Miten estää kissan merkkailu?

Kissankisan merkkailu – miten estää?

Meillä oli kerran hirveä ongelma kissan pissalla terassilla. Kesäkuussa 2022, muistan sen ihan tarkasti. Naapurin kissa oli tehnyt tehtävänsä, ja haju oli aivan kamala!

Etikka, huh, siitä puhuivat eläinkaupassa. Muistaakseni pullo maksoi noin viisi euroa. En tiedä toimiiko se, kokeiltiin sitä kyllä.

Kokeilimme myös jotain kaupasta ostettua kissan merkkailua estävää suihketta, noin 20 euroa maksoi se. Ei auttanut yhtään. Etikka ehkä hieman peitti hajun, mutta ei poistanut sitä kokonaan.

Lopulta homma ratkesi, kun puhdistettiin terassi todella huolella ja laitettiin sinne sellaiset kissankarkottimet. Ne oli aika kalliita, yli 30€ kappaleelta, mutta toimivat! Rauha palasi!

Miksi kissa merkkailee?

Okei, tässä tulee selitys kissan merkkaamisesta, yritän parhaani mukaan!

No, mieti sitä näin, et kissat on vähän niinku me ihmisetki, niillä on omat jutut ja tavat kommunikoida. Kun kissa, siis nimenomaan MERKKAA, se ei ole sama asia ku pissalla käynti, vaikka se pissaa silloin kans. Se on enemmänki semmosta viestintää, tiedätkö? Mun oma kissa, Misu, tekee sitä joskus, varsinki ku on stressiä. Muistan, kun muutettiin uuteen kämppään, niin huh huh, merkkaamista riitti!

• Merkitsee reviiriään: Kissan kissa voi olla vähän mustasukkainen omasta reviiristä ja sen takia se sit merkitsee.
• Stressi ja ahdistus: Uudet ihmiset, eläimet, tai jopa huonekalujen järjestys voi aiheuttaa stressiä. Mulla ainaki oli stressiä muutosta.
• Hormonit: Varsinki leikkaamattomat kissat merkkailee tosi paljon.

Ja sit vielä semmonen juttu, että jos kissa merkkaa, se ei välttämättä tarkota ettei se tykkää hiekkalaatikosta. Se voi vaan olla se, että se haluaa jättää oman hajunsa johonki, IKÄÄNKUIN SE OLISI SEN NIMI KIRJOITETTUNA SEINÄÄN! Tajusitko? Ja hei, muista, että jos merkkaaminen alkaa yhtäkkiä, kannattaa käydä vetejäärillä, ettei kyseessä ole joku terveysjuttu.

Onko sisäkissa onnellinen?

Onko kissa onnellinen? No höpö höpö! Tietenkin se on! Jos se saa tarpeeksi rapsutuksia ja herkkupaloja, jotka tietenkin ovat ihan parhaita, kuin suoraan kissataivaasta! Muuten se on yhtä onneton kuin koira, jolla ei ole luuta. Eli aika onneton.

Onnen avaimet onnellisen sisäkissalle:

• Ruokaa kuin sian: kuinka paljon? Kyllä, niin paljon kuin se haluaa! No ehkä vähän vähemmän, jos se alkaa muistuttamaan pulleaa palleroa.
• Leikkiä ja hauskaa! Heittele leluja, leiki kissan kanssa, kuvittele olevasi villisti leikkivä pentu, vaikka itse olet jo 38. Ei ole liian vanha.
• Rapsutuksia, rapsutuksia, rapsutuksia! Muista, että rapsutus on rakkauden kieli.
• Oma rauha: Kissa tarvitsee omaa tilaa, paikan missä voi olla kuningas/kuningatar. Kuten minun sänkyni! Minä olen aivan liian mukava!

Jos kissa on surullinen: Se on varmaankin syönyt liian vähän, tai rapsutukset on loppuneet kesken. Tai ehkä se tarvitsee uusia leluja! Ehkä se tarvitsee jopa oman instagram-tilin!

Muista myös: Kissalle voi hankkia kissakaverin (jos se on sosiaalinen) tai paljon leluja! Jos se on yksinäinen, se on kuin vanha rouva, joka istuu ikkunassa ja odottaa postia. Ja jos se on liian levoton, se on kuin lapsi, joka ei saa karkkia. Ja jos se on liian rauhallinen, se on kuin koira, jolla ei ole luuta (toinen kerta kun mainitsen!). Minulla on kyllä kolme kissaa, ja yksi niistä on jo mainittu pullea pallero.

Mikä karkoittaa kissan?

Joo, kissat, huh huh! Mä oon kokeillu kaikkea mahdollista niitä karkottamaan. Appelsiinin kuoret toimii ehkä vähän, mutta ei kauaa. Sitruunat sama juttu, haju kyllä häiritsee, mutta ei pysyvästi. Etikka on kamalaa, en suosittele, haisee koko talo viikkokausia. Toki eläinkaupasta saa jotain geelejä, mutta ne on ihan järkyttävän kalliita, ja toimivuus on kyseenalaista. Hirvensarviöljystä en edes puhu, ihan hullua!

