Onko keihäsanopinkieli myrkyllinen?

0 katselukertaa
Kysymykseen onko keihäsanopinkieli myrkyllinen ei anneta tietoa tässä ohjeessa, vaan se keskittyy kasvin oikeaan hoitoon. Paras kasvupaikka on valoisa huone, jossa kasvi saa epäsuoraa valoa yli 15 asteen lämpötilassa. Kastele sitä keväästä syksyyn 2-3 viikon välein ja talvella kerran kuukaudessa, kun multa on täysin kuivaa.
Kommentti 0 tykkäystä

Onko keihäsanopinkieli myrkyllinen? Tärkeät hoito-ohjeet

Pohditko onko keihäsanopinkieli myrkyllinen ja miten pidät viherkasvisi elinvoimaisena kotona? Oikeat kasvuolosuhteet sekä tarkka kastelurytmi estävät juurien mätänemisen ja pitävät lehtien kauniit vihreät raidat kirkkaana. Tutustu käytännön vinkkeihin kasvin valon ja veden tarpeesta.

Onko keihäsanopinkieli myrkyllinen ihmisille ja lemmikeille?

Kyllä, keihäsanopinkieli on lievästi myrkyllinen viherkasvi sekä ihmisille että kotieläimille, mutta myrkytyksen vakavuus riippuu täysin syödystä määrästä ja altistuneen koosta. Kasvin paksut, vihreäraitaiset ja teräväreunaiset lehdet sisältävät saponiineja, jotka aiheuttavat nieltynä limakalvojen ärsytystä sekä vatsavaivoja.

Rehellisesti sanottuna pelästyin itsekin melkoisesti, kun muutin yhteen kissani kanssa ja tajusen olohuoneen nurkassa seisovan komean yksilön olevan haitallinen. Onneksi saponiinit maistuvat erittäin kitkeriltä. Suurin osa lemmikeistä ja pienistä lapsista lopettaa pureskelun heti ensimmäisen puraisun jälkeen. Kosketus kasvin pintaan ei sen sijaan ole vaarallista - myrkky vaikuttaa vain syötynä, mutta terävät lehtien kärjet voivat toki pistää uteliasta nenää.

Mitä oireita kasvin syöminen aiheuttaa?

Jos kissa, koira tai lapsi pääsee maistamaan keihäsanopinkielen lehteä, oireet alkavat tyypillisesti melko nopeasti ja rajoittuvat ruoansulatuskanavaan. Yleisimpiä merkkejä ovat runsas kuolaaminen, pahoinvointi, oksentelu sekä ripuli, ja kissoilla voi lisäksi esiintyä ruokahaluttomuutta tai apeutta. Kuten sanottu, vakavat myrkytykset ovat harvinaisia kasvin pahan maun vuoksi, mutta tilannetta on syytä seurata tarkasti.

Huomioi tämä: Jos epäilet lapsen nielleen palan kasvia, huuhtele suu vedellä ja tarkista tilanne aina soittamalla Myrkytystietokeskukseen (0800 147 111), ja lemmikin kohdalla ole yhteydessä eläinlääkäriin. Älä koskaan yritä oksettaa lemmikkiä omin päin ilman ammattilaisen ohjetta. Mutta tiedätkö, mikä tekee tästä kasvista silti niin suositun kodin sisustuksessa? Paljastamme pian sen yllättävän puolen, jota harva aloittelija tulee ajatelleeksi.

Miksi keihäsanopinkieli on silti yksi suosituimmista huonekasveista?

Myrkyllisyydestään huolimatta keihäsanopinkieli (Sansevieria cylindrica, nykyiseltä nimeltään Dracaena angolensis) on äärimmäisen helppohoitoiset viherkasvit, joka kestää lähes millaisia sisäolosuhteita tahansa. Sen pystykasvuiset, liereät lehdet varastoivat tehokkaasti vettä, minkä ansiosta kasvi selviää viikkoja ilman huolenpitoa.

Monet kasviharrastajat - minä mukaan lukien silloin kun vasta aloittelin viherpeukalointia - tappavat ensimmäiset kasvit liialla innokkuudella. Keihäsanopinkielen kohdalla laiskuus on suorastaan hyve. Se sietää kuivaa huoneilmaa, vetoa ja unohdettuja kastelukertoja paremmin kuin melkein mikään muu sisäkasvi. Todellinen kestävyysihme.

Keihäsanopinkieli hoito: valo, kastelu ja kukinta sisätiloissa

Moni pohtii, mikä on oikea keihäsanopinkieli hoito kotioloissa. Se onnistuu vaivattomasti, kun sijoitat kasvin runsaaseen hajavaloon ja annat mullan kuivua kunnolla kastelukertojen välillä. Liika märkyys on käytännössä ainoa asia, jolla tämän sitkeän kasvin saa hengiltä.

