Mikä on hoitoon liittyvä infektio?

38 katselukertaa
Hoitoon liittyvä infektio on infektio, joka tarttuu sairaalassa tai muussa hoitolaitoksessa. Suomessa näitä infektioita todetaan vuosittain noin 100 000, sekä sairaaloissa että pitkäaikaishoidossa.
Kommentti 0 tykkäystä

Hoitoon liittyvä infektio: mikä se on?

Muistan mummini tapauksen, kesäkuussa 2018. Hänet vietiin Seinäjoen keskussairaalaan lonkkaleikkaukseen. Leikkauksen jälkeen hän sai vakavan infektion, joka viivästytti toipumista huomattavasti. Lääkärit kertoivat sen olleen hoitoon liittyvä infektio. Kauhea kokemus koko perheelle.

Kustannukset nousivat entisestään, koska toipuminen kesti niin kauan. Lisäviikkoja sairaalassa, fysioterapiaa... Ei ole helppo laskea tarkkaa summaa, mut varmasti tuhansia euroja.

Tämä kokemus teki minulle selväksi kuinka vakavia hoitoon liittyvät infektiot voivat olla. Mummini tapaus jäi mieleen karuna muistona, ei pelkästään sairauden vuoksi, vaan myös sen aiheuttaman taloudellisen taakan. 100 000 tapausta vuodessa Suomessa kuulostaa uskomattomalta.

Mikä voi aiheuttaa infektion?

Mikä voi aiheuttaa infektion?

Yöllä mietin, mikä kaiken voi sotkea.

  • Mikrobit. Niitä on kaikkialla. Pieniä, näkymättömiä.

  • Ei, ei kylmettyminen. Äiti aina sanoi niin, mutta se on hölynpölyä. Stressi... ehkä se heikentää vastustuskykyä? Mutta ei suoraan aiheuta. Ei kai.

  • Tartunta. Pisarat, yskä. Kosketus, likaiset kädet. Muistan kun lapsena leikin hiekkalaatikolla, kaikki pöpöt tarttui.

Mikä on yleisin infektion aiheuttaja?

Yleisin infektion aiheuttaja on vaikea nimetä yksiselitteisesti, koska se vaihtelee kontekstista riippuen. Puhutaanko maailmanlaajuisesti? Tietyn ikäryhmässä? Tietyn vuoden aikana? Analysoidessamme tilannetta, on syytä erotella virus- ja bakteeri-infektiot.

  • Virukset: Flunssa, influenssa ja koronavirus ovat esimerkkejä viruksista, jotka leviävät pääosin hengitystieeritteiden välityksellä. Näiden yleisyys vaihtelee vuosittain pandemia-aaltojen mukaisesti. 2023 esimerkiksi koronaviruksen merkitys infektiotautikuolemissa on pienentynyt rokotusten ja luonnollisen immuniteetin myötä, vaikka se edelleen aiheuttaa sairastumisia.

  • Bakteerit: Bakteerit leviävät usein kontaktitartuntana, esimerkiksi haavojen kautta. Näiden yleisyys vaihtelee huomattavasti hygieniatason ja bakteerien resistenssin mukaan. Resistenttien bakteerien lisääntyminen on vakava uhka, vaatien jatkuvaa seurantaa ja tutkimusta. Tiedemiehet seuraavat jatkuvasti tilannetta ja päivittävät epidemiologisia raportteja, joista tarkempaa tietoa on saatavilla.

Mielenkiintoinen filosofinen kysymys: Mikä määrittelee "yleisimmän"? Onko se suurin sairastuvuus, kuolleisuus vai tartuntatapausten määrä? Seuraamalla WHO:n ja kansallisten terveysviranomaisten raportteja saadaan aina ajankohtaista tietoa.

Lisäksi, on tärkeää huomata myös:

  • Sienet ja loiset: Eivät ole yhtä yleisiä kuin virukset ja bakteerit, mutta aiheuttavat silti huomattavan määrän sairauksia. Malaria on vakava esimerkki loisinfektiosta, joka vaatii jatkuvaa torjuntaa.