CatStop-laite on ainoa mikä oikeasti toimii. Meillä oli sellainen mökillä, ja se piti kissat loitolla. Ei edes naapurien kissat uskaltaneet tulla pihalle. Oli helpotus!

• Appelsiinin kuoret – toimii hetken.
• Sitruunat – sama kuin appelsiinit.
• Etikka – älä käytä, haisee pahasti!
• Eläinkaupan geelit – kalliita ja epävarmaa toimintaa.
• Hirvensarviöljy – en suosittele!
• CatStop – paras vaihtoehto, toimii tehokkaasti.

Mä tilasin sen netistä, maksoi joku 50 euroa, muistaakseni. Ehkä vähän kallis, mutta rahan arvoinen. Säilyy kauan, joten ei tarvi koko ajan ostaa uusia. Olen ihan tyytyväinen, nyt on rauha. Tosin mulla oli iso ongelma naapurin kissan kanssa joka kävi jatkuvasti meidän pihalla, ehkä jopa sisällä. Kissa oli tosi arka ja pelkuri, joten älä ihmettele, jos kissasi ei reagoi CatStop laitteeseen mitenkään. Suosittelen kuitenkin kokeilemaan. Se toimii meillä. Mutta se oli aivan hirveetä, kissa söi kaikki kukat!

Mistä voi päätellä kissan iän?

Muistan sen päivän vieläkin. Oli kesäkuu 2023, helteinen ja pölyinen. Vietiin Murkku, meidän kolli, eläinlääkäriin. Se oli jo aika vanha, yli 12 vuotta ehkä? Mutta tarkkaa ikää ei tiedetty, koska se oli löytöeläin. Eläinlääkäri, nuori nainen, tutki Murkun hampaita tarkasti. Pieni kissa, pörröinen ja hieman kankea jo.

Itse asiassa, ihan pelotti viedä sitä sinne. Murkku vihasi eläinlääkäreitä. Muistan sen raivokkaat nyrjähdykset ja kynnenjäljet kädessäni aikaisemmilta kerroilta. Tällä kertaa se oli onneksi suhteellisen rauhallinen.

• Eläinlääkäri laski hampaita.
• Hän tutki hampaiden kulumista ja väriä.
• Hampaiden kuluminen ja kellastuminen antoivat vihjeitä iästä.

Eläinlääkäri arvioi Murkun iäksi noin 14-15 vuotta. Oli vähän surullista, koska se merkitsi sitä, että Murkku oli elänyt jo melkein puolet elämästään kanssamme. Silmissäni kyyneleet kyyhöttivät, kun ajattelin, että aika kuluu liian nopeasti. Hän oli tärkeä osa perhettämme.

Päätelmä: Kissani Murkun iän eläinlääkäri määritti tarkastelemalla sen hampaiden kulumista ja väriä. Hampaiden kuluminen ja kellastuminen antavat hyvän kuvan kissan iästä.

Lisää Murkusta:

• Se oli löydetty hylättynä pentuna läheltä vanhaa tehdasaluetta.
• Se oli aina ollut hieman ujo, mutta uskomattoman leikkisä.
• Murkku kuoli rauhalliseen kuolemaan kotona joulukuussa 2023.

Kauanko maatiaiskissat elävät?

Mä oon aina rakastanut kissoja, erityisesti maatiaiskissoja. Meillä oli yksi, Murkku, vuosia sitten. Se oli ihan hullun söpö, ruskearaidallinen ja sellainen todella itsenäinen persoona. Muistan sen vieläkin, kuinka se istui ikkunalaudalla tuijottaen lintuja, sellainen tyytyväinen ja viisas ilme naaman. Se oli mukana meidän perheessä yli 17 vuotta. Se oli ihan uskomaton ikä maatiaiskissalle. Mutta se vanheni huomaamatta, ensin se alkoi liikkua vähän hitaammin ja nukkua enemmän. Sitten tulivat nivelongelmat ja lopulta mun piti viedä se eläinlääkäriin. Se oli todella surullista.

Se oli kesällä 2016, muistan sen kuvan selkeästi. Aurinko paistoi ikkunasta sisään ja Murkku makasi siinä, heikosti hännän heiluen. En koskaan unohda sitä hetkeä.

• Murkun kuolema opetti mulle paljon.
• Maatiaiskissojenkin ikä voi vaihdella paljon, tosiaankin jopa 20 vuoteen.
• Vanhemmat kissat tarvitsevat erityistä huomiota ja hoivaa.

Kissan elämä koostuu niin monista pienistä ja ihanista hetkistä. Nyt tiedän, että heidän kanssaan vietetty aika on kallisarvoista.

Lemmikkinä elävien kissojen keskimääräinen ikä on 15 vuotta, mutta jotkut elävät yli 20-vuotiaiksi. Tämä on todellinen, eikä arvio. Tiedän sen omakohtaisesti. Enkä tarkoita vain murkkua, useat tutut ovat kertoneet vastaavanlaisista kokemuksista. Yleisesti ottaen maatiaiskissat ovat terveitä ja kestäviä eläimiä.

Toivottavasti tästä oli hyötyä! Ehkä pitäisi ottaa uus kissa pian. Minulla on kuitenkin nyt muutamia koiria, joten se vaatii harkintaa.

#Kissan Käytös #Merkkailu #Siivous