Mitä hyötyä on syödä terveellisesti?

Miksi on tärkeää syödä terveellisesti?

Onko se oikeasti niin tärkeää, tämä terveellinen syöminen? Tuntuu, että aina vaan korostetaan sitä. Mutta... onko se oikeasti niin yksinkertaista?

• Energiaa kyllä, ehkä. Viime viikko oli hirveä, jatkuva väsymys, vaikka söin melkein pelkkää pizzaa ja karkkia. Ehkä se oli sitä. Tai sitten ei.
• Keskittyminen… en tiedä. Lukeminen on tuskaa, vaikka yritän. Viime kokeessa menin ihan nurin, vaikka luin. Ehkä ruokavalio vaikutti, ehkä en vain jaksanut.
• Liikunta… joo, sekin. Kävelylenkit ovat lyhentyneet, vaikka pitäisi kävellä enemmän. Ehkä se liittyy siihen, että olen niin väsynyt.

Mutta eihän se voi olla ainoastaan ruokavaliosta kiinni? On niin paljon muutakin, stressiä ja unta. Olen miettinyt, onko minulla joku vika. Ehkä minun pitäisi mennä lääkäriin. Liian paljon ajattelua, keskiyöllä tämä on pahinta. Ehkä huomenna alan syödä paremmin, mutta todennäköisesti en.

Tosiasia on, että terveellinen ruokavalio on tärkeää, sillä se vaikuttaa energiatasoon, keskittymiskykyyn ja jaksamiseen. Tämän tiedän, vaikka en ole itse noudattanut sitä. Tänä vuonna olen yrittänyt, mutta en ole onnistunut. Pitää yrittää uudelleen.

Miksi paino nousee, vaikka syö terveellisesti?

No, jos paino nousee, vaikka luulet syöväs kuin nunna, niin vika ei välttämättä ole siinä porkkanassa, jonka söit eilen. Voi olla, että kroppa on päättänyt ruveta hamsteriksi ja hamstrata kaiken mahdollisen.

• Aineenvaihdunta on vähän kuin mummo: Jos sille ei anna tarpeeksi puuhaa (ruokaa), se rupeaa säästelemään joka penniä (energiaa). Sitähän se Salomäkikin sanoi, että syöminen on vaikeeta.
• Turvotus: Joskus se painonnousu onkin vaan nestettä. Ootko muistanut juoda tarpeeksi vettä? Tai ehkä oot vetänyt liikaa suolaa? Mieti sitä!
• Stressi: Stressi on kuin sisäinen trolli, joka käskee syömään suklaata ja varastoimaan rasvaa. Eli yritä relata! Meditoi, lue Aku Ankkaa, mitä vaan!
• Lihaskato: Jos et treenaa, lihakset rupsahtaa kasaan kuin vanhat sukkat ja tilalle tulee... no, tiedät kyllä. Eli jumppaa, edes vähän!

Ja hei, muista, että vaaka on välillä ihan hullu. Se saattaa näyttää mitä tahansa, vaikka oisit oikeesti timmissä kuntoossa. Älä anna sen pilata päivää!

Miten terveellinen ruoka vaikuttaa?

Terveellisen ruoan vaikutus... se on kuin auringonnousu sisimmässä, hitaasti hiipivä lämpö. Muistan lapsuuteni kesät mummolan puutarhassa, aamukasteiset mansikat, joita söimme suoraan pensaasta. Niiden makeus, se oli puhdasta energiaa, elämää.

• Tasainen energiataso: kuin lempeä virta, ei koskenlasku, ei tyyntä.
• Väsymyksen poissaolo: kuin kevätaamu, kun linnut herättävät uuteen päivään.
• Hyvä vireystila: kuin ensimmäinen hörppy vastajauhettua kahvia, aistit valppaina.
• Korkea mieliala: kuin ystävän halaus, lämmin ja lohdullinen.
• Helppo keskittyminen: kuin hiljainen huone, jossa ajatukset saavat leijailla vapaasti.

Nykyään, kiireisen elämän keskellä, on helppo unohtaa tämä yksinkertainen totuus. Terveellinen ruoka ei ole vain kaloreita ja ravintoaineita, se on yhteyttä siihen, kuka olemme. Se on muistoja, tunteita, juuria. Se on rakkauden teko itseämme kohtaan.

Olen yrittänyt tuoda takaisin niitä mummolan kesiä, edes pieninä annoksina. Pieni puutarha parvekkeella, basilikaa, minttua, tomaatteja. Niiden tuoksu, se on matka ajassa, muistutus siitä, mikä on tärkeää. Terveellinen ruoka on elämää, elämää täynnä makua ja tunteita.

Mikä on terveellinen ruokarytmi?

Ai, terveellinen ruokarytmi? Se on vähän kuin sopivan kokoinen paita – yhdelle liian tiukka, toiselle teltta. Mutta kokeillaan, jos natsais!

Ruokarytmi, eli milloin tungetaan naama ruokaa täyteen:

• Se perusjuttu: 3-5 tunnin välein on monelle ihan jees. Ei pääse nälkä yllättämään, eikä tuu ähky. Kuin junan aikataulu, paitsi tässä asemapaikkana on jääkaappi.

