Milloin lapsi voi mennä yksin uimahalliin?

Kahdeksan vuotta. Se on se maaginen ikä, kun lapsi voi – ainakin teoriassa – pulahtaa uimahallin veteen ilman vanhemman valvovaa silmää. Muistan itse, miten odotin sitä kahdeksatta syntymäpäivääni kuin kuuta nousevaa! Vihdoinkin itsenäisyyttä, vihdoinkin vapautta kolistella kaakeleilla ja hyppiä altaaseen ilman äidin jatkuvaa “Ole varovainen!” -huutelua. Mutta oliko se tosiaan niin yksinkertaista?

No, ei ehkä ihan. Vaikka sääntö sanoo yli kahdeksan, ja uimataitoinen tietysti, niin eihän se aina niin mustavalkoista ole. Muistan yhden kaverin, joka oli kyllä kahdeksan, mutta vähän hömelö. Hänen äitinsä ei päästänyt häntä yksin uimahalliin, vaikka poika oli kuinka hyvä uimari. Ja olihan se ymmärrettävääkin. Vastuu on kuitenkin iso. Entä jos jotain sattuu? Kuka auttaa?

Sitä paitsi, “uimataitoinen”… mitä se edes tarkoittaa? Riittääkö, että osaa polskia pari metriä? Vai pitääkö pystyä uimaan kunnolla, eri tyylejä? Uimahallissa kai tarkistavatkin uimataidon joskus, jos on epäselvyyttä. Näin olen kuullut. Ehkä se tuo vähän turvallisuuden tunnetta.

Meillä oli tapana käydä lasten kanssa uimahallissa joka viikko. Muistan vieläkin sen tunteen, kun esikoiseni täytti kahdeksan ja sain vihdoin hetken omaa aikaa suihkussa ja saunassa, kun hän polski altaassa kavereidensa kanssa. Se oli luksusta! Mutta kyllähän sitä silti vähän jännitti. Soitin aina jälkeenpäin ja varmistin, että kaikki oli mennyt hyvin. Onhan se vanhemman vaisto niin voimakas.

Ja vaikka säännöt ovat sääntöjä, niin lopulta jokaisen vanhemman on itse tehtävä se päätös. Onko oma lapsi tarpeeksi kypsä? Tarpeeksi vastuuntuntoinen? Osaako hän toimia hätätilanteessa? Nämä ovat niitä kysymyksiä, joita jokaisen vanhemman on pohdittava. Ei se kahdeksan vuoden ikäraja ole mikään taikasana.