Tuleeko vesirokko kaikille?

68 katselukertaa
Vesirokko on Suomessa lähes yleinen sairaus rokottamattomilla. Suurin osa sairastuu ennen kouluikää, jolloin oireet ovat yleensä lieviä. Vain pieni osa aikuisväestöstä, noin 1–3 %, välttyy taudilta. Iän myötä vesirokon vakavuus kuitenkin lisääntyy.
Kommentti 0 tykkäystä

Vesirokko: Vaivaa lähes kaikkia, mutta ei ihan kaikkia

Vesirokko on Suomessa tuttu lapsuudensairaus, josta suurin osa väestöstä on joskus kärsinyt. Vaikka rokotusohjelman ansiosta tapauksia on vähentynyt, se on edelleen yleinen sairaus niillä, jotka eivät ole saaneet rokotusta. Mutta tuleeko vesirokko kaikille? Lyhyt vastaus on ei, mutta lähes kaikille.

Suurin osa suomalaisista sairastuu vesirokkoon ennen kouluikää. Tällöin tauti on yleensä lievä ja oireet rajoittuvat kutiseviin vesikkeleihin ja lievään kuumeeseen. Lapsuusiässä sairastuminen on yleensä huomattavasti helpompaa kuin aikuisena, jolloin komplikaatioiden riski on suurempi. Tämän takia rokotusohjelma onkin keskittynyt juuri lapsuusiän suojaamiseen vakavilta oireilta.

Tarkemmin tarkasteltuna kuitenkin vain pieni osa suomalaisista aikuisista välttyy vesirokolta kokonaan. Arviot vaihtelevat, mutta yleisesti ottaen 1–3 % väestöstä jää sairastumatta. Tämä tarkoittaa, että yli 97 % suomalaisista joutuu joskus kohtaamaan tämän tavallisen lapsuudentaudin.

On kuitenkin muistettava, että tämä pieni prosenttiosuus, joka välttyy vesirokolta, ei välttämättä ole immuuni koko elämäänsä. He voivat sairastua myöhemmin elämässä, ja silloin sairaus voi olla huomattavasti vakavampi kuin lapsuudessa. Aikuisilla vesirokko voi johtaa esimerkiksi keuhkokuumeeseen tai aivokalvontulehdukseen.

Lisäksi on tärkeää huomata, että vesirokkorokotteen suoja ei ole täydellinen. Rokotettukin voi sairastua, mutta yleensä lievempänä muotona ja pienemmän riskin vakaville komplikaatioille.

Yhteenvetona voidaan todeta, että vesirokko on Suomessa erittäin yleinen sairaus, josta lähes kaikki aikanaan sairastuvat. Vaikka pieni osa väestöstä välttyy taudilta, on rokottaminen paras keino suojautua vakavilta oireilta ja komplikaatioilta. Rokottamattomien kohdalla sairastumisen todennäköisyys on lähes varma, ja sairastumisen ajankohta vaikuttaa taudin vakavuuteen merkittävästi.