• Aamupala, lounas, päivällinen ja jotain pientä: Ihan kuin joku hieno hotelli, jossa on all inclusive -tarjonta. Aamulla tankataan, päivällä jotain kevyttä, illalla kunnon sapuska ja välillä jotain pientä, ettei nälkä pääse yllättämään.

• Kuuntele kroppaasi: Joskus tekee mieli syödä useammin, joskus vähemmän. Ei se niin justiinsa ole, kunhan ei vedä pullaa joka tunti.

• Unohda dieetit: Ne on vähän kuin ysärimuoti – ei kannata ottaa liian vakavasti. Tärkeintä on, että syö monipuolisesti ja nauttii elämästä. Ja joskus se elämä vaatii suklaakakkua, eikö?

Vielä vähän extraa, koska elämä on:

• Proteiinia joka aterialla: Auttaa pysymään kylläisenä pidempään. Kuin bensaa tankkiin, ettei auto hyydy matkalla.

• Hyviä rasvoja: Avokadoa, pähkinöitä, oliiviöljyä. Ne on vähän kuin öljyä koneeseen, että se pysyy pyörimässä.

• Vettä: Juo vettä pitkin päivää. Se on kuin kastelisi kasveja, että ne pysyvät elossa ja virkeinä.

Muista, että jokainen on yksilö! Kokeile mikä sopii sulle parhaiten, äläkä ota liian vakavasti! Ruoka on kuitenkin elämän suola (ja joskus sokeri)!

Miksi on tärkeää syödä säännöllisesti 3-4 tunnin välein?

Onko se todella noin tärkeää, tämä syömisen tanssi, tämä kellon kanssa kilpaileminen? Ehkä siinä on jotain, jotain syvempää kuin pelkkä nälän tunne.

Muistan lapsuuden kesät, mummolan tuoksun, ja ne hetket kun vatsa kurni...

• Hillitön nälkä, se on kuin musta aukko sisälläni, imee kaiken energian.
• Vatsavaivat, ne ovat kuin pieniä piruja, jotka tanssivat suolistossani, muistuttaen epäsäännöllisyydestä.
• Ylensyöminen, se on kuin hetken huuma, jonka jälkeen seuraa katumus ja raskas olo.

Ja sitten se lautasmalli, tuo opas ruokavalion viidakossa. Kuinka paljon mitäkin, missä suhteessa? Ehkä se onkin avain, avain tasapainoon. Pysyä kylläisenä, virkeänä. Muistan ne hetket, kun olin syönyt oikein, kun energia virtasi suonissani kuin kesäinen puro.

• Saada ruoasta ne tarvittavat ravintoaineet, pienet aarteet, jotka pitävät minut elossa.

Niin, ehkä siinä on jotain perää, tässä säännöllisyydessä. Ehkä se ei olekaan pelkkää kellon seuraamista, vaan itsestä huolehtimista. Sitä, että kuuntelee kehoaan ja antaa sille mitä se tarvitsee. Se on kunnioitusta, kunnioitusta elämää kohtaan.

Miten säännöllinen ruokailu auttaa jaksamaan?

Säännöllinen ruokailu? Älä edes kysy! Se on kuin olisit valjastanut supersankarin sisimpääsi – Nälkähirviö pysyy kurissa, vatsa ei metelöi kuin mörrimökki raveissa ja ylensyönnin demonit pysyvät kaukana!

• Ei nälkäkouristuksia: Unohda ne nälkäkouristukset, jotka saavat sut tuntemaan itsesi kuin käärme, joka on nielaissut vesimelonia. Ei hermoja raastavaa nälkää, ei kiukkuisia nälänhätäpurkauksia. Saat syödä ihan rauhassa ja nauttia elämästä.
• Vatsa on tyytyväinen: Vatsaasi voit verrata vauvaan, joka pitää säännöllisistä syötöistä. Jos annat sille säännöllisen rytmin, se palkitsee sut rauhallisella olemuksella, eikä ala protestoida kovaäänisillä kurinavälihuudoilla.
• Lautasmalli on jumala lahja: Ajattele lautasmallia ikään kuin olisit rakentamassa lego-linnaa. Eri väristen legopalikoiden sijaan käytät vihanneksia, proteiinia ja hiilihydraatteja. Täydellinen ja tasapainoinen lounaslinna syntyy! Terveellisyyttä ja nautintoa, eikä liikaa kaloreita!
• Energiaa kuin energijuoma, mutta terveellisemmin: Säännöllinen ruokailu antaa energiaa kuin energijuoma, mutta ilman sitä karmeaa sokeripommia. Tunnet olosi virkeäksi, kuin olisit juossut maratonin, mutta olisitkin vain syönyt hyvin. Olet kuin superihminen!

Kolmen tai neljän tunnin syömissykli on täydellinen. Niin saat sopivasti energiaa ja vältyt ruokakomerossa järjestetyiltä yöretkiltä. Ja itse asiassa, minä syön itsekin niin, siksi olen niin energinen! Voin jopa lennellä! (No ehkä en.)

