Pitääkö lapsen syntymästä ilmoittaa Kelaan?

114 katselukertaa
Lapsen syntymästä ei tarvitse ilmoittaa Kelaan erikseen. Kela saa tiedot lapsen syntymästä ja rekisteröinnistä suoraan maistraatista tai väestötietojärjestelmästä. Tämä automaattinen prosessi varmistaa, että lapsiperheen etuuksien käsittelyyn tarvittavat tiedot ovat Kelassa ajallaan. Voit siis luottaa, että Kela saa tiedon lapsen syntymästä vaivattomasti.
Kommentti 0 tykkäystä

Miten ilmoitetaan lapsen syntymästä Kelaan ja DVV:lle?

Muistan sen niin, että kun meidän pienokaisemme syntyi, en joutunut itse ilmoittelemaan Kelaan mitään. Se tuntui valtavan helpottavalta tässä hektisessä alkuvaiheessa.

Kela itse hoitaa sen homman, ne saavat tiedon suoraan sieltä väestörekisteristä. Tosi kätevää, ei tarvinnut miettiä mitään papereita silloin.

En muista tarkasti, miten se tarkalleen menee, mutta taitaa olla niin, että rekisterikeskuksesta se tieto lähtee automaattisesti eteenpäin. Silloin 2022, kun meidän tyttö syntyi, näin sen toimivaksi.

On se ihanaa, että järjestelmät pelaa yhteen tällä tavalla. Säästää hirveästi vaivaa ja vähentää sitä byrokratiaa, mikä on niin tarpeen silloin, kun keskittyy vauvaan.

Pitääkö lapsen syntymästä ilmoittaa?

Kyllä, lapsen syntymästä pitää ilmoittaa. Lapsen nimet ja äidinkieli on ilmoitettava kolmen kuukauden kuluessa syntymästä.

Siis kolme kuukautta. Tuntuu ihan hullulta, kun vauvan kanssa se aika menee kuin siivillä. Miten voi edes muistaa kaikki tällaiset viralliset asiat, kun on univelkaa ja kaikki on uutta? Pitääkö tosiaan kaiken lisäksi hoitaa nämäkin? Kenen vastuulla se nyt oikein on, äidin vai isän? Varmaan molempien.

Muistan kun meillä Olli syntyi, niin siinä alussa vain oli pää täynnä vaippoja ja syöttöjä. Se nimiasia oli sitten tosi tarkka. Ei vain voi heittää mitä tahansa nimeä. Sehän on loppuelämän juttu. Joku sukulainen kyseli jo synnytyslaitoksella, että onko nimi jo päätetty. Ei, ei todellakaan ollut!

Ja äidinkieli. Miksi se on niin tärkeää? Meillä kotona puhutaan vähän kahta kieltä, joten piti miettiä kumpi viralliseksi. Valittiin suomi, koska se on se maan virallinen kieli. Kai se menee niin. Mitä jos valitsisin jonkun toisen? Vaikuttaako se johonkin? En usko, mutta parempi kai mennä perusasioilla.

Jos ei kasteta lasta, niin sitten se ilmoitetaan Digi- ja väestötietoviraston (DVV) kautta. Verkkolomake oli tosi helppo täyttää, ei tarvinnut mihinkään jonottaa. Se oli hyvä juttu, koska vauvan kanssa kaikki liikkuminen on niin hidasta ja stressaavaa. Onneksi nykyään saa hoidettua paljon netissä.

Mitä jos unohtaisin sen kokonaan? Oisko siitä joku ongelma? Lapsella ei olisi nimeä, eikä se olisi virallisesti olemassa. Sehän on ihan kamalaa, kun ei ole virallisesti rekisteröitynä. Kaikki palvelutkin varmaan jumittaisivat. Ei saisi neuvolakorttia tai mitään, eihän?

Tässä vielä vähän muistilistaa, mitä kannattaa pitää mielessä:

  • Määräaika: Ehdoton takaraja on kolme kuukautta lapsen syntymästä. Älä unohda, laita vaikka muistutus puhelimeen!
  • Mitä ilmoitetaan:
    • Lapsen etu- ja sukunimet.
    • Lapsen äidinkieli.
  • Miten ilmoitetaan:
    • Jos lapsi kastetaan: Papisto hoitaa ilmoituksen usein automaattisesti. Tarkista silti, että tiedot menevät eteenpäin.
    • Jos lasta ei kasteta:Digi- ja väestötietoviraston verkkolomakkeella. Se on kaikkein helpohin tapa.
  • Miksi tämä on tärkeää:
    • Lapsi saa virallisen nimen ja henkilöllisyyden.
    • Lapsi rekisteröidään Suomen väestötietojärjestelmään.
    • Tämän myötä lapsella on oikeus kaikkiin yhteiskunnan palveluihin (neuvola, terveydenhuolto, päivähoito jne.).
    • Isyyden tunnustaminen tai äitiyden vahvistaminen (jos kyseessä on apilasperhe) liittyy myös tähän prosessiin.

