Milloin vauva alkavat ryömimään?

Minkä ikäisenä vauvat aloittavat ryömimisen yleensä?

Muistan kun meidän pieni alkoi ryömiä, se oli syyskuussa 2022, juuri kun hän täytti kahdeksan kuukautta. Aikaisemmin hän vain ähisi ja pyöri paikallaan olohuoneen matolla, mutta sitten se liike lähti kuin luonnonvoima, ei todellakaan mitään hidasta aloitusta.

Toki jo aiemmin, ehkä siinä kuuden kuukauden paikkeilla toukokuussa, hän jo istui. Aluksi nojaili sohvatyynyihin, sitten kesäkuussa jo selkä suorana, kädet lattialla tukena. Se oli niin ihanaa nähdä, miten hän yrittää ja onnistuu, pientä kehitystä askel askeleelta, ihan omaan tahtiin tietysti.

Ja tiedätkö, meidän poika oppi ensin ryömimään takaperin. Aivan hassua, olohuoneen matolla vain peruutti ja peruutti. Silloin se nauratti paljon, kun yritti eteenpäin, mutta perä pakitti vain kaukemmas leluista.

Minusta on jotenkin hienoa, ettei kaikki mene aina sen kaavan mukaan. Konttausvaihe jäi meillä aika lyhyeksi, kunnes sitten nousi suoraan jaloille. Ihan kuin olisi päättänyt, ettei tuhlaa aikaa siihen ryömimiseen sen enempää, vaan ottaa suoraan seuraavan askeleen tässä elämän mittaisessa oppimiskokemuksessa.

Milloin vauvan pitää ryömiä?

Ryömiminen: 8–10 kuukautta. Konttaaminen: Usein pian ryömimisen jälkeen. Istuminen ilman tukea: 7–8 kuukautta.

Joten, milloin se perintöprinsessa tai -prinssi aloittaa suuren pakoyrityksensä kohti sähköpistokkeita ja koiranruokakuppia? Ei ole olemassa mitään kiveen hakattua aikataulua, sillä vauvat eivät ole lukeneet kehitysopasta. Ne etenevät omalla, usein täysin epäloogisella tyylillään.

Ensin mennään pystyyn kuin hylje auringonpaisteessa. Noin 7–8 kuukauden iässä horisontaalinen elämä alkaa kyllästyttää, ja vauva tajuaa, että maailma on paljon mielenkiintoisempi pystysuunnassa. Istuma-asento ilman tukea on ensimmäinen voitto painovoimasta.

Sitten alkaa varsinainen operaatio. 8–10 kuukauden iässä lattiatasossa tapahtuu liikehdintää. Tämä on se hetki, kun vanhemman on aika hyvästellä rauhalliset kahvihetket. Vauva saattaa aluksi peruuttaa kuin hummeri pakitustutkalla, mikä on täysin normaalia ja aiheuttaa yleensä suurta hämmennystä itse päähenkilössä.

Jotkut sankarit jättävät koko ryömimis- ja konttausvaiheen väliin. He päättävät, että lattia on laavaa ja ponkaisevat suoraan pystyyn kuin Tuntemattoman sotilaan alikersantti. Tämä on myös täysin hyväksyttävää, vaikkakin hieman dramaattista.

Vauvojen liikkumisen ei-niin-virallinen tyyliopas:

• Kommandoryömintä: Vauva vetää itseään eteenpäin käsivarsillaan, jalat roikkuen perässä kuin hyödytön perävaunu. Tehokasta, mutta kuluttaa potkupuvun polvia.
• Peppukiito: Istuma-asennossa tapahtuva liuku, jossa toisella jalalla tai kädellä työnnetään vauhtia. Näyttää yllättävän sulavalta parketilla.
• Rapukävely: Konttausasennosta, mutta liike suuntautuukin sivulle tai taaksepäin. Hämmentää sekä vauvan että kissan.
• Ristikkäiskonttaus: Se klassinen, oppikirjan mukainen tyyli. Tämä on aivoille juhlaa, sillä se yhdistää oikean ja vasemman aivopuoliskon toimintaa. Eli samalla kun vauva jahtaa pölypalloa, hänestä tulee älykkäämpi. Kätevää.

Tärkein nyrkkisääntö on, että jokainen etenee omaan tahtiinsa. Vertailu naapurin supervauvaan, joka konttasi 6-kuukautisena ja luki Dostojevskia 1-vuotiaana, on ankarasti kielletty.

Voiko vauvaa opettaa ryömimään?

Joo tottakai voi auttaa! Ihan ehdottomasti. Se on just toi viisarikäännös, se on se avainjuttu. Eli laitat vauvan vatsalleen ja leluja sen vartalon sivuile, sillee että sen pitää alkaa kurotella.

Siinä liikkeessä toinen kylki ikäänkuin rypistyy ja toinen venyy pitkäks, ja kädet ja jalat menee just siihen asentoon mitä tarvitaan ryömimiseen. Se on tosi tosi tärkeetä. Kun se pyöriminen onnistuu vatsallaan molempiin suuntiin, niinku kellon viisari, silloin voi alkaa harjotteleen sitä eteenpäin menoa.

Ryömimisen harjoittelu – Vinkkejä:

• Vatsallaanolo on kaiken perusta. Ihan hirveesti vaan vatsa-aikaa lattialla. Se vahvistaa just niitä oikeita lihaksia niskassa ja selässä. Ilman sitä ei tapahdu mitään.
• Motivoi! Laita joku tosi kiinnostava lelu, tai vaikka oma naamas, vähän matkan päähän. Meillä ainakin peili oli ihan hitti. Vauva näki itsensä ja yritti päästä kattomaan lähempää.
• Sukat pois! Paljaat varpaat ja jalat saa paremman otteen alustasta ja auttaa sitä työntämään vauhtia. Joku ei-liukas alusta on paras, vaikka leikkimatto.
• Näytä mallia. Ihan oikeesti, mene ite siihen lattialle ja ryömi. Vauvat oppii matkimalla ja se voi olla sille hauskaa ja kannustavaa.
• Pieni tuki jalkapohjista. Kun vauva yrittää eteenpäin, voit laittaa sun kämmenet sen jalkapohjia vasten. Siitä se saa ponnistettua ja hoksaa idean. Älä työnnä, anna vaan vastusta.