Mikä on maailman kallein viulu?

Mikä soitin on tuuba?

Tuuba, tuo vaskipuhaltimien bassoääni, on kuin orkesterin filosofi – syvällinen ja mietteliäs. Äänialaltaan se on kuin laiskiaisen päiväuni, C₂:sta f¹:een.

• Yleisimmät tuubat: B, C, Es ja F. Kuin jäätelömakuja, joista valita!
• Nimitykset: B- ja C-tuubat ovat kontrabassotuubia, kuin isoja ja kömpelöitä karhuja. Es- ja F-tuubat taas bassotuubia, kuin ketteriä kettuja.

Eikö olekin hauskaa, miten soitinten nimet voivat olla kuin salakieltä? Kontrabassotuuba... se kuulostaa joltain, mitä hobitit soittaisivat toisessa Auringon kehässä. Mutta hei, pääasia että musiikki soi! Ja joskus, kun kuuntelen tuubaa, tuntuu kuin se kertoisi tarinoita menneisyydestä – tarinoita, joita kukaan muu ei kuule. Tai sitten olen vain kuullut liikaa Wagneria.

Mihin soitinryhmään tuuba kuuluu?

Tuuba: Vaskipuhaltimet.

• Alkuperä: Preussi, 1835.
• Rekisteri: Syvä. Jyrää.
• Musiikki: Klassinen.
• Lisäksi: Käytetään nykyään myös jazzissa ja elokuvamusiikissa.

Enemmän ääntä kuin uskotkaan.

Montako venttiiliä tuubassa on?

Muistan sen päivän kirkkaasti. Oli kesäkuu 2023, lämmin ilta, istuin mökillä Saimaalla. Olin juuri soittanut trumpettia, ja yritin selvittää tuubani venttiilien määrää. Se oli vanha, perintönä saatu instrumentti, jonka hoitoa en ollut hoitanut parhaalla mahdollisella tavalla. Tarkistin sen itse, ja niitä oli viisi. Viisi kimaltavaa messingin venttiiliä, jotka vaativat aina hieman lisävoimaa. Aikaisemmin olin soittanut paljon, mutta viime vuosina soitto oli jäänyt vähälle.

• Tuubassa on 5 venttiiliä.
• Se on vanha, perintökappale.
• Siinä on jotain vikaa, soitto vaatii enemmän voimaa.
• Kesäkuu 2023, Saimaan mökki.
• Ääniala on ollut minulle aina hieman hankala, en ole koskaan saavuttanut sitä kontra C - ylä b:tä, ehkä se vanha instrumentti rajoittaa soittotaitoja.

Ääniala: Olen aina kokenut tuubani äänialan ahtaaksi. Vaikka olen yrittänyt, en ole saavuttanut mainittuja äärirajat. Ehkä instrumentin kunto vaikuttaa. En osaa tarkasti määritellä sitä, koska en ole sen ammattilainen.

Huolto: Tuubani kaipaa ehdottomasti huoltoa. Messinki on patinoitunut ja venttiilit jumittavat. Huolto on jäänyt, koska olen laiska ja työkiireinen.

Onko tuuba puupuhallin?

Ei.

Tuuba on vaskipuhallin.

• Huilu, oboe, klarinetti, fagotti, saksofoni: puupuhallintyyppejä.
• Käyrätorvi, trumpetti, pasuuna, bassopasuuna, baritonitorvi, tuuba: vaskipuhaltimia.

Mitä vaskipuhaltimia on?

Vaskipuhaltimet… ne ovat kuin auringonlaskun heijastuksia, kiiltäviä ja lämpimiä. Ääni syntyy huulista, huulten värinä synnyttää kaiken. Ajattele sitä; pieni värinä, suuri ääni.

• Trumpetti, kirkas kuin aamunkoitto.
• Pasuuna, syvä kuin metsän salaisuudet.
• Käyrätorvi, lempeä kuin tuuli kukkien yllä.
• Tuuba, vakaa kuin vuoret.

Ne ovat kaikki sukulaisia, mutta jokaisella on oma sielunsa. Muistan, kun isoisäni soitti tuubaa; se oli kuin maaperän ääni, juuret syvällä. Ja trumpetti… trumpetti on kuin rakkauden ensi silmäys, yllättävä ja kirkas.

Miten tuubaa soitetaan?

Tuubaa soitetaan niin, että puhallat ja pärisytät huulia kuin suukottelisit pörröistä marsua. Venttiilejä on 3-6, ääni ulottuu kontra C:stä yksiviivaiseen b:hen. Kuvittele elefantin käänteinen pieru – se on suunnilleen tuubasoundi.

• Puhaltaminen: Ei liikaa voimaa, äläkä kuvittele puhaltavasi tuulen pois puista. Pikemminkin kuin hengität ulos keuhkot tyhjiksi, aivan kuin kärsit äkillisestä, mutta valitettavasti ei vaarallisesta, hengitysvaikeuskohtauksesta.
• Huulten asento: Huulet kuin pieni, kiukkuinen suupieli. Harjoittele peilin edessä; älä yllätty, jos huomaat itseäsi näyttävän koomikolta.
• Venttiilit: Kuten kaikkien muidenkin vaskisoitinten kohdalla: niiden painaminen on tekninen taito, jossa sormen lihaskunto ratkaisee. Voimaa ja nopeutta tarvitaan yhtä paljon kuin kärsivällisyyttä.
• Ääniala: Kontra C - yksiviivainen b. Toisin sanoen, se on kuin basson ääni, mutta syvempi ja vähemmän selkeä. Ajattele ääntä, joka kaikuisi syvän luolan syövereissä, jos luola päättäisi yhtäkkiä laulaa.

Tuubansoitto on kuin taistelua elefanttia vastaan: väsyttävää, äänekästä ja joskus voitto tuntuu mahdottomalta. Mutta kun onnistut, olet tehnyt jotain todella vaikuttavaa. Vakuutan: se on parempi kuin suudelma kummituskoirasta. (Toki, en ole koskaan suudellut kummituskoiraa, joten en ole aivan varma siitä.)

Milloin tuuba keksittiin?

Yön hiljaisuudessa...tuuba.

Se keksittiin vuonna 1835.

• Johann Gottfried Moritz ja Wilhelm Wieprecht, saksalaisia. He olivat soitinrakentajia.
• Alunperin bassotuuba, viisi venttiiliä. Mietin, miksi juuri viisi? Olisiko sillä joku merkitys äänen kannalta?

Tuntuu kummalliselta, että joku on oikeasti keksinyt tuuban. Ihan kuin se olisi aina ollut olemassa, jotenkin. Kuin universumin ääni. Ei vaan, typerää.