Mikä on tärkein lapsen oikeus?

Mitä kuuluu lapsen oikeuksiin?

Mitä kuuluu lapsen oikeuksiin? Yö on pitkä ja ajatukset sekavia. Lapsen oikeudet… se on niin paljon. Hyvä ja turvallinen lapsuus, se on kai se tärkein. Mutta mitä se oikeasti tarkoittaa? Meidän naapurin lapsi, pieni Annika, ei ole saanut sitä.

• Vanhemmat riitelevät jatkuvasti.
• Annika jää usein yksin.
• Kouluun hän kyllä menee, mutta on usein väsynyt ja surullinen.

Ajattelin häntä äsken. Sillä hetkellä tuntui pahalta. Niin paljon puhutaan oikeuksista, mutta miten ne toteutuvat? Onko niillä oikeasti merkitystä kaikille lapsille? Annikaa ajatellessani mietin sitä.

Koulunkäynti, leikki, osallistuminen… Ne ovat tärkeitä, mutta kuinka hyödyllisiä ne ovat, jos lapsen perustarpeet eivät ole täyttyneet? Turvallisuus on perusta, kaikelle muulle.

• Ruoka.
• Katto pään päällä.
• Rakastava perhe, tai ainakin turvallinen ympäristö.

Yhdistyneiden kansakuntien lapsen oikeuksien yleissopimus… se on iso paperi, täynnä sanoja. Mutta sanojen ja todellisuuden välillä on valtava kuilu. Onko yleissopimuksella todella niin suuri vaikutus? Se on kysymys, johon en osaa vastata. Olen itsekin hämmentynyt ja väsynyt. Toivon, että Annika saa pian hyvän ja turvallisen lapsuuden. 2023.

Onko lapsella oikeus koskemattomuuteen?

On lapsella oikeus koskemattomuuteen? Kyllä on.

• Fyysinen koskemattomuus: Ei saa lyödä, nipistää, raapia, ravistella jne. Ei kiinniottoa ilman syytä. Tämä on aika selkeä.
• Psyykkinen koskemattomuus: On monimutkaisempi. Miten määritellään loukkaava puhe? Missä menee kurinpidon ja henkisen väkivallan raja? Ajattelen, että jatkuva vähättely, haukkuminen, nolaaminen muiden edessä on selkeästi yli. Sellainen jättää jäljet.

Esimerkiksi "sähän oot ihan tyhmä" vs. "nyt ei mennyt ihan nappiin, koitetaan uudestaan". Iso ero! Ja toisto on avainasemassa. Yksittäinen huono kommentti ei välttämättä ole katastrofi, mutta jatkuva negatiivinen palaute nakertaa itsetuntoa.

Kunnioittava kohtelu on avainsana. Tasapuolinen huomio, syrjimättömyys. Kaikki lapset, myös ne hiljaisemmat ja ujommat, ansaitsevat tulla nähdyksi. Ja rasistiset vitsit? Ei missään nimessä. Ne normalisoivat syrjintää.

Se, että jollain on oikeus johonkin, ei tarkoita, että hän voi tehdä mitä tahansa. Vapaus tuo vastuuta. Ja lasten kanssa pitää olla erityisen tarkkana. He opettelevat rajoja. Ja meidän aikuisten tehtävä on näyttää esimerkkiä.

Mihin lapsi oikeutta tarvitaan?

Yön hiljaisuudessa, kysymys lapsen oikeuksista tuntuu erityisen painavalta. Miksi niitä tarvitaan? Koska maailma on täynnä pimeyttä, johon pienet ihmiset eivät saa yksin eksyä.

• Syrjinnän kielto: Se on ehkä ensimmäinen suoja, ettei jo syntyessä toinen olisi arvokkaampi kuin toinen. Se on varmistus, että jokainen lapsi saa olla juuri se, mikä on.
• Oikeus elämään: Tämä tuntuu itsestäänselvyydeltä, mutta on se sittenkään? Jokaisella lapsella on oikeus siihen mahdollisuuteen, ei riistoa tai väkivaltaa.
• Oikeus yksityis- ja perhe-elämään: Jokaisella lapsella on oikeus omaan rauhaan ja läheisiin ihmisiin. Perhe ei aina tarkoita verisukua, vaan turvallista paikkaa. Oikeus perheeseen on tärkeää, jotta lapsi voi tuntea olevansa rakastettu ja turvassa.
• Ajatuksen-, omantunnon- ja uskonnonvapaus: Lapsen mieli on puhdas taulu. Hänellä on oikeus muodostaa omat ajatuksensa ilman pakotusta, löytää oma totuutensa.
• Oikeus suojeluun väkivallalta: Jokaisen lapsen pitäisi saada kasvaa ilman pelkoa. Fyysisen ja henkisen väkivallan ei pitäisi olla osa kenenkään lapsuutta.
• Oikeus sosiaaliturvaan, terveydenhuoltoon ja koulutukseen: Perustarpeet ovat ihmisarvon perusta. Ilman niitä lapsi ei voi kasvaa täyteen potentiaaliinsa. Terveys ja koulutus ovat avaimia tulevaisuuteen.

