Missä muissa maissa puhutaan suomea?

Missä muissa maissa puhutaan suomea? Suomen kieli ulkomailla

Suomen kieli ulkomailla herättää usein kysymyksiä, sillä moni haluaa tietää, missä muissa maissa puhutaan suomea virallisesti tai epävirallisesti. Kielen tuntemus ulkomailla auttaa ymmärtämään suomalaisten historiaa ja kulttuurin leviämistä maailmalle. Tutustu tarkemmin eri alueisiin ja siirtolaisyhteisöihin välttääksesi väärinkäsitykset kielen nykyisestä levinneisyydestä.

Missä muissa maissa puhutaan suomea?

Suomen kieltä tai sen historiallisia murteita puhutaan virallisena tai perinteisenä vähemmistökielenä erityisesti Suomen naapurimaissa, kuten Ruotsissa, Norjassa ja Venäjällä. Suuren siirtolaisuuden ja nykyajan muuttoliikkeen seurauksena elinvoimaisia suomenkielisiä yhteisöjä löytyy myös Espanjasta, Pohjois-Amerikasta sekä Australiasta. Tilanne riippuu täysin maantieteellisestä ja historiallisesta kontekstista.

Monelle tulee yllätyksenä, kuinka laajalle kotoisa kielemme on levittäytynyt. Maailmalla arvioidaan asuvan jopa 1.6-2 miljoonaa suomalaistaustaista henkilöä, joista noin 300.000 on Suomen kansalaisia. Kaikki heistä eivät tietenkään puhu suomea sujuvasti, mutta kielen jäljet näkyvät vahvasti eri puolilla maapalloa. Mutta tässä on kierre, jota moni ei tiedä - virallisen vähemmistökielen ja pelkän lomayhteisön välillä on valtava juridinen ero.

Naapurimaat: Viralliset suomenkieliset vähemmistöt ja sukukielet

Suomen rajojen ulkopuolella kielellämme on pisimmät juuret Skandinaviassa ja Luoteis-Venäjällä, missä asuu vuosisatoja vanhoja perinteisiä vähemmistöjämme. Näillä alueilla puhuttavat variantit ovat usein kehittyneet omiksi kielikseen eristyksissä nykysuomesta.

Ruotsi ja meänkieli

Ruotsi on ylivoimaisesti suurin suomen kielen keskittymä Suomen ulkopuolella. Ruotsissa asuu noin 733.000 suomalaistaustaista henkilöä, mikä vastaa noin 7 prosenttia koko maan väestöstä. Suomi on maassa virallinen vähemmistökieli, mikä antaa tietyissä kunnissa oikeuden käyttää suomea viranomaisasioinnissa ja vanhustenhoidossa.

Oma lukunsa on Pohjois-Ruotsissa, erityisesti Tornionlaaksossa, puhuttava meänkieli. Se perustuu suomen kielen peräpohjalaisiin murteisiin, mutta sillä on Ruotsissa itsenäisen vähemmistökielen asema. Muistan, kun vierailin Haaparannalla ensimmäistä kertaa - paikallisten puhe kuulosti tutulta, mutta ruotsalaiset lainasanat ja omaperäinen nuotti saivat minut hämmentymään. Se ei ole huonoa suomea, vaan oma, rikas kieliympäristönsä.

Norja ja kvenski

Pohjois-Norjassa puhutaan kveenin kieltä eli kvenskiä. Se on kehittynyt 1700- ja 1800-luvuilla alueelle muuttaneiden suomalaisten siirtolaisten murteista. Norja on tunnustanut kvenskin omaksi viralliseksi vähemmistökielekseen. Kielen puhujia arvioidaan olevan nykyään enää muutamia tuhansia, ja se on erittäin uhanalainen.

Venäjän karjalaiset ja inkerinsuomalaiset

Venäjällä suomen kielen ja sen lähisukukielten asema on historiallisesti vahva Karjalan tasavallassa sekä Leningradin alueella, entisellä Inkerinmaalla. Inkerinsuomalaiset ja karjalaiset ovat ylläpitäneet kieltä sukupolvien ajan, mutta puhujamäärät ovat laskeneet voimakkaasti viime vuosikymmeninä muuttoliikkeen ja väestön ikääntymisen vuoksi. Alueella puhutaan myös suomen läheisiä sukukieliä, kuten karjalaa ja vepsää.

