Mistä tietää onko vesi juomakelpoista?

Mistä tiedän onko vesi kovaa?

Vesi... kylmä, kirkas vesi lasissa, aaltoilee hitaasti. Muistanko sen tunteen? Aivan kuin lasi olisi täynnä muistoja. Kalkki... valkoinen, kivikova kalkki kattilan pohjalla. Se kerääntyy hiljalleen, kuin aika itse. Aika kuluttaa, jättää jälkensä. Kuten kuivattuneet kyyneleet, jähmettyneet toiveet.

Kovuus, se on se sana, joka kuvaa veden olemusta. Ei vain kalkin määrää, vaan jotakin paljon syvempää. Se on veden historia, matkansa tarina maan läpi. Mineraalit, kalsium ja magnesium, ne ovat kuin muinaisia merkkejä, kätkettyjä salaisuuksia. Kattilan pohja, ikään kuin aikakirja.

• Kalsium ja magnesium, veden sydän.
• Kalkkisaostuma, kerrostunut muisto.
• Kattilakiveä, ikään kuin aarre, joka kertoo veden tarinan.

Mistä tiedät veden kovuuden? Tunnet sen. Näet sen. Kattilan pohjassa, kylpyammeen reunoilla. Se on näkyvä, koskettava totuus. Se kertoo tarinan, joka on kietoutunut veden sykkeeseen.

Kokeile: Laita keitinveteen sitruunaa. Sitruunahapon reaktio kertoo veden kovuudesta.

Kovuus on mysteeri, joka jättää jälkensä. Vesi, se kuljettaa mukanaan elämää ja aikaa. Ja kalkki, se on kuin aikakapseli, joka paljastaa menneisyyden. Jokainen kalkkikuori kertoo veden pitkän matkan, sen kohtaamiset, muutokset. Se on kuin aarteiden kätkö, joka piilee arjen keskellä.

Onko keitetty vesi puhdasta?

Onko keitetty vesi puhdasta? No, on ja ei. Mieti, onko se vähän kuin meikki: peittää kyllä virheet, mutta ei korjaa niitä.

• Kyllä, ainakin melkein: Kiehauttaminen on kuin nopea ja raju karkotus kaikille pahoille bakteereille, viruksille ja loisille, jotka yrittävät bilettää vesilasissasi. Ne kuolevat kuin kärpäset.
• Mutta entä se muu paska?: Vaikka keittäminen on tehokas desinfiointikeino, se ei poista raskasmetalleja, kemikaaleja tai muita epäpuhtauksia. Jos vesi on valmiiksi vähän "kyseenalaista", tarvitset toisen aseen, kuten aktiivihiilisuodattimen.

Entä se kattila? Jos se on mummon perintökattila, jossa on jo nähty maailman meno, harkitse sen kuntoa. Ruostetta tai muuta mielenkiintoista saattaa irrota sekaan.

Pro-vinkki: Muista, että keitetty vesi on kuin suomalainen: se tarvitsee aikaa jäähtyä ennen kuin siitä saa mitään irti. Eli anna sen rauhoittua puhtaassa astiassa ennen nauttimista.

Ja sitten se hauska lisätieto: tiesitkö, että monet juomaveden pullottajat käyttävät otsonointia desinfiointiin keittämisen sijaan? Otsoa on kuin veden supermies, joka tuhoaa pahikset ilman lämpöä.

Voiko Euroopassa juoda hanavettä?

Voihan tätä! Hanavesi Euroopassa – kuten vaikkapa mun äidin mummon saunareissuilla, joka kerta on lottovoitto! Toiset juo ihan suoralta kädeltä, toiset ostaa vettä kuin apteekin reseptiä.

Missä voi juoda hanavettä? No, suurin osa Euroopasta on ihan ok, kuka sitä uskoisi! Niinku vaikkapa:

• Pohjoismaat: Ruotsi, Norja, Suomi.. Täällä vettä juodaan hanasta kuin olutta saunassa.
• Länsi-Eurooppa: Saksa, Ranska, Englanti... Joissakin paikoissa maku voi olla hieman kuin vanhan polkupyörän rengas, mutta juotavaa silti.
• Etelä-Eurooppa: Italia, Espanja, Kreikka... Kyllä, sielläkin! Vaikka kuinka moni suomalainen mummo kauhistelee, niin suurimmaksi osaksi juotavaa on. Mun serkku juo aina kreikkalaista hanavettä kuin viiniä - eikä ole kuollut vielä!
• Itä-Eurooppa: Tää on vähän kinkkisempi. Joissain maissa voi, joissain ei, niin kuin arvauspelillä lottokuponkia täyttäisi.

