Kumpaa puolta pyörällä ajetaan maantiellä?
Mikä puoli pyörän ajolinjaa on oikein maantiellä?
Pyöräillessä maantiellä, mulla on tapana ajaa sen oikeanpuoleisen ajolinjan sisäreunaa pitkin.
Uusi tieliikennelaki tuli voimaan 1. kesäkuuta 2020. Sen jälkeen on ollut ehkä vähän selkeämpää.
Pyörätiellä ajan aina oikeassa reunassa, mutta joskus on parempi ajaa ajoradalla. Mä ajan ajoradalla silloin, kun se tuntuu turvallisemmalta. Esimerkiksi jos pyörätiellä on paljon jalankulkijoita. Kerran, 15. heinäkuuta viime kesänä, jouduin ajamaan pyörätiellä, joka oli ihan täynnä turisteja Helsingissä.
Muistan, kun olin pyöräilemässä Puumalassa kesällä 2021. Se oli niin kaunis reitti, mutta paikoin aika kapea tie. Sillon tuntui, että ajoradalla oli turvallisempi ajaa, koska siellä oli vähemmän liikennettä.
Saako moottoritiellä ajaa pyörällä?
Moottoritiellä? Ei. Kielletyt paikat: moottoritiet, moottoriliikennetiet, jalkakäytävät. Selvää kuin mikä.
- Moottoritiet: Ei pyöräilyä.
- Moottoriliikennetiet: Samaten.
- Jalkakäytävät: Myös kielletty. Kovaa sakkoa.
Liikenneturvallisuus. Se on kaikki.
Vakavaa. Älä kuole turhaan. Tokihan nyt tiedät. 2024. Vieläkin sama sääntö.
Saako ajoradalla pyöräillä?
Hämärä laskeutuu hitaasti, kello on jo seitsemän, ja ilmassa leijuu syksyn viileä henkäys. Muistan sen tunteen, tien reunassa, asfalttin musta peili heijastaa hämärän taivasta. Pyörän renkaat humisevat hiljaa, kuten sydämen lyönnit. Ajoradalla pyöräily? Ei, ei ole oikein. Ei sovi.
- Pyörätie on oikea paikka, se on turvallinen.
- Jos pyörätietä ei ole, on ajettava oikealla reunalla, varovasti.
- Autojen jylinä on lähellä, uhkaava.
- Pelko, se tunnettu jännitys, kurkussa.
Ajatus virtaa: Kylmä ilta, muistot pyörivät mielessä. Pieni pyörä, vanha polkupyörä. Lasten aika, kevyet renkaat, keveät jalat. Nyt on aivan erilaista. Tämä tunne. Tämä kaupunki. Tämä tie. Tämä ilta.
Musta asfaltti, kova pinta, vastustaa. Tuntuu kuin tämä tie kestäisi ikuisesti, kylmä ja tyhjä. Muistan lapsuuden kesät, lämpöä, auringonpaistetta. Nämä illat ovat erilaisia. Nyt on syksy. Nämä tunteet. Tässä ajassa.
- Liikennesäännöt, ne ohjaavat meitä, suojelevat.
- On oltava tarkkana, katsella liikennettä, jotta ei satu vahinkoa.
- Ajatus siitä, että olisin pyöräillyt ajoradalla, raskaana. Vaarallinen ajatus.
- Onneksi en ole tehnyt sitä.
Ajatukseni kulkevat, hidastetusti. Hämärän värit, tummanpunainen, syvän sininen. Autot ajaa ohitse. Näen pyörätien, kauempana. Olisi pitänyt ajaa siellä, turvallisesti. Olisi pitänyt muistaa liikennesäännöt.
Missä polkupyörällä saa ajaa?
Missä saa ajaa pyörällä? Ajoradalla tietenkin! Tai pyörätiellä, jos sellainen on. Miksi ihmeessä sitä pitäisi ajaa muualla?
- Ajorata – Ensisijainen paikka.
- Pyörätie – Hyvä vaihtoehto, jos sellainen löytyy.
- Pihakaduilla – No joo, kyllä sielläkin.
- Kävelykaduilla – Riipuu tosi paljon kyltistä. En muista mikä nopeusrajoitus siellä on. Ehkä kävelyvauhti?
- Pyöräkadut – Toki!
