Kuka aloittaa esitutkinnan?

kuka aloittaa esitutkinnan? Poliisi ja tutkinta-ajat

Poliisin rooli rikosprosessin alkupäässä herättää kysymyksiä siitä, kuka aloittaa esitutkinnan ja miten valtava määrä ilmoituksia työllistää viranomaisia Suomessa. Käsittelyajat vaihtelevat tapauksen mukaan, minkä vuoksi oikeusturvan takaamiseksi vaaditaan tarkkaa seulaa prosessin edetessä.

Kuka aloittaa esitutkinnan Suomessa?

Esitutkinnan aloittaa Suomessa pääsääntöisesti poliisi, mutta toimivaltaisia esitutkintaviranomaisia ovat myös Tulli, Rajavartiolaitos ja puolustusviranomaiset. Tutkinnan käynnistämisestä päättää aina virallisesti tutkinnanjohtaja, kun lakisääteiset edellytykset täyttyvät. Prosessi voi käynnistyä joko kansalaisen tekemän rikosilmoituksen tai viranomaisen oman valvontahavainnon perusteella.

Rikosprosessin alkupää työllistää viranomaisia Suomessa valtavasti, sillä esimerkiksi poliisi kirjaa vuosittain noin 319.000 rikosilmoitusta, kun liikennerikoksia ei lasketa mukaan. Tästä valtavasta massasta johtuen miten esitutkinta aloitetaan vaihtelee merkittävästi tapauksen laadun mukaan. Siinä missä yksinkertaiset näpistykset selviävät viikoissa, rikoslakirikoksissa keskimääräinen tutkinta-aika asettuu usein poliisilaitoksesta riippuen 145-270 vuorokauden välille. Pi^[2] tkät käsittelyajat kuormittavat järjestelmää, mutta tarkkuus on esitutkinnassa aina nopeutta tärkeämpää oikeusturvan takaamiseksi.

Esitutkintakynnys - Milloin tutkinta on pakko aloittaa?

Lain mukaan esitutkintaviranomaisen on aloitettava esitutkinta aina, kun on syytä epäillä rikosta tapahtuneeksi. Tämä niin sanottu syytä epäillä -kynnys on asetettu tarkoituksella suhteellisen matalaksi, jotta asioita päästään selvittämään virallisesti. Se ei vaadi täyttä varmuutta tai edes suurta todennäköisyyttä, vaan konkreettisia havaintoja tai seikkoja, jotka viittaavat rikoksen tunnusmerkistön täyttymiseen.

Alkuvaiheen arviointi voi kuitenkin olla äärimmäisen hämmentävää ja vaikeaa viranomaiselle. Olen itse seurannut vierestä lukuisia tilanteita, joissa pelkkä tunteikas ilmoitus ei riitä ylittämään tutkintakynnystä ilman objektiivista näyttöä. Tämä aiheuttaa usein turhautumista ilmoittajissa. Esitutkinnan aloittamista varten tarvitaan aina jotain konkreettista pohjaa - pelkkä epämääräinen väite tai huhu ei riitä perusteeksi käynnistää raskasta koneistoa.

Ennen varsinaista aloitusta poliisi voikin tehdä alustavia selvityksiä ja puhutuksia varmistaakseen tilanteen. Joskus tutkinta myös keskeytetään tai lopetetaan pian aloittamisen jälkeen. Poliisi esimerkiksi keskeyttää vuosittain noin 106.000 esitutkintaa ja lopettaa omalla päätöksellään 11.000 tutkintaa, koska lisänäyttöä ei löydy tai teko osoittautuu vähäiseksi. T^[3] ämä osoittaa, että aloittaako poliisi aina esitutkinnan vaatii vastapainoksi tarkan seulan prosessin edetessä.

Miten esitutkintaviranomaisten vastuut jakautuvat?

Suomessa esitutkintaviranomaiset Suomessa on jaettu erillisiin yksiköihin, jotta jokainen organisaatio voi keskittyä omaan ydinosaamiseensa ja erityisalaansa. Vaikka poliisi hoitaa valtaosan perusrikoksista, muiden viranomaisten rooli korostuu rajatuissa ja erityistä asiantuntemusta vaativissa tilanteissa. Tämä työnjako varmistaa, että tutkinta on tehokasta ja asiantuntevaa.

Poliisi on yleisviranomainen, joka tutkii lähes kaikki yleiset rikokset varkauksista ja petoksista aina vakaviin väkivaltarikoksiin saakka. Tulli puolestaan keskittyy tullirikoksiin, kuten salakuljetukseen, veropetoksiin ja maahantuontikieltojen rikkomuksiin. Rajavartiolaitos puolestaan aloittaa tutkinnan, kun epäillään rajarikoksia, laittoman maahantulon järjestämistä tai vesiliikennerikoksia rajavyöhykkeen läheisyydessä. Puolustusvoimat taas vastaa puhtaasti sotilasrikosten ja sotilaskurinpidon alaisten tekojen tutkinnasta, eikä se puutu siviilien välisiin rikosasioihin.

Eri viranomaisten toimivaltuudet esitutkinnassa

Poliisi

1. Kaikki yleiset rikokset, väkivaltarikokset, omaisuusrikokset ja talousrikokset
2. Koko valtakunnan alue, toimii yleisviranomaisena kaikissa perustutkinnoissa
3. Harkitsee ja hoitaa suurimman osan Suomessa tehdyistä rikosilmoituksista

Tulli

1. Maahantuontiin, maastavientiin, verotukseen ja tullaukseen liittyvät rikokset
2. Rajat, satamat, lentokentät ja talousrikostutkinnan erityisyksiköt
3. Keskittyy vahvasti salakuljetuksen ja maahantuotavien laittomien aineiden tutkintaan

Rajavartiolaitos

1. Rajarikokset, laiton maahantulo, väärennökset rajanylityksessä ja vesiliikenne
2. Valtakunnan rajat, rajanylityspaikat ja merialueet
3. Tekee tiivistä yhteistyötä poliisin kanssa ja siirtää laajat jutut usein poliisille

Harrin kokemus rikosilmoituksen etenemisestä: Epäilyksestä tutkintaan

Harri, 42-vuotias yrittäjä Helsingistä, huomasi yrityksensä varastosta kadonneen arvokasta työkoneistoa syksyllä. Hän teki heti sähköisen rikosilmoituksen, mutta oli turhautunut ja peloissaan, sillä viikkoon mitään ei tuntunut tapahtuvan viranomaisten taholta.

Ensimmäinen yritys selvittää asiaa puhelimitse johti vain jonottamiseen ja yleiseen vastaukseen resurssipulasta. Harri pelkäsi jo, että varastettu omaisuus myydään eteenpäin ja tutkinta jätetään kokonaan aloittamatta epäselvien alkutietojen vuoksi.

Käännekohta tapahtui, kun Harri löysi varaston takaosasta valvontakameran tallenteen, jossa näkyi vilaukselta tekijän käyttämän auton rekisteritunnus. Hän toimitti tämän uuden konkreettisen todisteen poliisille täydennyksenä, mikä ylitti puuttuvan esitutkintakynnyksen välittömästi.

Tämän jälkeen tutkinnanjohtaja teki virallisen päätöksen esitutkinnan aloittamisesta. Harri sai kuulla, että epäilty tunnistettiin ja osa koneista saatiin takaisin kolmen viikon kuluttua, mikä osoitti konkreettisen lisätiedon merkityksen prosessissa.