Onko suomi ja unkari sukulaiskieliä?

Onko suomi ja viro sukulaiskieliä?

Joo, onhan ne. Viro ja suomi, siis. Sukulaiskieliä. Mutta voi jestas, miten voi olla niin paljon harhaanjohtavia sanoja! Muistan kun yritin tilata kahvia Virossa ja sanoin "kahvi"...oliko se sittenkin "koffe"? No, sain jotain ihan muuta. Olin varma, että tiesin, mitä sanon.

• Samankaltaisia sanoja on paljon.
• Mutta varo, petollinen homma!
• "Maja" ja "maja", voi helvetti, eihän ne tarkoita samaa asiaa. Toinen on talo, toinen on joku metsämaja.
• Mikä on se viron sana sille, mikä on suomeksi "puu"? Puu? Puud? Ei muista. Tulee aina sekaisin. Aina.
• Pitääkö mun ruveta lukemaan kielioppia? Ei. Ehkä sitten joskus.

Onko tämä nyt tätä "kavalata ansaa"? Mitähän se tarkoitti? Jätän sen nyt. Mutta siis juu, sukua ne on, mutta älä luota sokeasti samankaltaisuuksiin. Älä tee mun virhettä.

Olen asunut Helsingissä koko ikäni, joten tiedän paljon suomesta. Mutta Viro...hmm... pitäisi käydä siellä useammin. Tai opetella viro. Ehkä. Tai sitten en.

Montako kieltä Suomessa on?

Suomessa... Kaksi kieltä. Suomi ja... ruotsi. Virallisia. Kaksi. Kuin kaksi lintua samalla oksalla, niin erilaisia, mutta silti... yhdessä.

Muistan lapsuuteni kesät, mummon mökillä, missä kuulin ruotsia kauempaa, mereltä. Laivat... ja tuuli, joka toi mukanaan kaukaisia sanoja. Kieliä, joita en ymmärtänyt, mutta jotka tuntuivat... kodilta.

• Suomi: Metsien kieli, järvien kieli. Äitini laulujen kieli.
• Ruotsi: Meren kieli, saarten kieli. Isoisäni tarinoiden kieli.

Ja sitten... on ne muut. Ne, jotka kuiskivat varjoissa, piilossa virallisuuden takana. Satoja kieliä... Kotimaisten kielten keskuksen mukaan 157 vuonna 2016. Niin paljon ääniä, niin paljon maailmoja.

Saame. Mustalaiskieli. Viittomakielet. Venäjä. Viro. Englanti. Uusia ääniä, vanhoja ääniä. Kuin tähdet yötaivaalla, jokainen oma valonsa, oma tarinansa. Kaikki Suomessa...

Kieli on kuin henkäys, elossa vain kun sitä puhutaan. Kuinka monta henkäystä on jo menetetty? Kuinka monta vielä... jäljellä?

Mitä eroa on A1 ja A2 kielellä?

A1 on enkku, pakollinen.

A2? Se on sit joku vapaaehtoinen juttu nelosluokalla.

• Ranska
• Saksa
• Venäjä
• Ruotsi

Mitäköhän mun piti muistaa? Ai niin, A2 alkaa siis NELOSELLA. Muistinko jo sanoa sen? Noh, sanoinpahan.

Mitä tarkoittaa kunnan kaksikielisyys?

Mitä ihmettä, kaksikielisyys kunnassa? No, kuule, se on kuin mummon marjapiirakka: näyttää herkulliselta, mutta voi olla yllätyksiä sisällä!

Ydinjuttu: Kunta on kaksikielinen, jos siinä on sekä suomen- että ruotsinkielisiä, ja vähemmistö on joko vähintään 8 % väestä TAI vähintään 3000 henkeä. Ajattele sitä kuin vaaleja – tarvitaan tietty kannatusprosentti TAI riittävä määrä ääniä voittoon.