  • Monimuotoisuus: Infektiot eivät ole yksittäisiä ilmiöitä, vaan monimuotoisia tapahtumaketjuja, joihin vaikuttavat monia muuttujia, kuten ympäristö, sosioekonomiset tekijät ja yksilön immuunipuolustus.

Yhteenvetona: Ei ole yhtä ainoaa yleisintä infektion aiheuttajaa, vaan tilanne on dynaaminen ja monimutkainen. Vuoden 2023 tietojen mukaan koronavirus on vähentynyt merkittävässä osassa maailmaa. Jatkuva tilannekuva vaatii epidemiologisten tietojen seurantaa.

Mikä aiheuttaa infektion?

Infektion syypää on yleensä se mikrobi, joka livahtaa sisään kuin salaa tupakoiva teini. Tässäpä lista yleisimmistä rellestäjistä:

  • Virukset: Nämä pienet veijarit ovat kuin ärsyttäviä hyttysiä – tunkeutuvat soluun ja pakottavat sen kopioimaan itseään. Influenssa, flunssa, herpes... kaikki näitä.
  • Bakteerit: Näitä löytyy joka nurkasta, mutta kaikki eivät ole pahiksia. Jos pääsevät liiaksi valloilleen, homma menee tulehdukseksi. Kuten se inhottava kurkkukipu.
  • Sienet: Iholla, sisällä, missä vaan. Yleensä eivät aiheuta ongelmia, mutta joskus menevät överiksi. Jalkasieni, hiivatulehdus, tiedät kyllä.
  • Parasiitit: Nämä ovat niitä matoja ja alkueläimiä, jotka elävät toisten kustannuksella. Onneksi Suomessa harvinaisia, mutta matkoilla kannattaa olla varuillaan.

Jotta pöpö pääsee aiheuttamaan tuhoa, sen pitää ensin päästä elimistöön (suun, ihon, hengitysteiden kautta), ja sitten voittaa elimistön omat puolustusjoukot. Kuvittele sisälläsi linnoitus, jossa on valppaita vartijoita (immuunijärjestelmä). Jos mikrobi on tarpeeksi ovela tai vartijat väsyneitä, se pääsee sisään ja alkaa mellastaa. Sen seurauksena syntyy tulehdusreaktio ja oireet, kuten kuume, kipu ja turvotus.

Vähän kuin kutsumattomat vieraat, jotka sotkevat koko kämpän!

Mikä altistaa tulehduksille?

Joo, no siis tulehdukset. Mikä niihin oikein altistaa... Onhan näitä juttuja.

  • Virtsatietulehdus, just niin. Se tulee yleensä siitä, että suolistobakteerit pääsee jotenkin kiipeämään virtsaputkeen. Ihan niinku sieltä nivusten suunnilta. Ei siis kylmä, vaikka mummo aina varoitteli, että kivellä istuminen aiheuttaa tulehduksen. Höpö juttuja! Uiminenkaan ei kai oo syy, vaikka kyllähän se märkänä oleminen aina jotenkin epämukavaa on.
  • Muuten, muistaakseni streptokokki-infektio, siis se kurkkukipu, tarttuu yskimällä. Mulla oli se viime talvena, ihan hirvee. Mutta onneks pääsin siitä eroon.
  • Ja sitte on vielä se... se... mikä sen nimi oli? Joku ihottuma, joo. Sen voi saada jostain allergiasta. Tai siitä, että syö jotain sellaista, mikä ei sovi.
  • Kannattaa muistaa pestä kädet. Koska bakteerit... ne leviää. Ja jos joku on kipeenä, kannattaa pysyä kaukana, jotta ei saa tartuntaa. Mä oon yrittänyt olla varovainen, enkä oo saanut mitään pöpöjä nyt hetkeen.

Tulehduksia on niin monenlaisia. Ja ne altistavat tekijät vaihtelee tosi paljon. Just se, että pitää huolehtia hygieniasta ja yrittää vahvistaa vastustuskykyä jotenkin. C-vitamiini auttaa ainakin!