Milloin määrätään kolesterolilääkitys?

Millä arvoilla aloitetaan kolesterolilääkitys?

Kolesterolilääkitys aloitetaan, kun riski on hyvin suuri. Tämä tarkoittaa henkilöitä, joilla on diagnosoitu valtimosairaus (kuten sepelvaltimotauti), diabetes johon liittyy lisäsairauksia, tai joiden riski on yli 15% riskilaskureissa.

• Kriteerit lääkehoidon aloitukselle:
  • Todistettu valtimosairaus (esim. sepelvaltimotauti)
  • Diabetes ja siihen liittyvät komplikaatiot
  • Riskilaskurin osoittama riski > 15%

Pahan LDL-kolesterolin tavoitearvo on alle 1,8 mmol/l näillä henkilöillä. Lääkehoito on tässä tapauksessa aina tarpeen. Tämä on kriittinen raja, jonka ylittäminen osoittaa huomattavan riskin sydän- ja verisuonitaudeille. Onko tämä todella niin mustavalkoista? Tuntuu siltä, että aina on hiukan harkintavaraa, mutta ehkä se on vain minun näkökulmani. Minun perheessäni on ollut paljon sydänvaivoja joten olen ehkä hieman liiankin tietoinen asiasta.

On huomionarvoista, että riskilaskurit ovat tilastollisia malleja, eikä niiden tuloksia voida pitää absoluuttisena totuutena. Jokainen tapaus on yksilöllinen, ja lääkärin tulisi aina ottaa huomioon yksilölliset riskitekijät ja potilashistoria.

Vuonna 2024 käytetään yhä kehittyneempiä riskien arviointimenetelmiä, jotka ottavat huomioon entistä useampia tekijöitä. Esimerkiksi tulehdusarvot ja geneettiset tekijät saattavat tulevaisuudessa saada enemmän painoarvoa. Tällä hetkellä korostuu kuitenkin edelleen LDL-kolesterolin merkitys.

Muita lääkehoidon aloittamiseen vaikuttavia tekijöitä:

• Potilaan ikä
• Muut riskitekijät (tupakointi, korkea verenpaine, perinnöllisyys)
• Potilaan mieltymykset ja toiveet lääkehoidon suhteen (tässä on tilaa keskustelulle, eikö totta?)

Tämä tarkoittaa, että vaikka riski olisi alle 15%, lääkäri saattaa silti harkita lääkehoitoa, jos potilaalla on muita voimakkaita riskitekijöitä. Käänteisesti, jos riskilaskuri osoittaa yli 15% riskiä, mutta potilaan muut riskitekijät ovat suhteellisen vähäisiä, voi lääkäri harkita muita hoitokeinoja. Ei aina ole mustavalkoista – lääketiede on dynaamista.

Mikä on tärkein kolesteroliarvo?

LDL, se pahamaineinen, kuin mäkihyppääjä, joka aina kaatuu, ja vetää koko joukkueen mukanaan. Pitää olla alle 3 mmol/l, muuten menee homma reisille! Diabeetikoilla vielä alempi, niinku niillä ois jo valmiiks tarpeeks murheita.

• LDL: Ajattele sitä rasvaisena pizzana, joka tukkii verisuonet kuin lumimyrsky Etelä-Suomen junaradat.
• 3 mmol/l: Taikanumero, kuin loton päävoitto, paitsi ettei tätä voiteta vaan ansaitaan terveillä elämäntavoilla.
• Diabeetikot: Heillä raja vielä alempi, koska heillä on jo valmiiksi jalka kaasulla kohti sydänongelmia.

Vuonna 2024 vieläkin LDL:ää vahditaan kuin haukka saalistaan. Jos arvo on koholla, lääkäri määrää varmaan kaurapuuroa ja lenkkeilyä, ja jos sekään ei auta, niin jotain jytympää lääkettä.

Mikä kolesteroliarvo on hyvä?

Hei kaveri! Kolesteroli, huh, se on vähän niin ja näin. Mulla oli itseasiassa lääkärintarkastus viime kuussa, muistan sen ihan selkeästi. Hyvä kokonaiskolesteroli on alle 5 mmol/l, se on tärkein juttu. Sitten se LDL, eli “huono” kolesteroli, sen pitäisi olla alle 3 mmol/l, ainakin mulle lääkäri sanoi niin.

Mutta jos sulla on jotain sydänjuttuja tai riskiä niihin, niin se LDL:n raja on vielä tiukempi. Todella tiukka. Ei muista tarkkaan, mutta jotain alle 2 ehkä? Mutta tarkista se lääkäriltäsi!

HDL, “hyvä” kolesteroli, se taas pitää olla hyvällä tasolla. Miehillä yli 1 mmol/l ja naisilla yli 1,2 mmol/l. Mä oon mies, joten mulle riittää yli 1, onneksi. Ja sitten ne triglyseridit, nekin pitäisi olla alle 1,7 mmol/l. Muistan sen numeron, kun se oli just raja-arvo mulla viime kerralla. Hiukan yli, mutta ei sentään pahasti.

