Mitä kieliä puhutaan Lähi-idässä?

Mitä kieliä Lähi-idässä puhutaan? Arabia, persia, turkki ja heprea

Mitä kieliä puhutaan Lähi-idässä? Alueen kielellinen maisema on monimuotoisempi kuin usein luullaan. Vaikka arabia onkin hallitseva kieli, Lähi-idässä puhutaan myös persiaa, turkkia ja hepreaa, joilla jokaisella on oma historiansa ja kieliperheensä. On tärkeää ymmärtää nämä erot, jotta välttää yleiset väärinkäsitykset, kuten virheellinen käsitys siitä, että Iranissa puhutaan arabiaa. Tutustu alla olevaan listaan saadaksesi tarkat tiedot puhujämääristä ja kielten ominaisuuksista.

Kielellinen palapeli: Mitä kieliä Lähi-idässä todella puhutaan?

Lähi-itä ei ole kielellisesti mikään yksinkertainen kokonaisuus, vaan lähi-idän kielet muodostavat pikemminkin monimutkaisen ja kerroksellisen tilkkutäkin. Vaikka moni mieltää alueen pelkästään arabiankieliseksi, totuus on huomattavasti vivahteikkaampi: alueella puhutaan neljää suurta kieltä - arabiaa, turkkia, persiaa ja hepreaa - jotka kuuluvat täysin eri kielikuntiin. Tämän lisäksi kymmenet vähemmistökielet, kuten kurdi ja aramea, värittävät kielellistä maisemaa.

Se on kiehtovaa. Moni ensikertalainen yllättyy siitä, etteivät vaikkapa turkkilaiset ja iranilaiset ymmärrä arabiaa sen enempää kuin suomalaiset ymmärtävät ranskaa. Mutta on yksi muinainen kieli, joka oli aikoinaan koko alueen valtias ja jota puhutaan edelleen pienissä taskuissa - palataan siihen hieman myöhemmin vähemmistökielten kohdalla.

Arabia: Alueen valtias ja sen monet kasvot

Arabia on puhutuimmat kielet lähi-idässä -tilaston ykkönen, ja se toimii virallisena kielenä 22 maassa. Arabiaa puhuu äidinkielenään yli 310 miljoonaa ihmistä, mikä tekee siitä yhden maailman viidestä suurimmasta kielestä. ^[1] On kuitenkin tärkeää ymmärtää, ettei arabia oli yksi yhtenäinen kieli, vaan se jakautuu kirjakieleen ja lukuisiin paikallisiin murteisiin, jotka voivat poiketa toisistaan merkittävästi.

Muistan, kun yritin ensimmäistä kertaa tilata kahvia Kairon kaduilla oppikirja-arabialla. Myyjä katsoi minua kuin olisin puhunut Shakespearen englantia nykypäivän Lontoossa. Se oli opettavaista. Kirjakieli (Modern Standard Arabic) on se, jota luetaan uutisissa ja kirjoissa, mutta kadulla puhuttava kieli - oli se sitten egyptin-, levantin- tai lahdenarabiaa - on se, jolla elämä tapahtuu. Murteiden väliset erot ovat välillä niin suuria, että marokkolainen ja irakilainen saattavat joutua vaihtamaan englantiin ymmärtääkseen toisiaan kunnolla.

Persia ja turkki: Ei arabiaa, vaan jotain aivan muuta

Toinen yleinen harhaluulo liittyy siihen, mitä kieltä iranissa puhutaan. Tämä on kielellinen virhe, joka saa usein paikalliset kohottamaan kulmiaan. Iranin pääkieli on persia, joka tunnetaan paikallisesti nimellä farsi. Persiaa eli farsia puhuu äidinkielenään ja toisena kielenään yhteensä noin 110 miljoonaa ihmistä, kun lasketaan mukaan Afganistanin dari ja Tadzikistanin tadzikki.^[2] Toisin kuin seemiläinen arabia, persia on indoeurooppalainen kieli - se on siis kaukaista sukua englannille ja useimmille muille eurooppalaisille kielille.

Turkin kieli lähi-idässä hallitsee puolestaan alueen pohjoisosaa. Turkin kielellä on noin 85 miljoonaa puhujaa, ja se kuuluu turkkilaisten kielten perheeseen.^[3] Turkin kieli on rakenteeltaan täysin erilainen kuin arabia tai persia; se on niin sanottu agglutinoiva kieli, jossa sanoja rakennetaan liittämällä päätteitä perusvartaloon. Vaikka molemmat kielet ovat lainanneet sanastoa arabiasta islamin myötä, niiden kielioppi ja logiikka ovat täysin omat maailmansa.

