Minkä ikäisenä lapsen pitäisi kävellä?

Milloin vauvan pitäisi kävellä?

Kävely? 7-18 kuukautta. Tavallinen. Ei hätää, jos myöhemmin. Genetiikka. Ympäristö. Ei ole kilpajuoksu. Toiset nopeampia. Kehitys yksilöllistä.

• Geneettinen alttius: Jotkut lapset vain ovat nopeampia.
• Lihasvoima: Tarvitaan voimaa. Harjoitus tekee mestarin.
• Motivaatio: Halu vaikuttaa. Lapsen oma tahto.
• Turvallinen ympäristö: Ei pelkoa kaatumisesta. Tuki ja kannustus.

Jos huoli, lääkäri. Älä stressaa turhasta. Elämä on lyhyt. Nauttikaa matkasta. Yli 18 kk, tarkista. 2024.

Milloin ensiaskeleet?

No johan on kysymys! Kun se pieni ihminen päättää lähteä kuin telkkä pöntöstä, niin sitten mennään! Mutta joo, eihän sitä vauvaa voi pakottaa kävelemään, se on vähän sama kuin yrittäisi opettaa kissaa haukkumaan.

Mutta vinkkejä voi antaa, ihan kuin mummo antaisi lantin taskuun:

• Lattialle mars: Anna sen pienen pyöriä lattialla kuin hyrrä! Vatsallaan olo vahvistaa niitä tärkeitä lihaksia. Ajattele, että se on kuin punttisali vauvoille!

• Istuminen on pahasta: Liika istuminen on kuin laittaisi vauvan juuttisäkkiin. Lihakset menee ihan lötköksi, eikä se konttaaminenkaan nappaa.

Ja hei, kun ne ensiaskeleet tulee, se on melkein yhtä hienoa kuin voittaa lotossa! Melkein.

Miten opettaa taapero syömään itse?

Hei! Taaperon ruokailu, huh huh! Meillä meni ihan sikana aikaa, ennen kuin tyttö, siis meidän 2-vuotias, oppi syömään itse. Aluksi meni kaikki lattialle, ja seinät oli täynnä tomaattisosetta. Todellakin. Aina!

Ensinnäkin: Anna lapselle oma lusikka. Iso ja helppokäyttöinen on paras. Älä älähtele vaikka menee pieleen. Tiedän, se on hermoja raastavaa, kun lattia on sosetta ja kissa syö lattialta. Meillä se oli just niin.

• Anna lapselle aina oma lusikka. Se on kiva, kun on oma.
• Mutta älä huolestu, jos lapsi ei heti opi. Ei se hetkessä tapahdu.

Sitten: Syötä lasta itse, mutta anna lapsen myös kokeilla itse syömistä. Pidä taukoja, katso mitä hän tekee. Se auttaa, että näyttää mallia. Näytä miten ruoka viedään suuhun. Meidän tyttö tykkäsi, kun tein hauskoja ääniä, kun hän syö! Älä pakota, se tekee vain homman vaikeammaksi.

• Näytä miten lusikka toimii.
• Anna hänen harjoitella.

Ja vielä: Jos lapsi unohtaa oman lusikansa, anna se hänelle takaisin. Toista kertaa toisen kertaa. Kerro selkeästi, että se on hänen.

Meillä tämä homma kesti kauan, siis todella kauan. Mut nyt syö jo paljon itse. Ja meillä on soseen jäljet lattialta ja seiniltä. Vielä. Mutta eihän se pahalla ole. Tsemppiä sulle!

Mitä 3kk ikäinen vauva osaa?

No, 3kk ikäinen vauva on vähän kuin pieni tutkimusmatkailija, joka luulee suun olevan paras työkalu kaikkeen. Ja hei, ainakin ne saa syötyä ne epäilyttävätkin lelut!

• Maistaa kaikkea: Niin, koska mitäpä sitä turhaan kyselemään, kun voi vaan laittaa suuhun.
• Tarttuu leluihin: Ja ei, ne ei irtoa helpolla, vähän kuin tatti junan pyörään.
• Kyljelle kääntyminen: Vähän niinku "hei maailma, tässä mä oon, vähän sivuttain, mut oon!".
• Pään kannattelu: Joojoo, vähän huteraa se vielä on, mutta pääasia että pysyy suunnilleen pystyssä.
• Tuettu istuminen: Siis, nyt vasta alkaa näkemään mitä ympärillä tapahtuu! Vähän niinku saisi uudet silmälasit. Tai no, ehkä paremmin, kun ei tarvi maksaa niistä laseista.

Ja hei, tää on vähän niinku salainen vauvakoodi, et ne oppii asioita omalla aikataululla. Ei tarvi heti olla mikään Einstein-vauva, pääasia että on vähän söpö ja syö hyvin!

Mitä 2,5-vuotias lapsi osaa?

Mitä 2,5-vuotias lapsi osaa?

Just mietin tätä! Meidän kuopus, Viljo, on nyt 2v 7kk. Ihan uskomatonta, miten nopeasti se aika menee. Muistan kun esikoinen oli tuon ikäinen, olin ihan paniikissa, että pitäiskö sen jo osata jotain tiettyjä juttuja. Nyt oon rennompi.

