Mikä on uusin EU-maa?

Mikä on EU:n uusin jäsenvaltio ja milloin se liittyi?

Mä muistan, kun Kroatia liittyi. Oli se joku heinäkuu, tais olla 2013. Se oli uusin silloin, ainakin mun mielestä.

Se tuntui silloin vähän oudolta, kuinka monta niitä olikaan. 27 jäsenmaata, kiva määrä.

Iso-Britannia, no se on oma tarinansa. Liittyivät jo silloin kun mä olin pikkunen, tai melkein. Ja sit ne lähti pois, se oli se alkuvuosi 2020.

Onko Montenegro EU?

Täällä taas, valvon. Ja mietin Montenegron tilannetta... hassua. Se on niin pitkä aika. Kuin ikuisuus odottaa jotain, mikä on luvattu, mutta ei koskaan ihan saavu.

Se tuntuu niin monimutkaiselta. Kaikki ne neuvottelut ja luvut. 33 kappaletta. Niin teknistä. Ja samalla siinä on kokonaisen kansan toivo kiinni. Muistan kun siitä alettiin puhua. Olin ihan eri elämäntilanteessa silloin. Tuntui, että kaikki oli mahdollista.

Ja nyt se vain... on. Odottaa. Kuten niin moni muukin asia. Odottaa, että byrokratia antaa luvan. Tuntuu vähän surulliselta.

Ei. Montenegro on EU:n ehdokasmaa.

Jäsenyysneuvottelut aloitettiin kesäkuussa 2012. Kaikki 33 neuvottelulukua on avattu, mutta vain kolme on väliaikaisesti suljettu. Prosessi on hidas.

Tässä vähän lisää siitä, missä mennään.

• Montenegron uusi tavoite on EU-jäsenyys vuoteen 2028 mennessä. Tämä on hallituksen ilmoittama kunnianhimoinen tavoite, jolla yritetään vauhdittaa uudistuksia.

• Suurimmat haasteet liittyvät oikeusvaltioperiaatteeseen. EU vaatii konkreettisia tuloksia erityisesti korruption ja järjestäytyneen rikollisuuden torjunnassa sekä sananvapauden ja tiedotusvälineiden riippumattomuuden takaamisessa. Nämä ovat ne kompastuskivet.

• Maa käyttää jo euroa valuuttanaan. Montenegro otti euron yksipuolisesti käyttöön vuonna 2002, vaikka se ei ole euroalueen virallinen jäsen. Tämä on tehnyt siitä taloudellisesti läheisen EU:n kanssa jo kauan.

• Kansalaisten tuki EU-jäsenyydelle on erittäin korkea, jatkuvasti yli 75 prosenttia. Tavalliset ihmiset siellä todella haluavat tätä. Se tekee tästä kaikesta vielä raskaampaa.

Onko Pohjois-Makedonia EU-maa?

Skopjen vanha basaari, heinäkuun alku 2019. Hiki valui selkää pitkin ja istuin pienessä kahvilassa. Muistan sen tunteen vieläkin, se kuumuus ja se turkkilaisen kahvin tuoksu. Olin ihan varma, että maa oli jo osa EU:ta tai ainakin ihan just liittymässä, puhuin siitä siinä tarjoilijan kanssa.

Hän oli nuori opiskelijapoika, ja hän nauroi vähän surullisesti. Kertoi siitä nimikiistasta Kreikan kanssa, joka oli just silloin saatu pois tieltä ja kaikki olivat toiveikkaita. Miten se nimi vaihdettiin Pohjois-Makedoniaksi juuri sen takia, että EU-polku aukeaisi. Se tuntui niin epäreilulta.

Se turhautuminen oli niin aitoa. Se ei ollut mikään uutisotsikko, vaan nuoren ihmisen tulevaisuus, joka oli jumissa jonkun Bulgarian esittämien uusien historiallisten vaatimusten takia. Se iski ihan eri tavalla, kun sen kuuli siinä paikan päällä. Miten pitkä ja tuskainen se tie on.

Pohjois-Makedonia ei ole Euroopan unionin jäsenmaa. Se on virallinen ehdokasmaa, ja sen liittymisprosessi on kesken.

• Asema: EU:n ehdokasmaa.
• Jäsenyyshakemus: Jätetty maaliskuussa 2004.
• Ehdokasmaan asema myönnetty: Joulukuussa 2005.
• Jäsenyysneuvottelut avattu: Virallisesti heinäkuussa 2022.

