Onko saamen kieli virallinen kieli Suomessa?

Onko saamen kieli virallinen kieli Suomessa ja alueilla

Kun pohditaan kysymystä onko saamen kieli virallinen kieli suomessa, on tärkeää ymmärtää sen merkitys alkuperäiskansan oikeuksille. Kielen aseman tunteminen auttaa turvaamaan saamenkieliset palvelut ja perusoikeudet hallinnossa sekä jokapäiväisessä elämässä. Tutustu tarkasti kielen viralliseen ja alueelliseen asemaan.

Onko saamen kieli virallinen kieli Suomessa?

Kysymys saamen kielen virallisesta asemasta voi herättää epätietoisuutta, sillä vastaus riippuu täysin maantieteellisestä alueesta ja siitä, miten virallinen kieli määritellään. Saamen kieli ei ole koko Suomen kattava virallinen kansalliskieli suomen ja ruotsin rinnalla, mutta sillä on ollut saamen kieli virallinen asema suomi suhteessa ja saamelaisten kotiseutualueella vuodesta 1992 lähtien. Tämä alueellinen virallisuus antaa saamelaisille lakisääteisen oikeuden käyttää omaa kieltään viranomaisissa ja julkisissa palveluissa.

Kun aloitin vuosia sitten työskentelyn pohjoisen aluehallinnon hankkeissa, kuvittelin virallisuuden tarkoittavan samanlaista asemaa kuin ruotsin kielellä. Todellisuus iski vasten kasvoja ensimmäisessä kokouksessa, jossa huomasin, kuinka vaikeaa käytännön soveltaminen on, kun kyseessä ei ole koko maan kattava kansalliskieli vaan alueellisesti rajattu erityisoikeus. Suomen perustuslaissa virallisiksi kansalliskieliksi on määritelty vain suomi ja ruotsi, mutta saamelaisilla on alkuperäiskansana oikeus ylläpitää ja kehittää kieltään ja kulttuuriaan.

Saamen kielilaki ja oikeudet saamelaisten kotiseutualueella

Saamelaisten kotiseutualueella saamen kielellä on vahva viranomaisasema, joka takaa oikeuden asioida omalla kielellään sekä suullisesti että kirjallisesti. Tämä erityisasema koskee Enontekiön, Inarin ja Utsjoen kuntia sekä Sodankylän kunnan pohjoisosaa eli Lapin paliskunnan aluetta. Saamen kielilaki velvoittaa näillä alueilla toimivat viranomaiset, kuten kunnat, valtion virastot, poliisin ja hyvinvointialueen, tarjoamaan palveluita saameksi.

Kotiseutualueella asuvista saamelaisista noin 65 prosenttia ilmoittaa pohjoissaamen äidinkielekseen, mikä tekee siitä puhutuimman saamen kielen Suomessa. Inarinsaamea puhuu noin 25 prosenttia ja koltansaamea noin 10 prosenttia alueen saamenkielisistä. Kielilaki koskee tasapuolisesti kaikkia näitä kolmea Suomessa puhuttavaa saamen kieltä. Tämä tarkoittaa, että Inarissa viranomaisen on kyettävä palvelemaan asioijaa tarvittaessa jopa kolmella eri saamen kielellä.

Käytännön toteutus ontuu usein työntekijäpulan vuoksi. Moni viranomainen turvautuu käännös- ja tulkkauspalveluihin, mikä hidastaa asioiden käsittelyä huomattavasti. Alueen julkisissa virastossa asioivista saamelaisista vain noin 35 prosenttia onnistuu saamaan palvelua suoraan saamea puhuvalta työntekijältä ilman tulkkia tai erillistä pyyntöä. Tämä herättää usein turhautumista asioinnissa.

Sekaannus saamen kielen asemasta kotiseutualueen ulkopuolella

Monelle tulee yllätyksenä se, että saamen kielen käyttö viranomaisissa muuttuu huomattavasti vaikeammaksi heti, kun poistutaan Lapin pohjoisimpien kuntien alueelta. Saamen kielilain takaamat suorat oikeudet eivät ole voimassa samalla tavalla Etelä-Suomessa tai suurissa kaupungeissa. Tämä luo merkittävän ristiriidan saamelaisväestön arkeen, sillä suurin osa saamelaisista asuu nykyään perinteisen kotiseutualueen ulkopuolella.

Yli 60 prosenttia Suomen saamelaisista asuu nykyisin kotiseutualueen ulkopuolella, erityisesti Rovaniemellä, Oulussa ja Helsingissä. Tämän seurauksena valtaosa saamelaislapsista kasvaa ympäristössä, jossa saamenkielistä varhaiskasvatusta tai perusopetusta on vaikea saada. Pääkaupunkiseudulla asuvista saamelaisperheistä vain noin 20 prosenttia pystyy järjestämään lapselleen säännöllistä saamen kielen opetusta koulussa, ja silloinkin kyse on usein etäopetuksesta.