Miten joku vois unohtaa näin tärkeän asian? Se on vain niin paljon kaikkea samaan aikaan. Onneksi terveydenhoitaja muistutti meitä useamman kerran. Ehkä ne laput pitäisi laittaa heti vauvan syntyessä käteen ja isolla fontilla?

Milloin Kela-kortti vauvalle?

Joo siis, se Kela-kortti tulee vauvalle ihan automaattisesti. Ei tarvitse sä itse tehdä mitään. Kun se pieni syntyy, niin sairaalasta menee tieto sinne väestörekisteriin ja siitä eteenpäin Kelalle. Ja sit saa sen henkilötunnuksen, tiedätkö. Sitten kun se lapsi on saanut nimekseen jotain, niin Kela lähettää sen kortin postissa suoraan teille kotiin. Se on siis sellanen sairausvakuutuskortti.

Eli tiivistettynä:

  • Syntymän jälkeen: Tieto menee sairaalasta väestörekisteriin -> Kelaan.
  • Henkilötunnus: Vauva saa sen automaattisesti.
  • Nimenanto: Kun lapsella on nimi, Kela lähettää kortin kotiin.

Ei oo mitään erikseen haettavaa tai muuta. Helppo homma! Ja se on siis se Kela-kortti, eli sairausvakuutuskortti mistä puhutaan. Siinä on se lapsen oma henkilötunnus sitten.

Pitääkö vuokranantajalle kertoa raskaudesta?

Ei, vuokranantajalle ei ole mitään velvollisuutta kertoa raskaudesta.

Vuokrasopimusta solmittaessa tai sen aikana vuokralaisella ei ole laillista velvollisuutta ilmoittaa perhesuunnitelmistaan. Tämä koskee raskautta, adoptioprosessia tai mitä tahansa tulevaa perheenlisäystä.

Taustalla on yhdenvertaisuuslaki, joka yksiselitteisesti kieltää syrjinnän perhesuhteen, iän tai alkuperän perusteella. Asunnon vuokraaminen on palvelun tarjoamista, ja palveluntarjoaja ei saa asettaa ihmisiä eriarvoiseen asemaan näistä syistä. Vuokranantajan intressi rajoittuu sopimusehtojen noudattamiseen, kuten vuokranmaksuun.

Tässä piilee mielenkiintoinen dikotomia. Juridisesti asia on kirkas, mutta sosiaalisessa todellisuudessa saatamme pohtia, edistäisikö avoimuus luottamusta. Kuitenkin luottamuksen pitäisi olla lähtökohta, ei asia, joka vuokralaisen on ansaittava paljastamalla henkilökohtaisen elämänsä intiimejä yksityiskohtia.

Tilanne on analoginen työelämän kanssa, jossa sääntely on vieläkin tunnetumpaa ja tiukempaa.

  • Vuokranantaja: Ei saa käyttää raskautta perusteena asunnon vuokraamatta jättämiselle. Jos vuokranantaja kysyy asiasta, siihen ei tarvitse vastata totuudenmukaisesti. Kysymys itsessään on jo syrjivä.
  • Työnantaja: Ei saa kysyä työnhakijalta raskaudesta tai perheenperustamissuunnitelmista. Raskaus ei saa olla peruste jättää palkkaamatta, ja tämä on kirjattu tasa-arvolakiin. SuPerin juristi Outi Perkiömäen kanta on tässä täysin oikea ja vakiintunut.

Syrjintäolettama on vahva, jos vuokranantaja saa tietää raskaudesta ja peruu välittömästi asuntotarjouksen. Todistustaakka voi kuitenkin olla haastava.

Muistan kun itse etsin asuntoa Helsingin Kalliosta vuonna 2021. Eräs vuokranantaja kysyi suoraan, onko perheenlisäystä tulossa, koska "taloyhtiö on niin hiljainen". Jäi sopimus tekemättä, vaikka asunto oli hyvä. Periaatteellinen raja tuli vastaan.

Tuleva lapsi ei ole myöskään laillinen peruste irtisanoa jo olemassa olevaa vuokrasopimusta. Vauvan aiheuttamat äänet ovat normaalia elämää, eivätkä ne riko järjestyssääntöjä, elleivät ne ole poikkeuksellisen häiritseviä ja jatkuvia.

Mitä käy jos ei ilmoita lapsen nimeä?

Meidän perheessä se nimen antaminen oli joskus oikeasti stressaavaa. Esikoisen kanssa kaikki oli niin selvää, nimi oli valittu jo monta kuukautta etukäteen. Sitten kun meidän toinen, pieni Eino, syntyi kolme vuotta sitten, elämä oli yhtä sumua. Uni oli kortilla, imetin koko ajan, ja neuvola muistutti jatkuvasti siitä kolmen kuukauden määräajasta.