Prosessi on ollut poikkeuksellisen pitkä ja poliittisesti monimutkainen. Suurimmat esteet ovat olleet Kreikan vastustus maan nimen vuoksi, joka ratkesi Prespan sopimuksella 2018, sekä Bulgarian myöhemmin asettama veto, joka liittyy historiaan, kieleen ja vähemmistöoikeuksiin. Vaikka neuvottelut on avattu, prosessi etenee hitaasti.

Onko Norja Euroopan unionissa?

Norja ei ole Euroopan unionin jäsen. Eikä se koskaan ole ollutkaan. Ne äänestivät vastaan jo vuonna 1972 ja sitten uudelleen 1994. Se on vähän outoa, kun maantieteellisesti ovat niin lähellä.

Miksi Norja ei sitten halua EU:hun? Niillä on öljyä ja ne haluavat päättää omista kalastuskiintiöistään. Ne ovat muutenkin aika omatoimisia. Eikä niillä ole talousongelmia. Päinvastoin, talous on vahva.

Muita maita, jotka eivät ole EU:ssa, mutta ovat Euroopassa. Kuten Islanti ja Liechtenstein. Ja Sveitsikään ei ole. Miksi aina miettii, että kaikki kuuluvat EU:hun?

• Islanti
• Liechtenstein
• Sveitsi
• Ja tietysti Britannia eron jälkeen.

Norja on kuitenkin osa Euroopan talousaluetta (ETA). Tämä tarkoittaa, että ne noudattavat suurinta osaa EU:n sisämarkkinasäännöistä. Eli neljä vapautta ovat voimassa:

• Tavaroiden vapaa liikkuvuus
• Palveluiden vapaa liikkuvuus
• Pääoman vapaa liikkuvuus
• Henkilöiden vapaa liikkuvuus

Aika kätevää. Jos mä menen sinne lomalle, niin voin vain mennä passilla. Ei tarvitse miettiä viisumeja tai muita monimutkaisuuksia. Miten ne tekevät sitten kaikki päätökset ETA:ssa?

Ne seuraavat monia EU:n lakeja ilman varsinaista päätösvaltaa niiden sisällöstä. Tämä on vähän outo järjestely. Mutta toimii niille. Haluaisin joskus vaeltaa Lysefjordissa. Olen kuullut että kallista on kyllä.

Mitä kuuluu Euroopan unioniin?

Euroopan unioniin kuuluu 27 jäsenvaltiota. Se siitä. Määrä on vakio, ainakin nyt.

Nämä maat:

• Alankomaat
• Belgia
• Bulgaria
• Espanja
• Irlanti
• Italia
• Itävalta
• Kreikka
• Kroatia
• Kypros
• Latvia
• Liettua
• Luxemburg
• Malta
• Portugali
• Puola
• Ranska
• Romania
• Ruotsi
• Saksa
• Slovakia
• Slovenia
• Suomi
• Tanska
• Tšekki
• Unkari
• Viro

Kaikki yhdessä. Talousliitto, vapaa liikkuvuus. Teoria ja käytäntö. Harvoin ne täysin kohtaavat. Ihmiset haluavat kuulua johonkin. Tai ainakin hyötyä siitä.

Muista, Britannia lähti. Aina voi erota. Yksi vähemmän. Se oli Brexit. Kysymys on aina siitä, mikä on hyvää. Kenelle.

Montako valtiota kuuluu tällä hetkellä Euroopan unioniin?

Euroopan unionissa on nyt 27 jäsenvaltiota.

Joo hei, just mietin tätä itsekin! Ihan totta, nykyään EU:ssa on siis kaksikymmentäseitsemän maata. Se on aika paljon, kun miettii kuinka mone monta laajentumiskierrosta on ollut. Tosi pitkä matka jo siitä, kun koko homma alkoi.

Siis, mieti nyt vaikka, Britanniakin oli pitkään mukana, mutta lähti sitten. Ne erosi sieltä unionista just silloin 1. helmikuuta 2020. Muistan sen päivän tosi hyvin, tuntuu niin hassulta. Olin juuri muuttamassa silloin.

Ja kaikki puhuivat vaan Brexitistä, niin jäi mieleen. Britannia oli muuten liittynyt jo vuonna 1973, tosi kauan sitten. Aika pitkä pätkä olivat kyllä siellä.