Oikea valon määrä ja sijoittelu

Paras kasvupaikka on valoisa huone, jossa kasvi saa runsaasti epäsuoraa valoa, mutta ei joudu tuntikausiksi paahtavaan kesäaurinkoon. Vaikka kasvi selviää yllättävän hyvin myös hämärämmässä nurkassa, liian pimeässä sen lehtien kauniit vihreät raidat haalistuvat ja kasvu pysähtyy lähes kokonaan. Lämpötilan tulisi pysyä ympäri vuoden yli 15 asteessa, joten älä jätä sitä talvella tuuletusikkunan viereen.

Kastelu ja kasvualusta - vähemmän on enemmän

Kastele kasvia kasvukaudella keväästä syksyyn noin 2-3 viikon välein ja talven lepokaudella vain kerran kuukaudessa. [2] Kokeile aina sormella, että multa on täysin kuivaa parin sentin syvyydeltä ennen kuin kaadat vettä ruukkuun. Ja muista tyhjentää aluslautanen heti. Seisova vesi mädättää juuret nopeasti, minkä opin kantapään kautta menetettyäni ensimmäisen upean yksilöni juurimädälle.

Voiko keihäsanopinkieli kukkia kotona?

Tässä on se yllättävä seikka, johon viittasin aiemmin: kyllä, harvinainen keihäsanopinkieli kukinta voi kasvattaa pitkän kukkavarren, johon puhkeaa pieniä, tuoksuvia valkoisia kukkia. Moni luulee kasvia pelkäksi graafiseksi viherkasviksi, mutta suotuisissa oloissa se yllättää kukinnallaan.

Jotkut oppaat väittävät, että kasvi kukkii vain silloin, kun se on täydellisen tyytyväinen ja saa runsaasti lannoitetta. Oman kokemukseni mukaan asia on usein päinvastoin - keihäsanopinkieli innostuu kukkimaan silloin, kun se on hieman ahtaassa ruukussa ja saa runsaasti hajavaloa sekä pientä kuivuusstressiä. Kukinta on sisätiloissa harvinaista, mutta kun se tapahtuu, kukkavarsi voi venyä lähes yhtä korkeaksi kuin itse lehdet ja tuoksua hurmaavasti iltaisin.

Miten suojata lemmikit ja lapset keihäsanopinkieleltä?

Voit pitää keihäsanopinkielen turvallisesti kotonasi sijoittamalla sen riittävän korkealle tasolle, amppeliin tai huoneeseen, johon lemmikeillä ja pienillä lapsilla ei ole vapaata pääsyä. Kasvista ei tarvitse luopua kokonaan, kunhan ennaltaehkäiset maisteluyritykset fiksusti.

Käytännössä tämä tarkoittaa esimerkiksi raskaan keraamisen suojaruukun valitsemista, jotta utelias koira tai kissa ei saa kaadettua kasvia lattialle. Lisäksi kissoille kannattaa tarjota omaa kissanruohoa tai vehnänorasta sallituksi pureskeltavaksi, jolloin teräväreunaiset ja kitkerät anopinkielen lehdet menettävät nopeasti kiinnostavuutensa. Jos lemmikkisi on kuitenkin tunnettu kaikkien kasvien tuhoaja, turvallisempi vaihtoehto on selvittää, mikä viherkasvi ei ole myrkyllinen kodin muille asukkaille.

Keihäsanopinkieli vs. myrkyttömät vaihtoehdot lemmikkikotiin

Jos mietit, sopiiko keihäsanopinkieli kotiisi vai kannattaako valita täysin turvallinen vaihtoehto, vertaa näitä kolmea suosittua huonekasvia keskenään.

Keihäsanopinkieli (Sansevieria cylindrica)

Lievästi myrkyllinen (sisältää saponiineja), aiheuttaa vatsavaivoja syötynä

Pystykasvuiset, liereät ja vihreäraitaiset lehdet

Runsas hajavalo, suositellaan korkealle tasolle lemmikkikodissa

Erittäin helppo, sietää kuivuutta ja vaihtelevia valo-oloja

Rönsylilja (Chlorophytum comosum) - Turvallinen valinta

Täysin myrkytön ihmisille, kissoille ja koirille

Kaarevat, vaaleanvihreä-valkoraidalliset ja pehmeät lehdet

Hajavalo tai puolivarjo, sopii erinomaisesti myös amppeliin

Helppo, mutta vaatii säännöllisempää kastelua kuin anopinkieli

Tuonenkielo (Aspidistra elatior)

Myrkytön lemmikeille ja ihmisille

Tummanvihreät, leveät ja kiiltävät lehdet

Viihtyy jopa varjoisassa paikassa, ei siedä suoraa paahdetta

Todella kestävä ja anteeksiantava, kasvaa hitaasti

Keihäsanopinkieli on voittamaton valinta helppohoitoisuudessa ja näyttävyydessä, kunhan sen saa sijoitettua pois uteliaiden suiden ulottuvilta. Jos taas kotonasi asuu innokas kasvien pureskelija, täysin myrkytön rönsylilja tai tuonenkielo tuo mielenrauhaa ilman jatkuvaa vahtimista.

