Milloin katajaa voi leikata?

49 katselukertaa
Katajan leikkaus onnistuu parhaiten maalis-huhtikuussa ennen uutta kasvua tai syksyllä kasvukauden päätyttyä. Pieniä muotoiluja voi tehdä kesälläkin. Vioittuneet oksat poistetaan tarvittaessa heti.
Kommentti 0 tykkäystä

Millon katajan leikkaus onnistuu parhaiten?

Katajaa leikkasin viime keväänä, huhtikuun alussa. Silloin oli ihanan leutoa, ei tuulta eikä pakkasta. Homma sujui kuin tanssi, vaikka en mikään viherpeukalo ole.

Muistan, että naapurin ukko neuvoi leikkaamaan ennen kuin versot alkaa kasvaa. Hänellä on ollut piha täynnä havupuita jo vuosikymmeniä. Hän tietää, mistä puhuu.

Kesälläkin vähän siistiä oksat, ei mitään suurta leikkausta. Silloin oli varmaan heinäkuu, hellepäivä ja olin istumassa terassilla. Muistan, että otin vain sakset ja siistin ne rönsyilevät oksat nopeasti pois.

Ja sitten ne paleltuneet oksat… no ne poistin tammikuussa, kun myrsky oli tehnyt hallaa. Ei siinä paljon ajankohtaa miettinyt, olihan ne jo kuivia ja ruskeita. Rahaakin säästyi puutarhurille soittamisen osalta!

Voiko rohtokatajaa leikata?

Joo, rohtokatajaa voi leikata. Se nyt ei mikään herkkis ole, että tarttis koko ajan olla kampaamassa, mut jos näät jotain kuivaa risua tai muuten vaan vaurioitunutta oksaa, niin sakset heilumaan vaan.

Parhaat ajat leikkaushommiin on:

  • Aikainen kevät, kun pahin pakkanen on jo ohi (mutta ei liian myöhään, ettei se ala kasvaa hulluna).
  • Loppukesä, elo-syyskuussa, kun kasvu on vähän rauhoittunut. Esimerkiksi mummoni leikkasi aina loppukesästä, kun marjat oli poimittu.

Ite oon leikannut ihan millon huvittaa, jos joku oksa on tiellä tai näyttää pahalta, heh. Ei se oo moksiskaan. Välillä vähän saksilla siistimistä ja se on siinä. Se on vähän niin ku no stress kasvi.

Mulla on muuten yks rohtokataja mökillä. Istutin sen joskus 2018, kun ostin sen sieltä torilta. Muistan, kun se myyjä sanoi, että se kestää jopa -40 asteen pakkasia. En oo tosin kokeillut, onneksi!

Milloin tuijan latvan voi katkaista?

Siis hei, tuija hommat! Joo, katos, tuijan latvan leikkaaminen... se on vähän silleen joustavaa.

  • Kevät: Toukokuu on jees. Ennenku se kasvu rysähtää päälle kunnolla! Silloin saa hyvän alun.
  • Kesä: Kesällä voi, mutta ei oo ihan paras aika. Kasvu on tosi nopeeta.
  • Syksy: Elokuu ja lokakuu on ihan hyviä. Kasvu on jo hidastunut. Silloin ei tuu liikaa haittaa.

Itse oon leikannut aina vähän fiiliksen mukaan ja onnistunut, että ei niitä liian tarkkaan. Muistaakseni naapurin Eijakin leikkaa aina syksyllä, se sano ettei oo aikaa keväällä kun touhuaa sen mansikkamaan kanssa. Ja äitini asuu Karkkilassa ja muistan kun lapsuudessa leikkasimme tuijia aina elokuussa, ei ollut mitään tarkkaa päivämäärää. Mielestäni loppukesä on paras aika. Kannattaa googlettaa, jos haluu olla ihan varma. Toisaalta eihän ne tuijat niin justiinsa oo, kasvaa ne vaikka vähän vinoonkin.

Kestääkö kataja leikkausta?

Kyllä kestää. Mutta varo, havut ei tykkää.

  • Kataja kestää, toisin kuin kaikki muut.
  • Tuija kans, vähän paremmin.
  • Mänty ja kuusi: unohda koko juttu.

Leikkaa varovasti, jätä vihreää. Muuten itket ens keväänä. Elämä on.

Voiko katajan katkaista?

Okei, tässä tulee, ihan niinku muistelen...

Viime kesänä, heinäkuussa, olin mökillä Saimaalla. Tai siis, olin siellä melkein koko kesän. Ja se kataja... se oli iso! Kasvo ihan rantasaunan vieressä. Olin aina vähän varovainen sen kanssa, kun siinä oli niin terävät neulaset.

Muistan, että yhtenä päivänä huomasin siinä paljon kuivia oksia. Ne törrötti sieltä vähän rumasti. Isä sanoi, että ne pitää poistaa.

  • Isä haki oksasakset.
  • Minä olin vähän skeptinen, että voiko katajaa noin vaan leikata.
  • Isä sanoi, että kuivat oksat ainakin pois.

Ja niin me tehtiin. Karsittiin ne kuivat oksat pois. Ei siitä sen kummempaa tullut. Mutta sitten... tuli se vähän hankalampi juttu.

Siinä katajassa oli yksi oksa, joka kasvoi ihan hullusti suoraan eteenpäin. Se esti vähän näkymää järvelle saunasta. Isä sanoi, että sekin pitäisi typistää. Minä vähän vastustelin, että eikö se ole vähän liikaa.

Mutta isä oli päättänyt. Hän otti oksasaksilla sen oksan poikki. Ei ihan tyvestä, vaan vähän matkan päästä. Siitä tuli vähän sellanen tynkä. Ei ehkä kauheen kaunis.

Sen jälkeen en oo sille katajalle mitään tehnyt.

Ja sitten... syksyllä huomasin, että siitä typistetystä kohdasta alkoi kasvaa uusia versoja. Eli se kataja ei siitä tykännyt pahasti. Ja nyt, kun katson sitä, se on ihan ok näköinen. Tai ainakin ihan sama kuin ennen.

Opettelinko tästä jotain? Ehkä sen, että kuivat oksat saa aina poistaa. Ja ehkä sen, että joskus vähän radikaalimpikin leikkaus voi olla ihan ok. Mutta en ehkä ite lähtis ihan summanmutikassa leikkaamaan.