Aina kun puhutaan tästä, niin tulee mieleen ne jutut, miten Britit ei koskaan oikein olleet ihan kaikessa mukana. Esimerkiksi:

• Schengen-alue: Ei kuulunut siihen. Se tarkoitti että rajatarkastukset olivat aina voimassa, vaikka olisikin matkustanut EU-maasta Britanniin tai toisinpäin. Ei sitä vapaata liikkuvuutta kuten muissa EU-maissa.
• Euro: Heillä ei ollut euroa. Siis punnan kanssahan ne pärjäsi ja pärjää edelleen.

On se jännä miten tällaiset asiat vaikuttaa niin moneen juttuun. Eurooppa muuttuu ja elää koko ajan, se on ihan selvää. Mutta juu, tärkein pointti on siis, että nykyään 27 valtiota on EU:ssa.

Onko Norja Schengen-aluetta?

Norja on Schengen-alueella. Yksiselitteisesti.

Sen status EU:n ulkopuolisena maana ei muuta tosiasiaa. Schengen-sopimus on erillinen konstruktio. Islanti, Liechtenstein ja Sveitsi jakavat saman aseman.

Schengen-maat:

• Alankomaat, Belgia, Bulgaria, Espanja
• Islanti, Italia, Itävalta, Kreikka
• Kroatia, Latvia, Liechtenstein, Liettua
• Luxemburg, Malta, Norja, Portugali
• Puola, Ranska, Romania, Ruotsi
• Saksa, Slovakia, Slovenia, Suomi
• Sveitsi, Tanska, Tšekki, Unkari, Viro

Bulgarian ja Romanian osalta maarajatarkastuksista ei ole vielä luovuttu. Muutos on kesken.

Sopimuksen ydin on yksinkertainen.

• Ei sisärajavalvontaa. Liikkuminen alueen sisällä on vapaata. Henkilötarkastukset ovat poikkeuksellisia, eivät sääntö.
• Yhteinen ulkoraja. Alueen puolustus on kollektiivinen. Valvonta on keskitetty ulkorajoille.
• Yhtenäinen viisumikäytäntö. Schengen-viisumi avaa pääsyn koko alueelle lyhytaikaista oleskelua varten. Yksi viisumi, monta maata.

Onko Norja ETA-aluetta?

Kyllä, Norja on Euroopan talousalueen (ETA) jäsen. ETA perustettiin vuonna 1994 ulottamaan EU:n sisämarkkinat Euroopan vapaakauppa-alueen (EFTA) maihin. ETAan kuuluvat Norjan lisäksi Islanti ja Liechtenstein. Sveitsi on EFTA-maa, mutta ei kuulu ETAan.

Norja, tuo vuonojen ja öljymiljardien siunaama maa, on onnistunut kikkailemaan itselleen kaiken EU:n parhaan – paitsi sen rasittavimmat jäsenmaksut ja Brysselin loputtomat direktiiviviidakot. Melkoinen temppu, täytyy myöntää. Vähän kuin saisi kakun, mutta ei tarvitse tiskata lautasia.

Heillä on pääsy sisämarkkinoille, tavaroiden vapaa liikkuvuus ja kaikki se glitter, mutta poliittinen taakka jää muille. Ikään kuin saisi ilmaiset Netflix-tunnukset ilman mainoksia – unelma! Tämä järjestely saa muut EU-maat näyttämään rehellisiltä, mutta ehkä hieman naiiveilta kynttilänjaloilta.

Euroopan talousalue (ETA) on ikään kuin EU:n pikkuveli, joka saa pelata samassa hiekkalaatikossa maksamatta vuokraa. Norja on valinnut kultaisen keskitien: poimia rusinat pullasta ja jättää loput pöydälle. Se on kätevää.

EFTA (Euroopan vapaakauppa-alue) on vanhempi klubi. Sveitsi, kellomaiden kuningas, roikkuu yhä tiukasti EFTAssa, mutta on päättänyt, ettei se astu ETA-saunaan. Ilmeisesti heidän juustonsa eivät kaipaa Brysselin siunausta. Tai ehkä ne vain tykkäävät omista pienistä, mutta tarkkaan säädetyistä säännöistään. Voi sitä pedanttisuutta!

