Millä perusteella lapsi voidaan sijoittaa?

12 näyttökertaa

Lastensuojelulaki mahdollistaa lapsen tilapäisen sijoituksen, mikäli huoltaja tai lapsen hoidosta vastaava henkilö ei pysty huolehtimaan lapsesta esimerkiksi sairastumisen vuoksi. Tällainen väliaikainen sijoitus turvaa lapsen välttämättömän huolenpidon poikkeuksellisissa tilanteissa, kun vanhempi tai muu ensisijainen hoitaja on estynyt tehtävästään. Lain tarkoituksena on varmistaa lapsen hyvinvointi tilanteen ollessa akuutti ja väliaikainen. (Lastensuojelulaki 37 § 2 mom. 3)

Palaute 0 tykkäykset

Lapsen sijoittaminen: Kun lapsen hyvinvointi on uhattuna

Lastensuojelulaki mahdollistaa lapsen sijoittamisen, kun lapsen turvallisuus ja hyvinvointi ovat vakavasti uhattuna. Tämä ei ole kevyt päätös, vaan sen taustalla on aina huolellinen arviointi lapsen yksilöllistä tilannetta ja tarpeita koskien. Sijoittaminen tapahtuu aina lapsen edun mukaisesti ja pyrkii löytämään hänelle turvallisen ja kehittävän ympäristön. Päätöksen taustalla ei ole pelkästään yksittäisiä tapahtumia, vaan kokonaiskuva lapsen elämäntilanteesta.

Lain mukaan lapsi voidaan sijoittaa useasta syystä, ja nämä syyt ovat usein monimutkaisia ja limittyviä. Yksinkertaistettuna voimme jakaa syyt seuraaviin ryhmiin:

1. Vanhempien kyvyttömyys huolehtia lapsesta: Tämä voi liittyä moniin tekijöihin, kuten:

  • Vakava mielenterveysongelma: Jos vanhempi kärsii vakavasta mielenterveyshäiriöstä, joka estää häntä huolehtimasta lapsesta asianmukaisesti.
  • Päihderiippuvuus: Alkoholin, huumeiden tai muiden päihteiden käyttö, joka vaarantaa lapsen turvallisuuden ja hyvinvoinnin.
  • Väkivaltainen käyttäytyminen: Fyysinen tai psyykkinen väkivalta vanhempien tai muiden perheenjäsenten taholta.
  • Vakava laiminlyönti: Lapsen perushoidon, kuten ravinnon, puhtauden, terveydenhuollon tai turvallisen kodin puuttuminen.
  • Sosiaalinen eristäytyminen: Tilanne, jossa perhe on täysin eristäytynyt yhteiskunnasta eikä saa tarvittavaa tukea ulkopuolelta.
  • Vanhemman kuolema tai vakava sairaus: Tilanteissa, joissa vanhempi ei pysty huolehtimaan lapsesta esimerkiksi pitkäaikaisen sairauden tai kuoleman vuoksi. Tämä voi johtaa tilapäiseen sijoitukseen.

2. Lapseen kohdistuva väkivalta tai uhka: Lapsen sijoittaminen voi olla välttämätöntä, jos:

  • Lapsi on joutunut seksuaalisen hyväksikäytön kohteeksi.
  • Lapseen kohdistuu vakavaa väkivaltaa.
  • Lapsen turvallisuus on muuten vakavasti uhattuna.

3. Lapsen erityistarpeet: Jos lapsen erityistarpeet, kuten vakavat kehitysvamma tai sairaus, eivät saa riittävää tukea kotiympäristössä, voi sijoittaminen olla välttämätöntä lapsen hyvinvoinnin kannalta. Tämä voi johtaa sijoitukseen erityisosaamista omaavaan perheeseen tai laitokseen.

Sijoittamispäätös on aina moniammatillinen prosessi: Lastensuojeluviranomaiset tekevät yhteistyötä muiden ammattilaisten, kuten lääkäreiden, psykologien ja sosiaalityöntekijöiden kanssa, arvioidakseen lapsen tilannetta ja päättääkseen sopivimmasta toimintatavasta. Tavoitteena on aina löytää paras mahdollinen ratkaisu lapsen parhaaksi, ja sijoittaminen on usein vain yksi vaihtoehto muiden tukitoimien ohella. Tärkeintä on aina lapsen turvallisuus ja hyvinvoinnin edistäminen.

On tärkeää muistaa, että sijoittaminen ei ole rangaistus, vaan keino turvata lapsen hyvinvointi tilanteissa, joissa se on vaarantunut. Sijoitus pyrkii tarjoamaan lapsille turvallisen ja rakastavan kodin sekä tarvittavat resurssit kasvuun ja kehitykseen.