Olen kuullut useilta Helsingissä asuvilta saamelaisilta, kuinka raskasta oman kielen ylläpitäminen on kaupunkiympäristössä. Eräs tuttavani yritti vaatia saamenkielistä palvelua Kelan toimistossa Helsingissä, mutta työntekijät eivät edes tienneet sellaisesta oikeudesta. Lain mukaan valtion viranomaisten, kuten Kelan tai verohallinnon, on tarjottava palvelua saameksi koko maassa, mutta käytännössä se vaatii aina ennakkoilmoituksen ja tulkin tilaamisen, mikä tekee asioinnista kankeaa.

Mitä oikeuksia saamen kielilaki käytännössä turvaa?

Ymmärtääksemme lainsäädäntöä paremmin, saamen kielen asema suomessa on herättänyt paljon keskustelua. Saamen kielilaki antaa oikeuden käyttää saamen kieltä viranomaisissa, mutta sen soveltamisessa on suuria eroja eri palvelusektoreiden välillä. Laki takaa oikeuden käyttää kieltä tuomioistuimissa, poliisilaitoksella sekä terveydenhuollossa kotiseutualueella. Lisäksi julkisten kuulutusten, lomakkeiden ja opasteiden on oltava saameksi saamelaisalueella.

Julkisessa terveydenhuollossa eli Lapin hyvinvointialueen palveluissa saamen kielen asema on kriittinen, sillä kyse on usein ihmisen kyvystä kuvailla oireitaan omalla äidinkielellään. Kotiseutualueen terveyskeskuksissa ja sairaaloissa saamenkielisten palveluiden saatavuus vaihtelee laajasti. Noin 45 prosenttia saamelaisalueen sosiaali- ja terveyspalveluiden työntekijöistä kokee, että heidän kielitaitonsa tai resurssinsa eivät riitä laadukkaan saamenkielisen palvelun tarjoamiseen ilman ulkopuolista apua.

Saamen kielen oikeudet eri viranomaistasoilla

Kotiseutualueen viranomaiset (Enontekiö, Inari, Utsjoki, Sodankylän pohjoisosa)

• Kaikkien julkisten opasteiden, tienviittojen ja virastojen nimikylttien on oltava kaksikielisiä.
• Päätökset, lomakkeet ja viralliset kirjeet on annettava pyynnöstä saamenkielisinä ilman lisäkuluja.
• Oikeus käyttää aina suullisesti ja kirjallisesti pohjois-, inarin- tai koltansaamea.

Valtakunnalliset viranomaiset (Kela, Verohallinto, ministeriöt koko Suomessa)

• Ei velvollisuutta saamenkielisiin opasteisiin kotiseutualueen ulkopuolisissa toimipisteissä.
• Palvelu järjestetään usein tulkkauksen tai käännöksen avulla, jos suoraa kielitaitoa ei löydy virastosta.
• Oikeus käyttää saamen kieltä riippumatta siitä, missä päin Suomea asiointi tapahtuu.

Kotiseutualueen ulkopuoliset kunnalliset palvelut (esim. Rovaniemi, Oulu, Helsinki)

• Julkiset opasteet ja viralliset tiedotteet julkaistaan vain suomeksi tai ruotsiksi.
• Kunnat voivat tarjota saamenkielistä varhaiskasvatusta tai opetusta määrärahojen ja resurssien puitteissa.
• Ei automaattista lakisääteistä oikeutta asioida saameksi kunnan omissa virastoissa.

Kielioikeuksien toteutuminen asioinnissa: Anni-Sofia ja Rovaniemen muutto

Anni-Sofia, 32-vuotias koltansaamen kielen opettaja, muutti Inarista Rovaniemelle työn perässä ja halusi asioida paikallisessa neuvolassa omalla äidinkielellään. Hän oli tottunut Inarissa siihen, että palvelua sai vähintäänkin tulkin välityksellä sujuvasti ilman pitkiä selittelyitä.

Ensimmäisellä neuvolakäynnillä asiat menivät solmuun. Virkailija ei ymmärtänyt, miksi Anni-Sofia vaati koltansaamenkielistä lomaketta, sillä Rovaniemi ei kuulu saamelaisten kotiseutualueeseen, eikä kunnalla ollut valmiita materiaaleja tarjolla.

Anni-Sofia tajusi, että pelkkä oikeuksien vaatiminen ei riitä, vaan kaupungissa asuvan on itse ohjattava viranomaisia oikean tiedon äärelle. Hän otti yhteyttä Saamelaiskäräjien kieliturvasihteeriin ja pyysi virallisen selvityksen valtion ja hyvinvointialueen velvollisuuksista Rovaniemen alueella.

Seuraavalle käynnille hyvinvointialue järjesti etätulkkauksen, ja Anni-Sofia sai hoidettua lapsensa terveysasiat omalla kielellään. Vaikka prosessi vaati kaksi viikkoa ylimääräistä selvittelyä ja omaa aktiivisuutta, se osoitti, että asiointi on mahdollista myös Lapin pohjoisimpien kuntien ulkopuolella.