Lauran ja Viivi-kissan yhteiselo keihäsanopinkielen kanssa Helsingissä

Helsinkiläinen Laura hankki olohuoneeseensa näyttävän keihäsanopinkielen, mutta huomasi heti ensimmäisenä iltana nuoren Viivi-kissansa nuuhkivan teräviä lehtiä huolestuttavan kiinnostuneena. Laura pelästyi kasvin myrkyllisyyttä ja meinasi jo antaa sen pois.

Ensimmäisenä yrityksenä hän siirsi ruukun kirjahyllyn alimmalle hyllylle, mutta ketterä kissa hyppäsi sinne vaivatta ja ehti näykkäistä yhden lehden kärkeä ennen kuin Laura ehti väliin.

Kitkerä maku pysäytti Viivin onneksi heti eikä oireita tullut, mutta Laura tajusi pelkän hyllysiirron riittämättömäksi. Hän hankki raskaan kattoamppelin ikkunan eteen ja istutti kissalle oman ruukullisen vehnänorasta lattiatasolle.

Kahden viikon kuluttua Viivi ei enää vilkaissutkaan ylös amppeliin, vaan tyytyi järsimään omaa turvallista ruohoaan. Laura sai pitää suosikkikasvinsa ja kissa pysyi täysin terveenä.

Tärkeimmät opit

Lievästi myrkyllinen syötynä

Keihäsanopinkieli sisältää saponiineja, jotka aiheuttavat vatsaoireita ja kuolaamista, joten pidä se poissa lemmikkien ja pienten lasten ulottuvilta.

Kastele vasta mullan kuivuttua

Kastele kasvia keväästä syksyyn noin 2-3 viikon välein ja talvella kerran kuussa, jotta vältät yleisimmän kuolinsyyn eli juurimädän.

Viihtyy runsaassa hajavalossa

Sijoita kasvi valoisaan paikkaan pois suorasta paahteesta, jotta sen vihreäraitaiset lehdet säilyttävät värinsä ja kasvi voi jopa kasvattaa valkoisia kukkia.

Lisäkeskustelua

Onko anopinkieli myrkyllinen lemmikeille, jos kissa vain nuolaisee lehteä?

Pelkkä nopea nuolaisu tai ohimenevä kosketus aiheuttaa harvoin muuta kuin hetkellistä kuolaamista pahan maun takia. Kasvin sisältämät saponiinit ärsyttävät limakalvoja kunnolla vasta silloin, kun lehteä pureskellaan ja niellään. Seuraa kuitenkin lemmikin vointia ja ota yhteys eläinlääkäriin, jos oksentelua tai vetämättömyyttä ilmenee.

Kuinka usein keihäsanopinkieltä pitää kastella?

Kesäaikaan kastelu kerran 2-3 viikossa riittää mainiosti, ja talvella vettä tarvitaan vain noin kerran kuukaudessa. Tärkein sääntö on antaa mullan kuivua täysin läpikotaisin kastelujen välillä, sillä liika vesi mädättää juuret nopeasti.

Voiko keihäsanopinkieli kukkia sisätiloissa?

Kyllä voi, vaikka kukinta on huonekasvina melko harvinaista. Kun kasvi saa runsaasti hajavaloa ja on ehtinyt kasvaa hieman ahtaaksi ruukussaan, se voi työntää esiin pitkän kukkavarren, johon puhkeaa pieniä, makeasti tuoksuvia valkoisia kukkia.

Jos haluat löytää lemmikillesi täysin turvallisia vaihtoehtoja, lue vinkkimme siitä, mikä viherkasvi ei ole myrkyllinen kotiisi.

Miksi keihäsanopinkielen lehtien kärjet ruskettuvat?

Kärkien ruskettuminen johtuu yleensä joko liiallisesta kastelusta, liian kuivasta huoneilmasta tai mekaanisesta kolhusta, sillä terävät kärjet vaurioituvat helposti. Tarkista ensin mullan kosteus ja varmista, ettei ruukun pohjalle ole jäänyt seisovaa vettä.

Viittaukset

  • [2] Kotiliesi - Kastele kasvia kasvukaudella keväästä syksyyn noin 2-3 viikon välein ja talven lepokaudella vain kerran kuukaudessa.