Minkä ikäisen lapsen voi jättää yksin kotiin sairastamaan?

31 katselukertaa
Suomessa ei ole virallista ikärajaa lapsen yksin kotona jättämiselle sairastamaan. Vanhemman harkintaan vaikuttaa lapsen kypsyys ja itsenäisyys. Työsopimuslain mukaan vanhempi voi jäädä hoitamaan alle 10-vuotiasta äkillisesti sairastunutta lasta, mutta tämä ei määritä lapsen yksin jäämisen ikärajaa. Vastuu lapsen turvallisuudesta on aina vanhemmalla. On tärkeää arvioida lapsen kyky huolehtia itsestään ja etsiä tarvittaessa apua esimerkiksi läheisiltä.
Kommentti 0 tykkäystä

Minkä ikäisenä voi jättää lapsen yksin sairastamaan? Se on kysymys, joka on pitänyt minua hereillä öisin. En tiedä, onko olemassa oikeaa vastausta, mutta ainakin minä olen miettinyt tätä paljon. Muistan kun meidän esikoinen, neiti viisivuotias, sai flunssan ja kuume nousi korkealle. Jätin hänet muutamaksi tunniksi miehen kanssa kotiin, vaikka sydän hakkaisi kuin hullun. Oliko se oikein? En tiedä vieläkään. Mutta hän selvisi.

Suomessa ei ole siis virallista ikärajaa, se on tieto, joka ei oikeasti lohduttanut silloin. Laki mainitsee työsopimuksen yhteydessä alle 10-vuotiaan, mutta se ei anna mitään oikeasti konkreettista apua tilanteeseen, jossa olet yksin lasten kanssa ja flunssa iskee. Sillä miten voi mitata sitä kypsyyttä ja itsenäisyyttä? Luulet tietäväsi, mutta sitten lapsi yskii koko yön ja tarvitsee lohdutusta.

Mietimme paljon tätä asiaa, luetimme jotain artikkelia jostain ja kuulin että joku tutkija sanoi, että keskimäärin 12-vuotias pärjää jo jonkin aikaa itsekseen. Mutta, mitä se "jonkin aikaa" edes tarkoittaa? Tunti? Kolme? Kymmenen? Ja vaikka se 12-vuotias olisi todella vastuuntuntoinen, riippuu se aina tilanteesta. Olenko minä ymmärtänyt lastani väärin, jos hän tarvitsee minua?

Tuntuu, että vastuu on valtava. Jätät lapsen yksin, ja vaikka kaikki menisi hyvin, syyllisyys voi kalvaa. Ja jos jotain tapahtuu… en edes halua ajatella sitä. Mutta toisaalta, ei voi aina olla lapsen vierellä. Etenkin jos on muita lapsia, jotka tarvitsevat myös huomiota.

Meillä on käytetty paljon apua isovanhemmilta ja ystäviltä. Se on ollut aivan korvaamatonta apua. Uskon, että tukiverkoston löytyminen on todella tärkeää. Mutta sekin on aina hankalaa. Joka tapauksessa, aina pitää harkita todella huolella ja etsiä se apu jos tuntuu, että yksin ei pärjää. Ja kuunnella omaa sisäistä ääntään. Se kertoo usein oikean vastauksen, vaikka se olisikin vaikea.