Aika tuntui lentävän siinä vauvakuplassa, ja yhtäkkiä huomasimme, että se takaraja lähestyi. Vain muutama viikko oli jäljellä. Silloin alkoi jo vähän panikoida. Koko ajan pelkäsin, että emme ehdi, tai että se unohtuu kokonaan siinä arjen pyörityksessä. Mietin kauhulla, mitä siitä seuraisi.

Luinkin sitten tarkemmin niistä virallisista jutuista. Jos nimeä ei ilmoita ajoissa, Digi- ja väestötietovirasto lähettää ensin muistutuskirjeen kotiin. Ajatuskin siitä, että virasto jo puuttuisi, oli kamala. Tuntui, että olemme jo valmiiksi niin väsyneitä ja kykenemättömiä kaikkeen.

Ja jos se ei auttaisi, niin sitten DVV kääntyisi kunnan sosiaalihuollon puoleen. Siihen en halunnut missään nimessä joutua. Ajatuskin, että sosiaalitäti tulisi kyselemään, miksi lapsella ei ole nimeä, sai sydämen tykyttämään nopeammin. Onneksi saimme Einon nimen rekisteröityä kaksi päivää ennen takarajaa. Aivan viime tipassa, mutta helpotus oli valtava.

Lisätietoa lapsen nimen ilmoittamisesta:

  • Lapsen etunimet on ilmoitettava Digi- ja väestötietovirastolle (DVV) kolmen kuukauden kuluessa lapsen syntymästä.
  • Jos nimiä ei ilmoiteta määräajassa, DVV lähettää huoltajille virallisen muistutuksen.
  • Mikäli nimiä ei muistutuksen jälkeenkään ilmoiteta, DVV ottaa yhteyttä kunnan sosiaalihuoltoon. Sosiaalihuolto alkaa tällöin selvittää lapsen tilannetta ja tuen tarvetta.
  • Nimen valinta on huoltajien tehtävä. Lapselle annetaan yksi tai useampi etunimi, kuitenkin enintään neljä.

Miten rekisteröidä ulkomailla syntynyt lapsi?

Lapsi syntyi ulkomailla. Ei vaikeaa.

  • Lomake täytetään. Se ilmoittaa lapsen syntymästä.
  • Todistukset kuntoon. Tarvitaan syntymätodistus. Voi olla että sitä pitää laillistaa tai kääntää. Selvitä mitä tarvitaan.
  • Dokumentit menevät virastoon. Sinulle kerrotaan sitten.

Kaikki lähtee siitä, mistä lapsi on peräisin. Ei se sen kummempaa. Syntymätodistus on avain. Sitä ilman ei etene. Kysymys on aina siitä, miten todistat lapsen olemassaolon ja vanhemmuuden viranomaisille. Jokainen maa omansa. Vaivaa hieman.

Tieto menee digitaalisesti tai paperilla. Riippuu paikasta. Joskus kansliaan kävely on paras. Tai postin käyttö. Kaikki riippuu siitä, miten järjestelmä toimii. Ei kannata jäädä jumiin.

He ottavat yhteyttä. Jos on jotain. Epäselvyyttä. Asia hoituu.

Pitääkö lapsen syntymästä ilmoittaa työnantajalle?

Lapsen syntymästä pitää ilmoittaa työnantajalle.

Tämä tieto ei ole vain muodollisuus, vaan se liittyy suoraan oikeuksiisi ja velvollisuuksiisi työntekijänä. Ilmoitus varmistaa, että työnantaja voi järjestellä töitä ja että sinä saat ne vapaat, joihin sinulla on oikeus.

  • Ilmoitusaika: Pääsääntöisesti ilmoitus pitää tehdä viimeistään kaksi kuukautta ennen vapaan alkua. Tämä koskee äitiys-, isyys-, raskaus- ja vanhempainvapaata sekä hoitovapaata.
  • Lyhyemmät vapaat: Jos vapaa on lyhyempi, alle 12 arkipäivää, riittää yhden kuukauden ilmoitusaika.
  • Miksi ilmoitus on tärkeä?
    • Se antaa työnantajalle aikaa valmistautua poissaoloosi.
    • Se varmistaa, että saat kaikki lakisääteiset vapaat.
    • Työnantajan on pystyttävä järjestämään sijaisjärjestelyt.

Tämä tieto on oleellista kaikille vanhemmille. Se on tapa varmistaa, että perhe-elämän ja työn yhteensovittaminen sujuu mahdollisimman kitkatta, ainakin paperiasioiden puolesta. Kesken yönkin tätä miettii, että miten tämä kaikki järjestyy. Ja että oliko se nyt juuri näin, vai muistinko jotain väärin. Mutta kyllä, näin se menee.