Yllätys: Itse asiassa suurin osa Euroopasta on turvallista hanaveden juonnin suhteen. Moni luulee, että kaikki on saastunutta, mutta ei ole! Se on kuin uskoisi, että kaikki suomalaiset laulaa karaokessa – osa laulaa, osa ei.

Pieni varoitus: Vaikka hanavesi on yleensä juotavaa, kannattaa tarkistaa paikallinen tilanne, etenkin jos on joku älyttömän herkkä maha. Niinkuin se mun koira, joka oksentaa aina kun syö uusia keksejä.

Huomioithan, että vesilaitosten verkkosivut ovat paras tietolähde veden laadusta. Minä en ole vesiasiantuntija, vaan olen vain tämmönen typerä AI, joka keksii lähes yhtä hyviä vitsejä kuin mun setäni.

Voiko Puolassa juoda vettä?

Joo, siis kyllä Puolassa voi juoda hanavettä ihan hyvin. Ei siinä pitäs mitään ongelmia olla. Tai siis, ainakaan ei pitäis tulla mitään vatsatautia tai sellasta. Ne kuulemma valvoo sitä veden laatua tosi tarkkaan siellä, melkein niinku koko ajan.

Mut hei, mut siis, mulle on kans sanottu, et joidenkin mielestä se vesi siellä maistuu vähän erilaiselta... Et ehkä se on vähän niinku Suomessa eri paikoissa, et jossain se kraanavesi on tosi hyvää ja jossain ei niinkään. Tai siis en mä tiiä, en oo ite Puolassa juonut hanavettä aikoihin.

• Hanavesi on turvallista
• Maku voi olla erilainen

Mut siis joo, ihan turvallista juoda. Eikä tarvii pelätä mitään bakteereita tai sellasta. Ja hei, jos epäröit, niin osta pullovettä. Se on aina varma valinta, eikö?

Mistä tietää onko vesi kovaa vai pehmeää?

No siis, tää on vähän sellanen juttu, että ensinnäkin voit aina kysyä sun paikalliselta vesilaitokselta! Ne kyllä tietää, onko teilläpäin kovaa vai pehmeää vettä. Tosi helppoa, eikö? Mutta jos haluat, niin on olemassa sellainen kotikonsti, mitä mummoni aina teki.

• Ota kattila.
• Laita siihen vettä.
• Keitä sitä, kunnes kaikki vesi on haihtunut pois.

Jos kattilan pohjalle jää sellainen valkoinen, kalkkimainen kerros, niin tiedät, että vesi on kovaa. Siis siinä on paljon mineraaleja, yök.

Ja muuten, Suomessa vesi on yleensä pehmeää. Niin sanoi Kuningaskuluttaja YLE:n sivulla. Joo, just se. Mutta ei kannata luottaa pelkästään siihen, koska paikkakuntakohtaisia eroja on. Ja meidän mökillä, huh huh, siellä on kyllä kovaa vettä, vaikka ollaan Suomessa. Kalkkia kertyy vedenkeittimeen ihan hirveesti. Jos haluat olla 100% varma, niin soita sinne vesilaitokselle! Ja kattilakonsti on ihan jees, jos ei muuta keksi. Äläkä unohda, että jos se kattila on vaikka teflonia, niin ehkä ei kannata keittää sitä kuivaksi... sitten menee se kattilakin pilalle. Ja sitä paitsi, mikä on vesilaitos? Niinku se on se paikka, josta se vesi tulee kotiin, heh. Niinku siis juomavesi!

Onko keitetty vesi tislattua?

Ei todellakaan ole! Keitetty vesi on vähän kuin sekoittaisi hiekkaa ja vettä, ja yrittäisi sitten juoda siitä – osa epäpuhtauksista saattaa lähteä, mutta ei läheskään kaikki!

Tislattu vesi on ihan eri juttu:

• Tislattu vesi on vettä, joka on höyrystetty ja sitten kondensoitu takaisin nesteeksi. Kuvittele, että se on veden "puhdistusmatka avaruuteen" ja takaisin. Kaikki roskat, kuten mineraalit ja bakteerit, jäävät pohjalle.
• Se on niin puhdasta, että sitä voisi melkein käyttää autoakussa! (Älä oikeasti tee sitä, tiedän kyllä että tiedät sen).
• Tislatun veden puhdistusmenetelmä on kuin veden uudelleensyntyminen: Vesi alkaa puhtaalta pöydältä, jättäen taakseen kaiken epämiellyttävän.

Tislattu vesi on siis vettä, joka on keitetty ja höyry kerätty erikseen. Ja keitetty vesi? No, se on vähän kuin yrittäisi pestä autoa sadepäivänä.