Olen huomannut, että farsin opiskelu tuntuu eurooppalaiselle usein helpommalta kuin arabian, koska kieliopissa on jotain tuttua. Mutta älä anna sen hämätä - sanasto on silti valtava haaste. Sitä paitsi, kuka nyt haluaisi päästä helpolla kielellisten aarteiden äärellä?

Heprea ja kurdi: Historiallinen jatkuvuus ja valtiottomuus

Heprealla on Lähi-idässä aivan erityinen asema. Se on kieli, joka herätettiin henkiin lähes kahden tuhannen vuoden hiljaisuuden jälkeen arkipäivän käyttöön. Heprealla on maailmanlaajuisesti noin 9 miljoonaa puhujaa, joista valtaosa asuu Israelissa. ^[4] Se on arabian sukulaiskieli, ja molemmat kuuluvat afroaasialaisen kielikunnan seemiläiseen haaraan. Jos osaat toista, toisen oppiminen on huomattavasti helpompaa, vaikka kirjaimistot näyttävätkin erilaisilta.

Sitten on kurdin kieli, jota puhuu noin 30 miljoonaa ihmistä eri puolilla Turkkia, Irakia, Irania ja Syyriaa. Kurdi ei ole yksi kieli, vaan ryhmä toisilleen läheisiä kieliä tai murteita, kuten kurmandzi ja sorani. Kurdien kielellinen tilanne on usein poliittisesti latautunut, sillä heillä ei ole omaa yhtenäistä valtiota, ja kielen asema vaihtelee maittain. On kiehtovaa nähdä, mitä kieliä puhutaan lähi-idässä ja miten ne säilyvät poliittisista haasteista huolimatta.

Tässä kohtaa on aika paljastaa se aiemmin mainitsemani muinainen valtias. Se on aramea. Aikoinaan aramea oli Lähi-idän yleiskieli, jota puhuivat kaikki Mesopotamiasta Egyptiin. Nykyään se on äärimmäisen uhanalainen, ja sitä puhuvat enää pienet kristityt ja mandealaiset yhteisöt Syyriassa ja Irakissa. On surullista ajatella, että kieli, jota kerran puhuivat valtakuntien hallitsijat, on nyt vaarassa kadota lopullisesti.

Lähi-idän pääkielten vertailu

Arabia

• Yli 310 miljoonaa natiivia

• Afroaasialainen (Seemiläinen)

• Arabialaiset aakkoset (oikealta vasemmalle)

• Pohjois-Afrikka ja suurin osa Lähi-idästä

Persia (Farsi)

• Noin 110 miljoonaa (sis. dari ja tadzikki)

• Indoeurooppalainen (Indoiranilainen)

• Muokattu arabialainen merkistö

• Iran, Afganistan, Tadzikistan

Turkki

• Noin 85 miljoonaa

• Turkkilaiset kielet

• Latinalaiset aakkoset (vuodesta 1928)

• Turkki, Kypros, osia Balkanista

Joonaksen kulttuurishokki Dubaissa: Kieli on muutakin kuin sanoja

Joonas, 32-vuotias suomalainen IT-asiantuntija, muutti Dubaihin olettaen, että hänen perusarabian kurssinsa kantaisi pitkälle. Todellisuus iski vasten kasvoja heti ensimmäisessä palaverissa, kun hän huomasi, ettei kukaan kollegoista puhunutkaan klassista arabiaa.

Hän yritti käyttää virallisia tervehdyksiä, mutta vastaukset tulivat joko nopealla paikallisella murteella tai suoraan englanniksi. Joonas turhautui ja pelkäsi jäävänsä sosiaalisen piirin ulkopuolelle, koska koki itsensä kömpelöksi.

Sitten hän tajusi, ettei kukaan muukaan odota täydellisyyttä. Hän alkoi poimia pieniä paikallisia ilmauksia (kuten 'yalla' tai 'inshallah') ja yhdistää niitä englantiin, jota puhuu jopa 90 prosenttia kaupungin asukkaista.

Kolmen kuukauden jälkeen Joonas raportoi, että juuri murteellisten ilmaisujen ja englannin sekoittaminen avasi ovet paikallisten luottamukseen. Hän oppi, että Dubaissa kielellinen sopeutuminen on selviytymisstrategia, ei tutkinto.