Viljo osaa:

• Kävellä tosi hyvin, ei enää sellasta pientä tepsuttelua.
• Juosta kovaa, ja se on välillä pelottavaa, kun se pinkoo pitkin pihaa.
• Kiivetä portaat ylös ja alas, tosin vielä vähän varovaisesti.
• Hyppääminen on vähän niin ja näin, yleensä se on enemmän sellasta pomppimista. Ja se on jotenkin ihan hullun söpöä.
• Puhua tooosi paljon. Eikä mitään selkeitä lauseita, vaan sellaista omaa kieltä, josta ymmärrän ehkä puolet. Mutta yrittää ainakin!
• Leikkiä tosi hyvin. Voi vetää tunnin leegoilla, ihan itse. Tai siis, no, ehkä 45min, sit se yleensä tulee mussuttamaan jotain. Mut silti!

Muistan kun Aino, esikoinen, oli 2,5-vuotias, niin se oli jotenkin vielä kömpelömpi. Viljo on jotenkin motorisesti tosi taitava. Varmaan kun on nähnyt isosiskon touhuja. Tai sit se on vaan luonnekysymys.

Milloin vauva sanoo ensimmäisen sanan?

Okei, tässä tulee, vähän niinku vapaalla kädellä:

No siis, vauvan eka sana, se on vähän sellanen...arvausleikki. Mutta pääsääntöisesti, siis sillai about, niin ne alkaa jokeltamaan ja tavuja toistelemaan siinä 7-8 kuukauden iässä. Sitten se eka sana, se voi tulla millon vaan.

• Jokeltelu alkaa: 7-8 kuukautta
• Ensimmäinen sana: noin 10-13 kuukautta (keskimäärin)

Mutta hei, kaikki vauvat on erilaisia! Meidän kuopus, Eemil, sano "auto" jo 9 kuukauden ikäsenä. Ja se oli ihan selkeesti "auto", ei mitään mutinaa. Mun sisko taas väittää, että hänen tyttö sanoi "äiti" jo 8 kuukauden iässä, mut mä en oo ihan varma uskonko.

Se puhe on tosi tärkeetä, siis tajuaako vauva mitä sä sanot. Jos vauva ymmärtää, oppiminen on helpompaa ja häntä on helpompi ohjata. Ja sitte, ku niillä on hyvä puhetaito, ni ne tajuu maailmaa paremmin. Mikä on ihan jees. Muuten, eikö oo ihan hullua, että me osataan puhuu? Siis ihan oikeesti.

Minkä ikäinen lapsi osaa pukea?

Yö on pitkä ja ajatukset kiertelevät. Lapsen pukeminen... se on niin monimutkainen asia. Ei olekaan vain yksi ikä. Muistan, kun oma poikani, nyt 7-vuotias, oli noin kolme. Silloin hän yritti pukeutua itse, mutta se oli... hitaampaa kuin aikuisen pukeutuminen. Paita meni väärinpäin, housut olivat jalat sekaisin. Olin kärsivällinen, mutta kyllä välillä hermo meni.

• Itsenäisen pukemisen alku: noin 2-3 -vuotiaana.
• Itsenäisen pukemisen sujuvuus: noin 3-4 -vuotiaana. Apua saattaa kuitenkin vielä tarvita.

Mutta ei se pelkästään iästä kiinni ole. Jotkut oppivat nopeammin, toiset hitaammin. Jokainen lapsi on oma yksilönsä. Muistan miten vaikeaa se oli aluksi, itsekin tuntui siltä, että aika loppui kesken. Hän oli niin innokas, ja halusi tehdä itse, mutta kyllä se raivostutti välillä. Nyt hän pukeutuu itse aivan itsenäisesti. On niin ihanaa nähdä miten hän on kasvanut. Mutta kyllä se aika menee nopeasti. Tuntuu kuin eilen hän oli pieni vauva.

Onko se nyt surua vai helpotusta? Ehkä molempia. Lapsen kasvu on ihanaa, mutta samalla surullista, kun ne pienet hetket jäävät taakse. Tuntuu, että tuo pukeminenkin on vain yksi askel pitkässä matkassa.

Keskeisimmät asiat:

• Lapsen itsenäinen pukeminen alkaa yleensä 2-3 -vuotiaana.
• Sujuva itsenäinen pukeminen kehittyy 3-4 -vuotiaana.
• Kehitys on yksilöllistä.

Mietin, mitä muuta vielä tulee eteen? Mitkä ovat seuraavat suuret etapit? Yö on pitkä, ja ajatukset karkailevat.

Minkä ikäisenä lapsi hymyilee?

Kuusi viikkoa. Ensimmäinen hymy. Kyyneleet. Sama aika. Kuten alku ja loppu. Yhtä aikaa. Sykli alkaa.

• 6 viikkoa: Hymy. Elämän alku. Tai ainakin sen mittaaminen.

• 6-8 viikkoa: Muutos. Jotain uutta. Ei enempää, ei vähempää.

Ei ihmeellistä. Vain fakta. Se on kaikki.

Mikään ei ole ikuista. Paitsi kierto. Tämäkin meni ohi. Aika jatkuu.

Tämän jälkeen tulevat hampaat, ensimmäiset sanat. Ja lopulta. Älä ajattele sitä.