Minkä ikäisenä vauva alkaa syömään tuttia?

Muistan niin selvästi sen ajan, kun meidän pikkuisella oli ihan hirveä imutarve. Yritin imettää, kantaa, hyssytellä… kaikki keinot käytössä. Mutta mikään ei tuntunut auttavan. Niin sitten joku – kai se oli äitini – ehdotti tuttia. Olin vähän epäileväinen. Entä jos se sotkee imetyksen? Entä jos hänestä tulee “tutiriippuvainen”? Noita kysymyksiä pyöri päässäni yötä päivää.

Sanotaan, että se imuote pitäisi vakiintua ensin. Jotain neljästä kahdeksaan viikkoa, niin luin jostain. Mutta meillä se taisi olla jo aikaisemmin, ehkä jo parin viikon iässä. Muistan hämärästi, miten varovasti kokeilimme sitä tuttia ensimmäistä kertaa. Ja kas – maailma muuttui! Se oli kuin taikaa. Pikkuinen rauhoittui heti ja nukahti tyytyväisenä. Huh, mikä helpotus! Muistan ajatelleeni, että olinko minä nyt jotenkin huonompi äiti, kun tarvitsin tuttia apuun? No, totta kai en ollut!

Tutti oli meille ihan pelastus, etenkin iltaisin ja öisin. Joskus, kun imetys ei onnistunut tai vauva oli vaan levoton, tutti toi lohtua. Niin yksinkertainen asia, mutta niin tehokas. Tiedän, että jotkut sanovat, että tutti on pahasta ja voi aiheuttaa vaikka mitä ongelmia. Mutta meille se oli pelkkää hyvää. Ja tiedän, että en ole ainut. Montako äitiä ja isää mahtaa olla samassa tilanteessa, miettien väsyneenä, miten saada vauva rauhoittumaan? Veikkaan, että aika monta. Ja jos tutti auttaa, niin miksi ei? Ainakin meillä se oli ihan korvaamaton apu.