Uudet siirtolaisyhteisöt: Espanjan Aurinkorannikko

Jos historian havina unohdetaan, missä muualla suomea kuulee katukuvassa? Vastaus löytyy palmupuiden alta. Espanjan Aurinkorannikko, ja erityisesti Fuengirolan kaupunki, on muodostunut poikkeukselliseksi suomalaiseksi ilmiöksi.

Talvikaudella Andalusian Aurinkorannikolla asuu arviolta 25.000-30.000 suomalaista, joista suurin osa on keskittynyt Fuengirolaan. Alueella toimii suomenkielinen peruskoulu ja maailman ainoa Suomen ulkopuolella sijaitseva suomalainen lukio. Los Bolichesin ja Los Pacosin kaupunginosissa pärjää pelkällä suomen kielellä, sillä lukuisten ravintoloiden, lääkäriasemien ja kauppojen kyltit ja palvelut ovat suomeksi.

Seurasin kerran vierestä, kun eräs suomalainen eläkeläismies yritti tilata apteekissa espanjaksi, meni solmuun ja vaihtoi suomeen. Farmaseutti vastasi sujuvalla suomella. Se kertoo kaiken alueen kielellisestä erikoisuudesta. Kesäisin yhteisö kuitenkin kutistuu alle kolmannekseen, kun Terral-niminen kuiva ja kuuma sisämaatuuli nostaa lämpötilat sietämättömiksi ja ajaa suomalaiset takaisin pohjoiseen.

Kaukaiset siirtolaiset: Pohjois-Amerikka ja Australia

Suuret siirtolaispudotukset 1900-luvulla loivat pysyviä kielellisiä saarekkeita valtamerien taakse. Vaikka nuoremmat sukupolvet ovat pitkälti sulautuneet valtaväestöön, kielen perintö elää yhä.

Yhdysvalloissa ja Kanadassa suomalaista asutusta syntyi erityisesti Suurten järvien alueelle. Michiganin osavaltion Ylä-niemimaalla elää edelleen amerikansuomalaisten perintö, ja siellä on puhuttu niin sanottua finglishiä - suomen ja englannin sekoitusta. Kanadan Ontariossa, erityisesti Thunder Bayn kaupungissa, asuu myös merkittävä suomalaisyhteisö.

Australia puolestaan vastaanotti runsaasti suomalaisia siirtolaisia 1950- ja 1960-luvuilla. Suurissa kaupungeissa, kuten Brisbanessa ja Sydneyssä, toimii edelleen suomalaisia seuroja ja radiolähetyksiä, vaikka aktiivisten suomen puhujien määrä vähenee luonnollisen poistuman kautta.

Suomen kielen asema ja puhujat ulkomailla

Ruotsi

1. Nykysuomi sekä pohjoinen meänkieli
2. Virallinen kansallinen vähemmistökieli
3. Historiallinen vähemmistö ja suuret siirtolaispolvet

Espanja (Aurinkorannikko)

1. Standardi nykysuomi
2. Ei virallista asemaa, puhtaasti palvelukieli
3. Moderni muuttoliike, eläkeläiset ja etätyöläiset

Yhdysvallat (Michigan)

1. Vanha siirtolaissuomi ja finglish
2. Ei virallista asemaa
3. Historiallisen siirtolaisuuden jälkeläiset

Matinkylästä Fuengirolaan: Timon kokemukset kieliympäristöstä

Timo, 64-vuotias eläköitynyt laatoittaja Espoosta, muutti Espanjan Fuengirolaan viettämään talvikuukausia, koska hän kärsi pahoista nivelkivuista Suomen kylmässä ja kosteassa ilmastossa.

Hän yritti aluksi opetella espanjaa paikallisella kurssilla, mutta koki ääntämisen ja kieliopin liian työlääksi. Timo turhautui, sillä hän pelkäsi jäävänsä täysin eristyksiin uudessa maassa ilman kielitaitoa.

Breakthrough tuli, kun hän tajusi Los Bolichesin alueen tarjoavan kaiken suomeksi. Hän löysi suomalaisen lääkärin, kirjanpitäjän sekä tutun ruokakaupan, ja huomasi pärjäävänsä arjessa ilman espanjan sanaa.

Timo on nyt viettänyt Aurinkorannikolla neljä talvea. Hänen mukaansa elämä on vaivatonta, sillä suomen kielellä saa hoidettua jopa autonvuokrauksen, mikä tekee ulkomailla asumisesta turvallista ja kodikasta.