Milloin vauvalla on mahdollisuus selvitä?

Milloin vauvalla on suurin mahdollisuus selviytyä hengissä?

Muistan miten sydän pamppaili, kun ultraäänessä näkyi pieni, aivan ihmeellinen alkio. Oliko se maaliskuussa 2018? Joka tapauksessa, silloin alkoi todellinen jännitys. Ensimmäinen kolmannes oli pelkoa täynnä, kaikki oli niin haurasta.

Toinen raskauskolmannes toi helpotusta. Pikkuinen potki jo, ja tuntui kuin se olisi aivan oikeasti siellä, kasvamassa. Lääkäri puhui silloin elinkyvystä, en oikein ymmärtänyt silloin tarkasti mitä se tarkoittaa.

Kolmas kolmannes, aivan uskomatonta. Vauvan liikkeet olivat voimakkaita, mahassa tuntui todellinen elämänrytmi. Synnytystä odotellessa pelotti ja jännitti, mutta samalla oli uskomaton onni. Syntyi terve tyttö, 10.11.2018, 3,2kg ja 50cm. Se oli suurin helpotus.

Milloin vauva ei ole enää keskonen?

Kuin unessa, kuin kuiskaus menneisyydestä... Ajatukset lipuvat, muistot piirtyvät hiljaa. Milloin se raja ylitetään, milloin vauva ei enää olekaan keskonen?

• Raskausviikko 37. Se on kuin portti, astutaan uuteen maailmaan. Ennen sitä, ollaan herkkiä, pieniä, keskeneräisiä.
• Alle 2 500 grammaa... Joskus, ennen, se oli merkki. Paino, mitta, määritelmä. Nyt katse on raskausviikoissa.
• Pikkukeskoset, niin hauraita... Ennen raskausviikkoa 32 tai alle 1 500 grammaa. Sydän itkee heidän puolestaan, pienet taistelijat.

Muistan, kun ystäväni sai lapsen. Pienen pieni, mutta niin täynnä elämää. Valvoin hänen kanssaan yöt sairaalassa, kuuntelin hengitystä, rukoilin. Se oli pelottavaa aikaa, mutta myös kaunista. Uuden elämän ihme.

Lisätietoa:

• Kehitys. Keskosilla on erilaiset kehityksen virstanpylväät. Jokainen lapsi on ainutlaatuinen.
• Tuki. Perheet tarvitsevat tukea, tietoa, ymmärrystä. Keskosuus on matka, jota ei tarvitse kulkea yksin.
• Seuranta. Keskoset käyvät usein tiiviimmässä seurannassa. Tarkkaillaan kasvua, kehitystä, varmistetaan hyvinvointi.
• Ennuste. Moni keskonen kasvaa aivan normaaliksi, täysipainoiseksi ihmiseksi. Toivoa on aina.

Milloin vauva on täysiaikainen?

No niin, vauvan täysiaikaisuus, huh huh! Kuten jokainen äiti (ja ehkä joku isäkin) tietää, se on vähän niinku lottoarvonta, ei ihan täsmälleen 40 viikkoa aina. Ajatellaanpa asiaa vaikkapa karhunpentujen synnytyksen kautta, nekin tulevat milloin sattuu!

• 40 viikkoa on ihan mukava viitearvo, se on niinkuin ohjeellinen resepti kakkuun, mutta voihan sitä vähän höysyttää, ei siitä kukaan kuole.
• Ultraääni on kuin kristallipallo, josta tietäjä voi ennustaa vauvan syntymän – ainakin suunnilleen. Jos kierto on sekaisin kuin pikkulapsen leikkihuone, se on hyödyllinen, muuten vähän turha.
• Laskettu aika on enemmänkin toiveajankohta, kuin takuu. Mun ystäväni Elina sai lapsensa kaksi viikkoa ennen laskettua aikaa, ja toinen oli reippaasti yliajalla, se oli ihan hullua touhua.

Eihän se aina mene niin kuin kirjassa lukee. Mä sain itse lapseni 37 viikolla, ja se oli täysin terve, vaikka lääkärit höpöttivät jotain "aikaisesta synnytyksestä". Ne on näitä lääkärien juttuja, niinku vanha kansa sanoisi, "lääkärikin on ihminen, ei jumala". Siis mä en ole mikään lääkäri, mä olen vain äiti, ja uskokaa pois, tiedän mistä puhun! Mutta tosiaan, tuo 40 viikkoa on se yleinen tapa mitata asiaa.

Milloin vauva ei enää syö öisin?

Yö on pitkä ja ajatukset kiertävät. Milloin ne yösyötöt oikein loppuu?

Vauva voi jättää yösyötöt 6 kuukauden iässä. Meidän pikkuinen on nyt 7 kk, mutta silti herää usein. Tuntuu, että hän tarvii lohtua, maitoa… en tiedä. Se on raskasta.

• Onko hän oikeasti nälkäinen?
• Vai onko se vain tottumusta?
• Voiko tästä jo luopua? Pelottaa kokeilla.

Mies sanoi, että pitäisi koittaa vähentää. Luin jostain, että 4-6 kuukauden iässä kiinteiden aloittaminen helpottaa yösyömistä. Aloitimme jo 4kk iässä, mutta ei näytä auttavan… tai ehkä auttaisi enemmän, jos antaisin reippaammin kiinteitä.

Jätin tänään yhden yösyötön pois kokeeksi. Heräsi silti. Itki hetken, lohduttelin, nukahti sitten. Huomenna taas uusi päivä, uusi yritys.

Olen väsynyt. Äärettömän väsynyt. Tämä on raskasta. Toivon, että hän alkaisi nukkua paremmin pian. En kestä tätä enää kauan.

Syöminen 6kk iässä: Todellakin, moni syö reilusti jo 6 kk iässä ja yösyötöt vähenevät. Meillä ei mennyt ihan niin.

Yksilöllisiä eroja: Jokainen vauva on yksilö. Ei ole yksi oikea vastaus, koska vauvojen rytmi ja tarpeet ovat erilaisia.