Kauanko saa olla äitiyslomalla?

Kauanko saa olla äitiyslomalla - Kesto ja päivät

Perheen vanhempainvapaat ja raskausvapaat tarjoavat joustavan ajan kotona lapsen kanssa. Oikean tiedon omaksuminen vapaiden kestosta ja päivien siirtämisestä auttaa suunnittelemaan perheen arkea. Tutustu tarkasti vapaiden enimmäisaikoihin ja sääntöihin ennen vapaan aloittamista.

Uudistunut perhevapaajärjestelmä ja vapaiden kokonaiskesto

Äitiysloman eli nykyisen virallisen raskaus- ja vanhempainvapaan kesto määräytyy joustavasti useiden eri tekijöiden mukaan. Kysymykseen siitä, kauanko saa olla äitiyslomalla, ei ole yhtä ainoaa vastausta, sillä perhevapaamalli tarjoaa runsaasti valinnanvaraa.

Raskaana olevalla vanhemmalla on oikeus 40 arkipäivän pituiseen yhdenjaksoiseen raskausvapaaseen. Tämän lisäksi lapsen molemmille vanhemmille tai huoltajille kuuluu oma 160 arkipäivän vanhempainvapaakiintiönsä. Kokonaisuudessaan perheelle maksetaan vanhempainrahaa yhdestä lapsesta yhteensä 320 arkipäivältä, mikä vastaa noin 14 kuukauden pituista ajanjaksoa.

Kun aloitin ensimmäisen työntekijäni perhevapaiden suunnittelun, olin hukkua pykäläviidakkoon. Muistan istuneeni iltamyöhään työpöydän ääressä selaamassa lakitekstejä, silmät särkien ja pää pyörällä kaikista säännöistä. Luulin aluksi, että vapaat pitää ilmoittaa minuutilleen oikein heti kerralla. Se oli turhaa stressiä. Tajusin pian, että järjestelmän joustavuus on tarkoitettu helpottamaan elämää, ei vaikeuttamaan sitä. Vapaat voi nimittäin käyttää useammassa osassa, kunhan asioista sopii ajoissa työnantajan kanssa.

Raskausvapaan aloittaminen ja palkanmaksu

Raskausvapaa alkaa yleensä 30 arkipäivää ennen laskettua synnytysaikaa, mutta sen voi sopia alkamaan myös myöhemmin. Viimeistään vapaa on kuitenkin aloitettava 14 arkipäivää ennen laskettua aikaa.

Työehtosopimuksissa on usein sovittu, että työnantaja maksaa äitiysvapaan palkka -osuutta ensimmäisiltä 72 arkipäivältä, mikä käytännössä kattaa noin 12 viikon jakson. Palkallisuuden edellytyksenä on yleensä se, että työsuhde on kestänyt yhtäjaksoisesti vähintään kaksi tai kolme kuukautta ennen vapaan alkua. Jos työehtosopimuksessa ei ole määräystä palkanmaksusta, vapaan ajalta haetaan suoraan Kelan maksamaa raskaus- ja vanhempainrahaa.

Muistan elävästi tilanteen omalta uraltani, kun eräs tiimiläiseni jäi perhevapaalle. Teimme ensimmäisen palkanmaksujakson laskelmat pelkän yleisen ohjeistuksen varassa ja hätäilimme Kelan hakemusten kanssa. Lopulta huomasimme, että olimme tulkinneet alan työehtosopimusta väärin ja maksaneet osan pätkistä virheellisesti. Se vaati tuntikausien korjaustyötä ja selvittelyä vakuutusyhtiön sekä Kelan kanssa. Siitä lähtien kultainen sääntöni on ollut: tarkista aina oman alan voimassa oleva työehtosopimus ennen kuin teet mitään oletuksia palkanmaksun pituudesta.

Vanhempainvapaapäivien joustava jakaminen

Molemmat vanhemmat voivat suunnitella vapaiden pitämistä omien ja perheen tarpeiden mukaan. Vapaita ei ole pakko pitää yhdessä putkessa.

Omasta 160 arkipäivän kiintiöstään voi luovuttaa enintään 63 arkipäivää toiselle vanhemmalle, puolisolle tai lapsen muulle huoltajalle. Tämä tarkoittaa, että jos synnyttävä vanhempi käyttää sekä oman kiintiönsä että toiselta vanhemmalta siirretyt päivät, hän voi selvittää, kuinka kauan äitiyslomalla voi olla ja hyödyntää maksimissaan 223 arkipäivää raskausvapaan lisäksi.^[7] Vapaat on käytettävä siihen mennessä, kun lapsi täyttää kaksi vuotta.

Yleinen harhaluulo on, että vapaat kannattaa aina keskittää kokonaan yhdelle vanhemmalle. Mutta tässäpä yllätys: vapaiden jakaminen tasaisemmin voi itse asiassa parantaa perheen kokonaistaloutta ja helpottaa työhön paluuta. Kun molemmat vanhemmat pitävät vapaata omissa jaksoissaan, lapsi saa viettää enemmän aikaa kotona ennen varhaiskasvatuksen alkua ilman, että kummankaan ura katkeaa liian pitkäksi aikaa. Mutta onko olemassa yksi täydellinen malli? Ei todellakaan, vaan jokaisen perheen on laskettava itselleen sopivin ratkaisu.

Äitiys- ja perhevapaiden eri vaiheet

Raskausvapaa

• Alkaa yleensä 30 (viimeistään 14) arkipäivää ennen laskettua aikaa
• Vain raskaana olevalle synnyttävälle vanhemmalle
• Aina 40 arkipäivää, pidetään yhdenjaksoisesti ennen ja jälkeen synnytyksen

Vanhempainvapaa (oma kiintiö) ⭐

• Käytettävissä joustavasti siihen asti, kunnes lapsi täyttää kaksi vuotta
• Lapsen molemmille huoltajille tai vanhemmille tasapuolisesti
• 160 arkipäivää vanhempaa kohden, voidaan pätkiä useaan osaan

Hoitovapaa

• Siihen asti, kunnes lapsi täyttää kolme vuotta
• Vanhemmalle, joka hoitaa lasta kotona vanhempainrahakauden jälkeen
• Voidaan pitää vanhempainvapaan päätyttyä enintään kahdessa jaksossa

Hanna ja perhevapaiden joustava soveltaminen käytännössä

Hanna, helsinkiläinen toimistotyöntekijä, halusi viettää mahdollisimman pitkään aikaa vauvansa kanssa kotona, mutta pelkäsi pitkän poissaolon vaikuttavan projektijohtajan uraansa. Hän aloitti raskausvapaansa tasan 30 arkipäivää ennen laskettua aikaa, kuten yleisesti suositellaan.

Ensimmäinen yritys vapaiden suunnitteluun pelkän äidin kiintiön varassa näytti siltä, että Hanna joutuisi palaamaan töihin liian aikaisin tai perhe menettäisi tuloja. He eivät olleet huomioineet puolison päivien siirtomahdollisuutta ja hätäilivät lomien kertymisen kanssa.

Breakthrough tapahtui, kun Hanna otti yhteyttä luottamusmieheen ja tutki tarkemmin lakimuutoksia. He hoksasivat, että puoliso voi luovuttaa omasta kiintiöstään maksimimäärän eli 63 päivää suoraan Hannan käytettäväksi.

Muutoksen ansiosta Hannan vapaa piteni 223 arkipäivään. Hän palasi töihin joustavasti ja raportoi myöhemmin stressitason pysyneen matalana, sillä vauva sai olla tutun vanhemman hoidossa kotona pidempään ilman suuria taloudellisia menetyksiä.