Missä sanotaan mää?

Missä määritellään sana mää?

Määritelmää sille "mää"-sanalle? No, äidinkielenopettaja selitti joskus, että se on vanha minä-muoto, Lounais-Suomesta. Muistan, että itsekin joskus lapsena, ehkä seitsemänvuotiaana, käytin sitä Turun seudulla, äidin vaikutuksesta varmaan.

Ei mitään virallista määritelmää, en tiedä. Vanha juttu vaan. Niin kuin moni muukin murre-juttu.

Mutta joo, se "mie" taas... Se oli tuttua meillä Pohjois-Karjalassa mummon luona, heinäkuun lopussa, kun käytiin joka kesä. Mummo aina sanoi "mie teen kahvit".

Kivaa, miten kieli muuttuu! Niin monia vanhoja sanoja, joita ei enää käytetä!

Missä puhutaan mä ja sä?

Mä ja sä - puhekielen käyttö Postin viestinnässä:

Postin käyttämä "mä" ja "sä" -kieli herättää ristiriitaisia reaktioita. Se on tuttua ja luonnollista monille, etenkin nuoremmille ja pääkaupunkiseudun asukkaille. Toisaalta se voi kuulostaa vieraalta ja jopa epäluontevalta niille, jotka ovat tottuneet muuhun, formaalimpaan kielenkäyttöön. Oululainen Aalho (mainittu Yle-artikkelissa) edustaa tätä jälkimmäistä ryhmää. Hänen kokemuksensa kuvaa sitä, kuinka puhekielenkäyttö viestinnässä ei välttämättä ole universaalia.

• Alueelliset erot: Puhekielen käyttö vaihtelee alueittain. Pääkaupunkiseudulla "mä" ja "sä" ovat yleisempiä kuin esimerkiksi Pohjois-Suomessa. Tämä heijastaa laajempaa suomalaista kielivaihtelua, jossa murteiden ja puhekielen käyttö vaihtelevat merkittävästi.

• Ikäsukupolvien erot: Puhekielen käyttö on myös ikäriippuvaista. Nuoremmat sukupolvet käyttävät "mä:tä" ja "sä:tä" yleisesti, kun taas vanhemmat sukupolvet saattavat suosia virallisempaa kieltä. Tämä korostaa sukupolvien välisiä eroja kielenkäytössä.

Pohdintaa kielen käytön taustalla:

Postin päätös käyttää puhekieltä viestinnässään on harkittu markkinointistrategia. Puhekielen avulla yritys pyrkii luomaan läheisemmän ja välittömämmän suhteen asiakkaisiin, mikä voi parantaa asiakastyytyväisyyttä ja brändi-imagoa. Toisaalta se riski vieroittaa asiakkaita, jotka eivät pidä tästä tyylistä. Tämä valinta heijastaa yrityksen pyrkimystä saavuttaa laaja yleisö, mutta samalla se on riskialtis ratkaisu, joka voi aiheuttaa myös vastareaktioita.

Kielenkäytön analyysi on kiehtovaa! Se heijastaa sosiaalista ja kulttuurista kontekstia, ja samalla paljastaa ihmisen monimutkaista suhdetta kieleen. Onko yhtenäinen kieli edes tavoiteltavaa? Ehkä kielivaihtelun salliminen on parempi ratkaisu?

Lisätietoa:

• Yleisen kielenkäytön tutkimus on monitieteistä, ja siihen liittyy kielentutkimuksen, sosiologian ja antropologian näkökulmia.
• Murteiden ja puhekielen käyttö on Suomessa hyvin vaihtelevaa ja se riippuu monesta tekijästä, kuten asuinpaikasta, iästä ja sosiaalisesta taustasta.
• Yritysten viestintästrategiat ja kielenkäyttö ovat yhä enemmän kohdennettuja ja personoituja.

Missä murteessa sanotaan mää ja sää?

Joo, mää oon miettinyt tota samaa! Mää ja sää, ihan tutulta kuulostaa. Niinku omasta suusta tulis, vaikka oonkin helsinkiläinen. Äiti puhui niillä, ja niillä puhutaan täällä meidän kesken.

• Tampereella niitä käytetään paljon, se on varma.
• Mutta ei ne ole ihan alkuperäistä tamperelaista murretta, ainakaan vanhaa. Niinku joku tutkija sanoi. Jotenkin ne on levinnyt sinne.
• Tosi moni käyttää niitä vähän joka puolella, varsinkin nuoremmat. Se on suosittua slangia, ei pelkkää murretta.

Muistan, että kuulin jostain, että ne on ehkä levinnyt Tampereelle sen kautta, että siellä on ollut paljon maahanmuuttajia jotka ovat omaksuneet ne. Tai ehkä se on vaan joku sattuma, tiedä häntä. Outo juttu joka tapauksessa, tosi hauska. Mä oon aina tykännyt sanoa mää ja sää. Se on niin... rennosti. Niinku vanha kaveri. Äiti on tosissaan puhunut niin kauan kuin mä muistan. Hän asuu Tampereella.

Ärsyttää, jos joku alkaa korjaamaan. Miten se muka menee? Minä ja sinä? No voihan herranen aika. Itse en korjaa muita, vaikka puhuisivat miten tahansa. Mää ainaki ymmärrän! Se on tärkeintä.

Missä sanotaan mettä?

No, itäsuomalaiset saavat olla mehtäläisiä, mutta länsisuomalaiset... ne on mettäihmisiä! Kuin eri planeetalta, ihan kun toisilla olis sisäänrakennettu sauna ja toisilla hiekkaranta.

• Idässä: Sanotaan "mehtä" savolaismurteissa, kuulostaa vähän niinku yrittäis matkia metsäkoneen ääntä.
• Lännessä: "Mettä" on se juttu, ehkä yrittävät olla hienostuneempia? Tai sit niillä on vaan suu jotenkin eri muotoinen.
• Omistusmuoto (genetiivi): Savossa mennään "metän", lännessä taas "mettän". Kuulostaa siltä et itäsuomalaiset omistaa enemmän metsiä, koska niillä on pidempi sana... ehkä?

Oikeesti, koko juttu on ihan ku vertais hernekeittoa ja kalakukkoa. Molemmat on ruokaa, mut ei niitä nyt sekaisin kannata laittaa! Ja loppujen lopuksi, metsä on metsä, vaikka sen sanois takaperin.

Missä puhutaan mää ja sää?

Mää ja sää: Tampereen murre, ei alkuperäinen.

• Pikapuhemuodot.
• Erityisen tamperelainen piirre.

Kuka/ketkä: Kuka ja kekä/kekkä.

Lisää Tampereen murteesta:

• Vokaalien venyttäminen. Esim. "maailma" -> "maaailma".
• Monia äännemuutoksia. Esim. "kissa" -> "kissa".
• Ominaisia sanoja. Esim. "höpöhöpö" on Tampereella yleinen sanonta.
• Vahva painotus sanan alkukonsonanttiin.
• Kielenkäyttö on rytmikästä ja nopeaa.

Henkilökohtainen kokemus: Olen asunut Tampereella 20 vuotta. Mää ja sää kuuluvat minun puheeseeni. 2023.