Voiko maitoallergia tulla aikuisena?

2 näyttökertaa

Aikuisiälläkin voi kehittyä maitoallergia, vaikka se on yleisempää lapsuudessa. Oireet johtuvat lehmänmaidon proteiineista, jotka laukaisevat elimistössä immuunireaktion. Tämä reaktio voi ilmetä monin eri tavoin, lievistä iho-oireista vakavaan anafylaksiaan. Diagnoosi varmistuu yleensä allergiatesteillä.

Palaute 0 tykkäykset

Voiko maitoallergia puhjeta aikuisena? Kyllä voi – ja näin tunnistat sen

Maitoa pidetään usein tärkeänä osana terveellistä ruokavaliota, mutta entä jos elimistö alkaakin yhtäkkiä hylkiä sitä? Vaikka maitoallergia liitetään usein lapsiin, se voi todellakin puhjeta myös aikuisena. Itse asiassa yhä useampi aikuinen huomaa kehittävänsä maitoallergian, usein täysin yllättäen. Mutta mistä tämä johtuu ja miten sen tunnistaa?

Lapsuudessa kehittyvä maitoallergia voi joskus hävitä itsestään iän myötä. Aikuisilla puhjennut maitoallergia on kuitenkin yleensä pysyvämpi ilmiö. Syytä tähän ei täysin ymmärretä, mutta useat tekijät saattavat olla osallisina, kuten hormonaaliset muutokset, stressi, suoliston mikrobiston muutokset sekä altistuminen uusille ympäristötekijöille. Myös aiemmin piilevänä pysynyt lievä herkkyys voi ajan myötä kehittyä täysimittaiseksi allergiaksi.

Maitoproteiinit, kuten kaseiini ja hera, laukaisevat allergisen reaktion elimistössä. Reaktion voimakkuus vaihtelee suuresti. Jotkut kokevat vain lieviä oireita, kuten vatsanväänteitä, ripulia, ihottumaa tai kutinaa. Toiset taas saattavat kärsiä vakavammista oireista, kuten hengitysvaikeuksista, turvotuksesta kasvoissa ja kurkussa, ja jopa hengenvaarallisesta anafylaksiasta.

Aikuisen maitoallergian tunnistaminen voi olla haastavaa, sillä oireet voivat muistuttaa monia muita sairauksia, kuten ärtyvän suolen oireyhtymää tai laktoosi-intoleranssia. On tärkeää huomata, että laktoosi-intoleranssi ei ole allergia, vaan johtuu laktaasientsyymin puutteesta. Maitoproteiiniallergia taas on immuunijärjestelmän reaktio maidon proteiineihin.

Jos epäilet maitoallergiaa, on tärkeää hakeutua lääkärin vastaanotolle. Diagnoosi varmistetaan yleensä ihoprick-testillä tai verikokeella, jossa mitataan maidon proteiineihin kohdistuvia vasta-aineita. Lääkäri voi myös suositella altistuskoetta, jossa potilaalle annetaan pieni määrä maitoa valvotuissa olosuhteissa.

Jos diagnoosi on maitoallergia, hoidon kulmakivi on maidon ja maitotuotteiden välttäminen. Tämä vaatii tarkkaa ruokavalioon perehtymistä, sillä maitoa ja maitoproteiineja löytyy monista elintarvikkeista, kuten leivästä, makeisista ja valmisruoista. Onneksi nykyään on saatavilla runsaasti maidottomia vaihtoehtoja, kuten kaura-, soija- ja mantelimaitoa sekä erilaisia ​​vegaanisia juustoja ja jogurtteja.

Aikuisena puhjennut maitoallergia voi tuntua aluksi hankalalta, mutta sen kanssa oppii elämään. Tärkeintä on olla tietoinen omasta allergiasta ja tehdä tarvittavat muutokset ruokavalioon. Muista myös keskustella allergiastasi perheen ja ystävien kanssa, jotta he osaavat ottaa sen huomioon ruokailutilanteissa.