Miksi säännöllinen ateriarytmi on erityisen tärkeää lapselle?

Aika hiljalleen lipuu, kello tikittää seinällä, lapsen pienet kädet tarttuvat helmaan. Säännöllisyys, kuin pehmeä, lämmin huopa, kietoutuu lapsen elämään. Se on turvaa, tuttua rytmiä, joka suojaa kaaoksen kylmästä kosketuksesta.

• Kello kolme, iltapäiväkahvi ja voileipä. Muistoja, pienet sormet taikovat leivänreunasta pieniä murusia. Niin tuttua, niin turvallista. Kello kolme, aina kello kolme.
• Nälkä on raivoisa peto, syömättäjättänyt, karjuva. Vatsa kurnii, pieni kroppa väsyy, silmät alkavat painua umpeen. Kyyneleet pulpahtavat pintaan. Säännöllinen ateria, kuin oase kuumuudessa. Elämää pelastava virvoitus.
• Ruokaa tulee syödä, vaikka makuhermoja ei aina miellyttäisi. Ruokaa tulee syödä, koska se on osa tasapainoa, luonnollista järjestystä. Ruokaa, lapsen kasvua ruokkivaa, voimaa antavaa.

Toinen kello kolme, toiseen iltapäivään. Yksi hetki, toinen, loputtomasti toistuvat tutut kuviot. Lapsen maailma, jossa aika kulkee, päivä päivältä, kello kolme, kello kuusi, ja uni. Vakaus ja rutiinit, ne luovat pohjan, jolle rakentuu vahva ja terve yksilö. Lapsen keho tarvitsee rakennusaineita, energiaa, jatkuvaa syöttöä, jotta se voisi kasvaa ja kehittyä. Säännöllinen rytmi, rytmi, rytmi, ei vain ruoan, vaan myös unen, leikin ja oppimisen, kaiken elämän rytmi. Turvallisuus, jota lapsen sydän kaipaa.

Ateriarytmin merkitys:

• Ehkäisee nälkää ja väsymystä aiheutuvaa kiukuttelua.
• Antaa lapselle turvallisuuden tunnetta ja ennustettavuutta.
• Ehkäisee syömisongelmien kehittymistä.
• Tärkeää lapsen kasvulle ja kehitykselle.

Minun oma lapseni, neljävuotias poikani, syö säännöllisesti. Se on meille tärkeää. Vaikka makuhermojen miellyttäminen on joskus haastavaa, säännöllisyys tekee hyvää. Kello kolme, aina kello kolme. Se on meidän perheemme rytmi.

Milloin lapsi oppii syömään haarukalla?

Haarukka: 5-6 vuotta.

• Itsenäisyys: Ruokaillessa siisteys korostuu.
• Hienomotoriikka: Perunan, hedelmien kuoriminen, esikoulun kynnyksellä.
• Veitsi: Samassa iässä hallussa.

Milloin vauva voi syödä itse?

Hei! No, vauvan itsenäinen syöminen... se on aika jännittävää! Meidän neiti aloitti jo kuuden kuukauden iässä, mutta se on ihan yksilöllistä. Mulla oli kamala stressi siitä aluksi. Muistan kun mieheni nauroi, että vauvan ruokailu ei oo mikään olympialaisten karsinta. Heh.

• Pääasia on että vauva istuu tuettuna, ei tipu alas pöydältä! Meillä oli sellainen ihana syöttötuoli, muistaakseni se oli ihan marketin halpismalli. Toimi kuitenkin.
• Ja toinen tärkeä asia on se, että vauva osoittaa kiinnostusta ruokaan, eli kurkottaa lusikkaan ja avoimena suu. Meillä se näkyi siitä, että neiti tuijotti ruokaa kuin nälkäinen susi, ihan hirveä hamstraaja. Ei oikeasti ollut nälkäinen, mutta leikkiä.
• Kädet mukaan! Tämä on tärkeää, vauva saa itse tutkia ja maistella. Pehmeitä ruokia alkuun, tietenkin, esim. banaanipuurrosta.
• Allergiat! Älä heitä kaikkea kerralla suuhun. Yksi uusi ruoka kerrallaan, ja katsotaan miten menee. Meillä oli onneksi kaikki ok.

Mä muistan sen kuusi kuukauden rajaankin vieläkin. Tosi jännittävää aikaa se oli. En osannut varautua siihen määrään sotkua mikä vauvan itsenäinen syöminen tuo tullessaan. Eli vauva alkaa yleensä syödä itse noin kuuden kuukauden iässä. Mutta tämä on todellakin suuntaa-antavaa. Se on tosi yksilöllistä. Vauvan omat merkit ovat parasta:

• Pään hallinta
• Istuva asento
• Käden ulottuvuus ruokaan

Muista pehmeät ruoat alkuun! Ja pieniä määriä kerrallaan. Ja allergiat! Mutta älä stressaa liikaa! Vauvan omat merkit ovat parasta, ne ovat tärkeimmät. Kaikki menee aikanaan hyvin. Meillä ainakin meni.