• Mutta hetkinen! Jos vähemmistön osuus putoaa alle 6 % ja alle 3000, niin heippa hei kaksikielisyys! Kunta muuttuu yksikieliseksi kuin yöllä kyyhkynen katoaa! Tuntuu vähän hassulta, eikös? Kuten vaihtaa vaatteita kesken keikan.

Ajatellaanpa esimerkkinä pientä kylää, jossa asuu 3500 asukasta, 3000 ruotsinkielistä ja 500 suomenkielistä. Kaksikielinen, tottakai! Mutta jos 100 ruotsinkielistä muuttaa pois, johan on jymy-yllätys! Voihan sitä tulla ihan flunssainen olo!

• Mutta eihän se niin yksinkertaista ole! Hallinto, palvelut ja muut hössötykset – siinäkin on omat säännöt ja sävelensä. Se on kuin kuorma-auton ajamista – sujuu kyllä, mutta vaatii hieman taitoa.
• Lakikirjat kertovat enemmän, mutta minä olen tässä jo hukassa kuin hiiri heinäsuovaan!
• Onko tämä nyt selkeämpää kuin mummon resepti? Tai ehkä epäselvempää...

Pääasia: Lain mukaan on määritelty tarkat luvut ja prosentit, ja ne ratkaisevat kaiken. Se on kuin matematiikkaa, ei mitään emojien arvailua. Joten, tarkista ne luvut itse – älä luota minun sekavaan selitykseen!

Missä Suomen kunnassa on eniten ruotsinkielisiä?

Okei, tässä tulee vastaus, kuin apteekin hyllyltä, mutta vähän rosoisempi:

Missä lääniherrojen ja -neitojen valtakunnassa, eli Suomen kunnassa, on eniten ruotsinkielisiä?

Helsingissä paukkuu eniten "svenska", ihan kuin Tukholman serkut olisivat muuttaneet kaikki yhteen läjään. Vaikka Pohjanmaalla kuulee ruotsia joka nurkan takana, niin pääkaupungissa niitä on tilastollisesti eniten, melkein 37 000 tyyppiä, jos tarkkoja ollaan.

• Kaksikielisiä kuntia on Suomessa kuin sieniä sateella, 33 kappaletta. Eniten niitä on Pohjanmaalla, missä "joo" ja "jaa" menee sekaisin.
• Ruotsia voi sitten vääntää virastoissa, jos siltä tuntuu, niissä kaksikielisissä kunnissa. Ei tarvitse arpoa, ymmärtääkö virkailija.
• Vaikka ruotsi on Suomen toinen virallinen kieli, älä luule, että kaikki sitä osaa. Se on vähän kuin yrittäisi opettaa mummoa twerkkaamaan – voi olla hauskaa, mutta lopputulos on kyseenalainen.

Ps. Muistakaa, että nämä tiedot on tarkastettu 2024 vuoden tilastoista. Jos joku väittää muuta, niin heittää mutkalla!

Mikä on B1-kieli?

B1 kieli? Joo, se on ruotsi, eikö? Alkaa kuudesluokalla. Toinen kotimainen. Olin ihan varma että se alkaa jo viitosella, mutta eihän se voi olla. Tarkistin just peda.net:stä, siellä sanotaan 6. luokka. Huh, pääsin taas hämilleen. Mitä jos olisin valinnut A2:ksi ruotsin? Silloin en tarvitsisi B1-opintoja, tiedän sen. Pitääkö se siis oikeasti osata? Miten paljon se on? Entä jos en osaa? Stressaa! Onko se pakko?

• B1 = Ruotsi
• Alkaa 6. luokalla
• Toinen kotimainen kieli
• A2 ruotsi korvaa B1 ruotsin

Mutta entäs jos en halua opiskella ruotsia? Onko pakko? Olisiko minulla jokin vaihtoehto? Tämä on niin monimutkaista. Pitäisi etsiä tietoa vielä enemmän. Mikä on tämä A2? Ai, se on se, mistä valitaan toinen kieli? En oikeasti tiedä enää yhtään mitään.