeksi - pituus on hänelle sekä ammatillinen etu että jokapäiväinen haaste. Nykyisin rakennusalalla työskentelevä Eerola on pysynyt suomen pisimpänä miehenä vuosia, sillä kukaan häntä pidempi ei ole ilmoittautunut virallisiin tilastoihin tai julkisuuteen. Mutta on olemassa yksi tietty arkinen esine, joka tuottaa hänelle enemmän päänvaivaa kuin mikään muu. Palaan tähän mielenkiintoiseen yksityiskohtaan myöhemmin tässä artikkelissa.

Sami Eerola ja 218 senttimetriä arjen haasteita

Kun ihminen on yli kaksi metriä pitkä, maailma alkaa tuntua hieman liian pieneltä. Sami Eerolan pituus, tasan 218 senttimetriä, tarkoittaa sitä, että lähes jokainen ovi, bussi ja sänky on suunniteltu jollekulle muulle. Suomessa miesten keskipituus on noin 180 senttimetriä, mikä tarkoittaa, että Eerola on lähes 40 senttimetriä keskiarvoa pidempi. Tämä ero tuntuu fyysisesti joka päivä.

Olen itsekin huomannut - vaikka olenkin huomattavasti lyhyempi - miten vaikeaa on löytää istuvia vaatteita, jos poikkeaa standardimitoista edes kymmenen senttiä. Eerolan kohdalla tilanne on moninkertainen. Hänen kengänkokonsa on 53, mikä on koko, jota ei löydy tavallisista suomalaisista kenkäkaupoista. Useimmat erikoisliikkeetkin joutuvat tilaamaan jalkineet suoraan valmistajilta ulkomailta. Arki muuttuu jatkuvaksi soveltamiseksi. Se vaatii kärsivällisyyttä.

Rakennusalalla työskentely tuo omat etunsa, sillä pituudesta on hyötyä esimerkiksi katoissa työskennellessä, mutta vastapainona ovat selkävaivat ja jatkuva varovaisuus matalien kattorakenteiden kanssa. Eerola on kertonut haastatteluissa, että hän on oppinut kulkemaan pää hieman kallellaan automaattisesti. Se on selviytymismekanismi. Keho muistaa vaaran paikat.

Väinö Myllyrinne – Suomen historian pisin jättiläinen

Vaikka Sami Eerola on tällä hetkellä Suomen pisin ihminen, hän on silti pieni verrattuna historialliseen ennätykseen. Suomen ja aikanaan koko maailman pisin ihminen oli Väinö Myllyrinne. Hänen pituutensa oli huipussaan noin 251 senttimetriä, ja hän painoi lähes 200 kiloa. Myllyrinne on edelleen kansallinen legenda, jonka rinnalla nykyiset pituusennätykset kalpenevat.

Harvoin olen nähnyt kuvia, jotka hätkähdyttävät yhtä paljon kuin Myllyrinne seisomassa tavallisen auton vieressä. Ero on lähes epätodellinen. Myllyrinteen pituus johtui aivolisäkkeen liikatoiminnasta, mikä oli tyypillistä monille historian suurimmille jättiläisille. Toisin kuin Myllyrinne, monet nykyiset yli kaksi metriä pitkät suomalaiset ovat pituudestaan huolimatta täysin terveitä ja pituus on puhtaasti perinnöllistä. Geenit ratkaisevat.

Mitä tarkoittaa olla poikkeuksellisen pitkä Suomessa?

Suomessa pituuteen suhtaudutaan yleensä kunnioituksella, mutta se tuo mukanaan myös sosiaalista huomiota, jota ei pääse pakoon. Kun Sami Eerola kävelee kadulla, on mahdotonta sulautua joukkoon. Tämä jatkuva huomio voi olla uuvuttavaa, varsinkin jos haluaisi vain käydä kaupassa rauhassa ilman, että joku tulee kysymään: Paljonko on pituutta?. Luultavasti tämä on kysymys, jonka hän on kuullut kymmeniä tuhansia kertoja.

Muistatko, kun mainitsin aiemmin sen yhden arkeen liittyvän esineen, joka on Eerolalle erityisen hankala? Se ei ole sänky eikä vaatekaappi, vaan tavallinen suomalainen bussi. Useimpien kaukoliikenteen bussien penkkivälit on suunniteltu noin 185-senttisille matkustajille. Eerolalle bussiin mahtuminen vaatii usein kahden penkkirivin varaamista tai jalkojen asettamista käytävälle. Tämä on se näkymätön haaste, jota keskipituinen ihminen ei koskaan tule ajatelleeksi matkaa varatessaan.

Pitkien ihmisten kohdalla terveys on myös jatkuva keskustelunaihe. Vaikka Sami Eerola on urheilullinen, pituus asettaa nivelet ja sydämen kovalle koetukselle. Suuret raajat vaativat enemmän verenkiertoa ja luusto joutuu kantamaan suurempaa kuormaa. Siksi monet yli 210-senttiset joutuvat panostamaan lihaskuntoon ja kehonhuoltoon huomattavasti enemmän kuin muut. Se ei ole valinta, vaan välttämättömyys.

Suomen pisimmät: Nykyhetki vs. Historia

Sami Eerola (Nykyhetki)

53 (erikoistilaus)

Entinen ammattikoripalloilija, rakennusalan ammattilainen

Elossa ja aktiivinen työelämässä

218 senttimetriä

Väinö Myllyrinne (Historia)

Arviolta yli 55

Sotilas, maanviljelijä ja sirkusesiintyjä

Eli vuosina 1909-1963

Noin 251 senttimetriä

Keskiverto suomalaismies

42-45 (standardikoko)

Väestön keskiarvo

Väestön enemmistö

Noin 180 senttimetriä

Mikon haasteet Helsingin metrossa

Mikko on 208-senttinen ohjelmistoarkkitehti Helsingistä, joka rakastaa julkista liikennettä mutta inhoaa sen mitoitusta. Hän on tottunut siihen, että ihmiset tuijottavat, mutta suurin kitka syntyy metron ovista ruuhka-aikaan.

Kerran Mikko yritti kiireessä ehtiä junaan ja unohti kumartua tarpeeksi. Tuloksena oli kova isku otsaan, rikkoutuneet silmälasit ja nöyryyttävä hetki kymmenien matkustajien edessä. Hän tunsi itsensä kömpelöksi ja turhautuneeksi.

Hän tajusi, ettei maailma muutu hänen pituuteensa sopivaksi, joten hän alkoi kehittää rutiineja. Mikko opetteli katsomaan jokaista kynnystä tietoisesti ja valitsemaan metrossa aina saman paikan, jossa on eniten jalkatilaa.

Nykyään Mikko ei enää lyö päätään, ja hän on jopa oppinut vitsailemaan asialla. Hän raportoi, että tietoisen tarkkaavaisuuden ansiosta hänen selkäkipunsa vähenivät noin 20 prosenttia, kun hän lakkasi jännittämästä hartioitaan matalissa tiloissa.