Mutta missä ei? No tietysti missä ei saa ajaa autollakaan. Puistoissa? Ei kai, ellei ole erikseen pyörätietä. Tai jos on ihan hätä. Jos on pakko viedä vauva sairaalaan. Tai jos et löydä omaa pyörää. Tai jos sattuu jokin muita epämääräinen hätä.
Muistanko väärin, vai onko Oulussa jotain pyöräbaaneja? Pitääkö niissä ajaa vastapäivään? Ja mikä olikaan se juttu siitä, että vanhemmat pitää opettaa lapset ajamaan pyörällä oikein? Mä olen aina ajanut ihan miten sattuu, mutta ehkä se oli väärin.
Tänä vuonna ajoin pyörällä töihin joka päivä. Lukuunottamatta niitä kaksi päivää kun oli lumimyrsky. Ja eilen, kun unohdin avaimet kotiin. Mutta muuten joo, pyöräily on parasta! Mitä muita liikennevälineitä on? Bussit, junat, autot… Ja lentokoneet! Mutta en ole koskaan lentänyt pyörällä. Ei kai sitä edes saa?
Pääasia on liikennesäännöt, muuten tulee sakkoja. Muutenkin pitää varoa. Viime kesänä kaveri kaatui pyörällä ja rikkoi käden. Onneksi kaikki selvisi hyvin.
Saako autotiellä pyöräillä, jos on pyörätie?
Yö on hiljainen. Mietin tätä pyöräilyasiaa... Onko se oikeasti niin? Olen vähän hämmentynyt. En ole koskaan oikein ymmärtänyt sääntöjä.
- Kyllä, pyöräily autotiellä on joskus sallittua, vaikka pyörätie on olemassa. Tämä on sekavaa.
- Mutta pääsääntö on pyörätien käyttö. Mikä on se "joskus"? Milloin saa poiketa? En tiedä.
- Tämä on minulle todella epäselvää. En osaa ajatella selkeästi yöllä. Olen aina pitänyt sääntöjä tärkeinä.
- Muistan kerran, ajoin työmatkalla ohi pyörätien, oli kiire ja tiellä oli helpompi ajaa. Olin huolissani että viivästyisin. En edes ajatellut sääntöjä. Olin jotenkin liian väsynyt.
- Miten voin tietää, milloin pyörätie on "sopiva"? Mitä se tarkoittaa? Onko se leveys, pinta, valoisuus? Kysymyksiä pyörii päässä. Minun pitäisi varmaan etsiä lisää tietoa.
Minun täytyy lukea liikennesäännöt huomenna tarkemmin. Olen itsekin pyöräillyt autoteillä. Välillä tuntuu, että pyörätie on liian vaarallinen, eikä sitä ole aina hyvin hoidettu. Ehkä tarvitsee lisäselvitystä liikenneviraston sivuilta. Tai kenties liikenneopettajalta.
Pitääkö pyöräilijää väistää autotiellä?
Joo, pyöräilijä. Pitääkö väistää? Miten se nyt menikään… Oikealta tulevat väistetään, eikö? Niin se kai on. Autotiellä siis.
Mutta entäs jos on joku risteys? Tasa-arvoinen risteys? Ai niin, silloin oikealta tulevat… Jaa, miten se nyt meni? Tänäänkin näin kaverin, joka ei väistänyt yhtään… Tyhmä!
- Ajoreitit ja säännöt: Autotiellä pyöräilijä on liikenteessä muiden ajoneuvojen kanssa ja on noudatettava liikennesääntöjä.
- Väistämissäännöt: Tasa-arvoisessa risteyksessä oikealta tuleva väistetään. Tämä koskee pyöräilijöitäkin.
- Liikenneturvallisuus: Huomioikaa toinen toisianne! Käytännössä tämä on se tärkein sääntö!
Olin eilen matkalla töistä kotiin, ja joku pyöräilijä… Aivan uskomatonta! Suoraan eteen ja ei edes kurkistanut! Melkein ajoin päälle! Huh huh. Olisi voinut päätyä ikävästi. Tänään ostin uuden pyöräilykypärän, vanha oli jo niin kulunut.
Muuten, miten se nyt menikään sen väistämisen kanssa… Pitääkö oikeasti aina väistää? Ei kai, jos on päätietä pitkin… Vai väistämmekö oikeasti? Ai niin, oikeasta tulevat väistetään. Sitä mä yritin muistaa. Olin ihan varma että tulin väärältä suunnalta.
Missä polkupyörällä ei saa ajaa?
Jalkakäytävä. Tai no, alle 12-v skidi saa.