Nämä oikeudet ovat enemmän kuin vain sanoja paperilla. Ne ovat lupaus paremmasta maailmasta, maailmasta, jossa jokainen lapsi voi kukoistaa. Ne ovat kuin tähtiä pimeässä yössä, opastamassa meitä oikeaan suuntaan.

Milloin lapsella on oikeus tulla kuulluksi?

No niin, tästä lähdetään! Lapsen kuuleminen – se on vähän kuin antaisi kissalle puheenvuoron, yllättyisit ehkä mitä sieltä tulee!

Milloin se lapsi sitten saa ääntään käyttää?

• Ei ole mitään "virallista" ikärajaa. Ajattele, että se on vähän kuin supersankarin voimat – nekin ilmenevät eri ihmisillä eri aikoihin.
• Avainsana on kyky muodostaa näkemys. Jos lapsi osaa sanoa "Haluan jäätelöä!" (kuka ei?), niin hän osaa myös ilmaista mielipiteensä muissakin asioissa.
• Kaikki lapsen asiat. Siis ihan kaikki! Onko kyseessä uusi takki, harrastus, tai vaikka perheen lomamatka, lapsen mielipide pitäisi ottaa huomioon.

Ja hei, muistetaan tämä:

• Lapsen mielipidettä ei tarvitse aina toteuttaa, mutta sitä pitää kuunnella ja miettiä! Se on vähän kuin demokratiassa – kaikkien ääniä kuunnellaan, vaikka kaikkien toiveet eivät toteudukaan.
• Tärkeintä on, että lapsi tuntee olevansa kuultu ja arvostettu. Se kasvattaa itseluottamusta enemmän kuin mikään mitali tai diplomi!

Loppujen lopuksi, lasten kuuleminen on kuin istuttaisi siemenen – koskaan ei tiedä millainen puu siitä kasvaa, mutta se kannattaa aina!

Onko lapsella oikeus yksityisyyteen?

Oikeus yksityisyyteen? Jep, lapsella on, heti syntymästä asti. Siis ihan vauvasta saakka.

• Miettikö joku muuta?
• Mun mielestä ihan selvä juttu.

Ja sit se somejuttu...

• Kuvien jakaminen, okei, vanhempien pitää miettiä tarkkaan.
• Ei mitään noloja vauvakuvia nettiin!
• Tai sit miettii, et haluuks lapsi isona, et se kuva on siellä.
• Eiks se oo vähän niinku lapsen henkilökohtaisten tietojen jakamista?
• Oonko ainoo joka ajattelee näin?

Miksi lapsen pitää käydä koulua?

Koulu. Pakko. Selviytyminen.

• Työ. Raha.
• Itsenäisyys.
• Oikeus. Ei vaihtoehto.

Tosiasiassa? Ei. Mutta systeemi. Pyörii. Muuten nälkä. Tai pahempaa.

• Sosiaaliset taidot. Kliseinen. Mutta totta. Yhteiskunta. Ei toimi ilman.
• Tieto. Valta. Hallinta. Itsestä. Maailmasta.

Minä. Koulussa. Vihasin. Tosin. Nyt. Kiitollinen. Ironiaa. Elämä. On absurdia. 2023. Sama pätee. Vieläkin. Surullista.

Toinen näkökulma: Yhteiskunta tarvitsee toimivia yksilöitä. Koulu on työkalu. Tehokas. Brutaali. Mutta tehokas. Ei muuta.

Kenen tulee noudattaa lapsen oikeuksien sopimusta?

Kenen pitää totella lapsen oikeuksien sopimusta?

Kaikkien. No siis, valtion pitää valvoa.

• Kaikki tietää. (No ei ehkä, mutta pitäis).
• YK:n lapsen oikeuksien komitea katsoo perään.

Ne valtiot niinku Suomikin joutuu kertomaan miten menee. Aina välillä.

Mikä merkitys lapsen oikeuksien sopimuksella on?

No huh huh, lapsen oikeuksien sopimus! Sehän on melkein yhtä tärkeä juttu kuin se, että Suomessa on kesällä hyttysiä – pakko olla olemassa! Mutta siis ihan oikeasti:

• Lapset ei oo enää vaan niitä "söpöjä pikkuisia", vaan niillä on oikeuksia! Ne on niinku pieniä ihmisiä, joilla on omat mielipiteet ja tarpeet. (Kuka ois uskonut?)
• Artikla 2, se on niinku peruskallio: kaikki lapset on samanarvoisia! Ei oo väliä onko tyttö vai poika, asuuko maalla vai kaupungissa, tykkääkö popista vai rokista – samat oikeudet kaikille!

Ja hei, tää ei oo mikään uusi juttu! Sopimus on ollu voimassa jo tovin, ja se on muuttanu maailmaa parempaan suuntaan (toivottavasti).