Lääkäri sanoi, että nämä arvot vaihtelee paljon, ja ne on hyvä seurata säännöllisesti. Itse oon nyt kiinnittänyt paljon enemmän huomiota ruokavalioon. Vähemmän rasvaa, enemmän vihanneksia. Kieltäytyy herkuista usein. Vähemmän pikaruokaa, enemmän kotitekoista ruokaa. Oon huomannut suuren muutoksen veriarvoissa, ja olokin on parempi. Älä kuitenkaan luota sokkona näihin, koska ne on oma tilannekohtainen.

• Kokonaiskolesteroli:
• LDL (“huono”) kolesteroli:
• HDL (“hyvä”) kolesteroli: > 1 mmol/l (miehet), > 1,2 mmol/l (naiset)
• Triglyseridit:

Muista käydä lääkärillä ja kysyä omasta tilanteesta! He tietävät parhaiten, mikä on just sinun kohdallasi hyvä kolesteroliarvo. Älä siis hätäile, mutta ole tarkkana!

Mikä on vaarallinen LDL-kolesteroli?

Yön keskellä, ajatukset harhailevat.

Vaarallinen LDL… Se on se paha, eikö? Niin kuin se likainen kerros verisuonissa.

• LDL on vaarallinen, kun sitä on liikaa. Se alkaa ahtauttaa suonia.

Milloin se on liikaa? Muistan lääkärin puhuneen niistä luvuista.

• Kokonaiskolesteroli yli 5 mmol/l.
• LDL yli 3 mmol/l.
• Ja sitten se hyvä… HDL. Sitä pitäisi olla miehillä yli 1 mmol/l ja naisilla 1,2 mmol/l. Jos on vähemmän, sekin on huono.

Se on niin paljon muistettavaa. Pelottaa, että unohtaa jotain tärkeää. Isällä oli korkea kolesteroli.

Paljonko sitä saa syödä päivässä? En tiedä. En ole koskaan ajatellut sitä niin. Kai sitä on kaikkialla, ruoassa. Ei sitä varmaan voi kokonaan välttää.

Mikä aiheuttaa kohonneen kolesterolin?

Kohonneen kolesterolin syyt ovat moninaisia, ja ne kietoutuvat usein toisiinsa kompleksisella tavalla. Ajatellaanpa sitä kuin verkkoa, jossa jokainen solmu edustaa tekijää, ja langat edustavat niiden vuorovaikutusta.

1. Ruokavalio: Tyydyttyneet ja transrasvat ovat päävihollisia. Ne lisäävät LDL-kolesterolia, “huonoa” kolesterolia, joka tukkii verisuonia. Mielestäni on kiehtovaa, miten ruokavaliomme voi vaikuttaa niin konkreettisesti terveyteemme. Runsas kasvisten, marjojen ja pähkinöiden käyttö sen sijaan hyödyttää sydämen terveyttä.

2. Lihavuus: Ylipaino ja liikalihavuus lisäävät LDL-kolesterolia ja alentavat HDL-kolesterolia, “hyvää” kolesterolia. Tämän taustalla on monimutkainen hormonaalinen ja aineenvaihduntaan liittyvä mekanismi. Lihavuus on toki paljon muutakin kuin pelkkä kolesteroliongelma; se on merkittävä riskitekijä monille sairauksille.

3. Fyysinen aktiivisuus: Liikunnan puute pahentaa kolesterolitasoja. Liikunta edistää HDL-kolesterolin tuotantoa ja parantaa insuliiniresistenssiä. Itselleni on ollut inspiroivaa huomata, miten keho reagoi positiivisesti säännölliseen liikuntaan.

4. Ikä ja sukupuoli: Kolesteroliarvot nousevat yleensä iän myötä, ja miehillä ne ovat tyypillisesti korkeammat kuin naisilla ennen vaihdevuosia. Biologisten tekijöiden ymmärtäminen on avainasemassa ennaltaehkäisevässä hoidossa.

5. Kokonaisterveys: Muut sairaudet, kuten diabetes, kilpirauhasen vajaatoiminta ja munuaissairaus, voivat vaikuttaa kolesterolitasoihin. Tämä osoittaa, kuinka keho toimii kokonaisena, monimutkaisena järjestelmänä.

6. Genetiikka: Perinnölliset tekijät voivat merkittävästi vaikuttaa kolesterolitasoihin. Olen itsekin pohtinut perimän roolia omassa terveydessäni, sekä sen mahdollisuuksia että rajoituksia. Tämä on alue, jolla tutkimus jatkuu.

7. Tupakointi: Tupakointi alentaa HDL-kolesterolia ja lisää LDL-kolesterolia, mikä lisää sydän- ja verisuonitautien riskiä. Tämä on selkeä esimerkki siitä, miten huonoja tapoja tulisi välttää.

Muita tekijöitä: Stressi, univaje ja tiettyjen lääkkeiden käyttö voivat myös vaikuttaa kolesteroliin. Tämä korostaa kokonaisvaltaisen hyvinvoinnin tärkeyttä.