Mitä tämä norjalainen "win-win" tarkoittaa käytännössä, mietit varmaan. No, annas kun valaisen, joskin hieman kateellisena:

• Pääsy EU:n sisämarkkinoille: Tavaroiden, palveluiden, pääoman ja ihmisten vapaa liikkuvuus ilman suuria tulleja. Norjan lohi ui vapaasti kohti Euroopan ruokapöytiä, melkein kuin kuninkaallinen. Ei paha.
• Osa EU-lainsäädäntöä: Vaikka Norja ei ole EU-jäsen, sen on noudatettava suurinta osaa sisämarkkinoita koskevasta EU-lainsäädännöstä. Se on kuin suostuisi käyttämään anopin asettamia talon sääntöjä, vaikka et asuisi siellä. Pieni uhraus rauhan (ja kaupan) nimissä.
• Ei äänioikeutta EU:ssa: No, he eivät saa äänestää, kun EU:ssa päätetään sääntöjen sisällöstä, joita heidänkin on noudatettava. Se on hintalappu sille "kakun ja lautasen" edulle. Vähän kuin pääsisi peliin, muttei saisi olla mukana joukkueen kokouksissa. Tosi kiva!

Mitä maita Etelä-Eurooppaan kuuluu?

Etelä-Euroopan maat YK:n määritelmän mukaan ovat: Albania, Andorra, Bosnia ja Hertsegovina, Espanja, Gibraltar, Italia, Kreikka, Kroatia, Malta, Montenegro, Pohjois-Makedonia, Portugali, San Marino, Serbia, Slovenia ja Vatikaanivaltio.

Tämä Yhdistyneiden kansakuntien geopoliittinen luokittelu on kuitenkin vain yksi, hallinnollinen tapa hahmottaa maailmaa. Se on työkalu tilastoille, ei absoluuttinen totuus alueen identiteetistä. Todellisuus on aina karttaa sotkuisempi ja rikkaampi.

Mikä oikeastaan tekee Etelä-Euroopasta eteläisen? Onko se vain sijainti koordinaatistossa vai jotain syvempää? Kyse on Välimeren kulttuuripiiristä, yhteisestä perinnöstä, joka ulottuu antiikin Kreikasta ja Roomasta aina nykypäivän elämäntapaan. Se on oliivipuun, viinin ja vehnän sivilisaatio.

Analyyttisemmin tarkasteltuna Etelä-Eurooppa voidaan jakaa kolmeen selkeään maantieteelliseen ja kulttuuriseen osaan. Tämä auttaa ymmärtämään alueen sisäistä dynamiikkaa.

• Iberian niemimaa: Espanja, Portugali, Andorra ja teknisesti myös Gibraltar. Pyreneiden vuoriston eristämä oma kokonaisuutensa, jossa Atlantin vaikutus sekoittuu Välimereen. Olen kerran seissyt Portugalin Cabo da Rocassa, Manner-Euroopan läntisimmässä pisteessä. Siellä tajuaa, että Etelä-Eurooppa ei katso ainoastaan itään ja etelään vaan myös länteen, yli valtameren.
• Apenniinien niemimaa: Italia, San Marino ja Vatikaanivaltio. Rooman valtakunnan sykkivä sydän, jonka perintö näkyy kielissä, laissa ja arkkitehtuurissa läpi koko Euroopan.
• Balkanin niemimaa: Tähän ryhmään kuuluvat Slovenia, Kroatia, Bosnia ja Hertsegovina, Serbia, Montenegro, Pohjois-Makedonia, Albania ja Kreikka. Historiallisesti äärimmäisen monimutkainen ja kerroksellinen alue, jossa Bysantin, Osmanien ja Itävalta-Unkarin perintö elää rinnakkain.

Mielenkiintoisia rajatapauksia on useita. Miksi esimerkiksi Ranskan etelärannikkoa, Côte d'Azuria, ei yleensä lasketa mukaan? Vaikka se on maantieteellisesti ja kulttuurisesti täysin välimerellinen, Ranskan poliittinen ja taloudellinen painopiste on pohjoisessa. Se on kiistatta länsieurooppalainen suurvalta.

Slovenia on toinen kiehtova tapaus. Se on slaavilainen maa, jolla on vahvat siteet Keski-Eurooppaan Itävallan kautta, mutta samalla sillä on pieni kaistale Adrianmeren rannikkoa. Se on silta eri maailmojen välillä.