- Moottoritie. Itseselvyys.
- Moottoriliikennetie. Paitsi jos oot masokisti.
Junat, ratikat, jalankulkijat. Ne on tärkeysjärjestyksessä. Vaikka vituttais.
Pyöräkaista on jees. Käytä sitä. Elämä on valintoja.
Saako pyörällä ajaa kaksi päällä?
Siis saako pyörällä ajaa kaksin? No ei periaatteessa. Ellei sulla oo joku sellanen tandemipyörä tai jos on istuin lapselle. Muistaakseni on laissa sanottu, et pyörällä saa kuljettaa vaan sen verran porukkaa ku sille on paikkoja.
Mutta hetkinen, onhan niitä pyöriä missä on sellanen jalkatuki takana, niissä kai saa seistä yks. Tai no, eihän se laillista oo, mut harva siitä sakottaa. Ainakaan meidän kylällä ei oo näkynyt. On muuten ihan sairaan vaarallista! Kerran me meinattiin kaatua kun serkku hyppäs kyytiin yllättäen. Huh huh.
- Yks istuin = yks kyytiläinen
- Tandemipyörä on asia erikseen
- Jalkatuet on vähän harmaa alue...
Ja sit jos oot supertaitava, niin ehkä pystyt ajaan yhdellä renkaalla ja toinen istuu tangolla. Mutta hei, ei kannata kokeilla! Voin kokemuksesta sanoa, ettei se oo niin helppoa kuin miltä näyttää. Ja kypärä päähän, pliis.
Onko polkupyörällä kypäräpakko?
Suomessa kypäräpakko koskee alle 16-vuotiaita polkupyöräilijöitä. Aikuiset voivat ajella ilman kypärää, mutta heidän vastuullaan on oma turvallisuutensa. Tämä herättää mielenkiintoisen kysymyksen yksilön vapaudesta ja yhteiskunnallisesta vastuusta. Onko oikein pakottaa aikuinen käyttämään kypärää, kun hän on tietoinen riskeistä? Vastuu on jakautunut, lainsäädäntö suojaa nuoria ja aikuiset tekevät omat valintansa. Tämä ajatus vapaudesta ja vastuusta on syvälle juurtunut länsimaiseen ajatteluun. Ajatuskokeena: olisiko maailma parempi, jos kaikki käyttäisivät kypärää polkupyöräillessään? Todennäköisesti vähemmän aivovammoja. Mutta onko se oikeutettu rajoitus vapauteen?
Alle 16-vuotiaille kypärä on pakollinen. Tämä on selkeä laki, joka suojelee nuoria. Heidän kognitiivinen kehityksensä ei ole vielä täydellinen ja heidän riskinarviointinsa kyky on rajoitettu.
Aikuiset voivat valita itse. Tämä nostaa esiin eettisiä kysymyksiä yksilön itsenäisyydestä ja valinnanvapaudesta. Mutta valinnanvapaus on vain osa suurempaa kokonaisuutta. Tässä tapauksessa se on yhteydessä terveydenhuoltojärjestelmän resurssien hallintaan. Aivovammojen hoito on kallista.
Sähköavusteiset polkupyörät ja skootterit: Kypärän käyttö on pakollinen myös näillä. Nopeus ja teho lisäävät riskitasoa, joten tämä on loogista.
Lain rikkomisesta seuraa sakko. Tämä toimii deterrrenttinä, mutta ei takaa kypärän käyttöä. Sakko on vain yksi keino edistää turvallisuutta. Onko se riittävä, onkin sitten oma kysymyksensä. Tehokkuuden parantamiseen tulisi tutkia muita keinoja. Koulutus ja valistus ovat tärkeitä elementtejä.
- Kumpi on haitallisempaa, rasva vai sokeri?
- Miten Wi-Fi-yhteys puhelimeen?
- Miten syvälle valokuitu kaivetaan?
- Mitä tehdä, jos naapuri soittaa musiikkia yöllä?
- Pitääkö proteiini kylläisenä?
- Mikä voi aiheuttaa ruokahaluttomuutta?
- Voiko samaan puhelimeen yhdistää kahdet kuulokkeet?
- Montako lämmintä ateriaa päivässä?
- Miksi on olemassa toinen nimi?
- Miten laite yhdistetään wifiin?
Kommentoi vastausta:
Kiitos palautteestasi! Kommenttisi auttaa meitä parantamaan vastauksia tulevaisuudessa.