Miten vauva hengittää lapsivedessä?

Miten vauva hengittää lapsivedessä: Istukan ja napanuoran rooli

miten vauva hengittää lapsivedessä mietityttää monia odottavia vanhempia raskauden aikana. Ymmärrys kohdussa tapahtuvasta hapensaannista ja istukan toiminnasta auttaa hälventämään huolet sikiön turvallisesta kehityksestä ja hapenvirtauksesta.

Miten vauva hengittää lapsivedessä?

Vauva ei hengitä kohdussa keuhkoillaan, vaan hän saa happea ja ravintoa äidiltä napanuoran ja istukan kautta. Tämä on usein ensimmäinen suuri ihmetystä herättävä asia odottaville vanhemmille. Äidin veri kuljettaa happea istukkaan, josta se siirtyy napanuoran verisuonten kautta suoraan sikiön verenkiertoon.

Moni odottava äiti pelkää, voiko vauva tukehtua tai hukkua lapsiveteen. Totta puhuen - minäkin mietin tätä esikoistani odottaessa ja valvoin öitä asian takia. Mutta huoli on täysin turha. Sikiön keuhkot eivät toimi vauvan hengitys raskauden aikana toimivina hengityseliminä. Ne ovat tarkoituksella täynnä lapsivettä ja kehittyvät rauhassa vasta synnytystä varten. Happisaturaatio sikiön napalaskimossa on tyypillisesti noin 70-80 prosenttia, mikä riittää täydellisesti sen tarpeisiin, sillä sikiön oma erikoishemoglobiini sitoo happea huomattavasti tehokkaammin kuin aikuisen hemoglobiini. ^[1]

Mutta on yksi täysin vastakkainen tekijä, jonka yli 90 prosenttia ihmisistä ymmärtää väärin sikiön hapensaannista - selitän sen tarkemmin hengitysliikkeitä käsittelevässä osiossa alempana.

Napanuoran ja istukan toiminta: Vauvan elämänlanka

Raskausaikana äidin ja sikiön verenkierto eivät koskaan sekoitu suoraan keskenään. Istukka toimii uskomattoman tarkkana suodattimena. Se pitää huolen turvallisuudesta.

Istukan nukkalisäkkeissä äidin verestä siirtyy happea ja ravintoaineita sikiön verenkiertoon ohuen kalvon läpi. Tämän jälkeen napanuora - joka on usein 50-60 senttimetriä pitkä - kuljettaa hapekkaan veren suoraan vauvan sydämeen ja aivoihin. Tämä järjestelmä on äärimmäisen tehokas. Yhden ainoan minuutin aikana istukan läpi virtaa jopa 500 millilitraa verta turvaamaan sikiön hapensaanti ja nopea kasv^[2] u.

Sikiön ainutlaatuinen verenkierto

Koska keuhkot eivät vielä hapeta verta, sikiön sydämessä ja suurissa verisuonissa on erityisiä oikovirtauksia. Nämä rakenteet ohjaavat suurimman osan hapekkaasta verestä ohi keuhkojen, suoraan aivoihin ja sydämeen. Keskimäärin sikiön sydän lyö 110-160 kertaa minuutissa pumputakseen tätä verta nopeasti ympäri pientä kehoa. ^[3]

Miksi sikiö tekee hengitysliikkeitä kohdussa?

Tässä on se yllättävä tekijä, jonka mainitsin aiemmin: vaikka sikiö ei saa happea keuhkojensa kautta, se silti harjoittelee hengittämistä. Miten tämä on mahdollista?

Sikiö saattaa tehdä kohdussa keuhkoillaan pieniä hengitysliikkeitä jo varhain raskausaikana. Odota hetki. Jos keuhkot ovat täynnä vettä, eikö nesteen vetäminen keuhkoihin ole vaarallista? Ei lainkaan. Lapsivettä todellakin virtaa keuhkoihin ja sieltä ulos näiden liikkeiden mukana, mutta miten sikiö saa happea kohdussa ei tapahdu tätä reittiä, sillä se on pelkkää lihasharjoittelua.

Vauvan hengitys raskauden aikana on elintärkeää keuhkojen ja hengityslihasten, kuten pallean, fyysiselle kehittymiselle. Kun sikiö harjoittelee näitä liikkeitä, se vahvistaa lihaksiaan valmiiksi sitä kriittistä hetkeä varten, kun se kohtaa ulkomaailman ilman ensimmäistä kertaa. Usein tämä harjoittelu tuntuu äidistä rytmikkäänä hikkana vatsassa.

Mitä tapahtuu heti syntymän jälkeen?

Aivan ensimmäinen itku on paljon enemmän kuin vain ääni. Se on elintärkeä fysiologinen mekanismi.

Kun vauva syntyy, lämpötilan muutos, fyysinen stimulaatio ja napanuoran verenkierron loppuminen saavat sen vetämään ensimmäisen kerran ilmaa keuhkoihinsa. Alakautte syntyvillä vauvoilla noin 30 prosenttia lapsivedestä poistuu keuhkoista jo synnytyskanavan puristuksessa.^[4] Loput nesteestä imeytyy erittäin nopeasti keuhkokudoksen verenkiertoon ja imusuonistoon ensimmäisten elintuntien aikana. Keisarileikkauksella syntyneillä vauvoilla tämä mekaaninen puristus jää puuttumaan, jolloin keuhkojen tyhjeneminen nesteestä voi kestää hieman kauemmin ja vauva saattaa rohista aluksi.

Vertailu: Hapensaanti kohdussa vs. syntymän jälkeen

Sikiö kohdussa

• Vain lihasten harjoittelua, nestettä liikkuu sisään ja ulos

• Äidin veri istukan ja napanuoran kautta

• Täynnä lapsivettä, eivät osallistu kaasujenvaihtoon ollenkaan

• Oikovirtauksia sydämessä, verenkierto ohittaa keuhkot lähes kokonaan

Vastasyntynyt vauva

• Jatkuvaa ja rytmistä hapenottoa elämän ylläpitämiseksi

• Ympäröivä ilma omien keuhkojen kautta

• Lapsivesi poistuu, keuhkorakkulat täyttyvät pysyvästi ilmalla

• Keuhkoverenkierto aukeaa täysin ja oikovirtaukset alkavat sulkeutua

Ainon paniikki rutiiniliikkeistä

Aino, 29-vuotias ensisynnyttäjä Helsingistä, oli raskausviikolla 32. Hän oli tuntenut vauvan potkut säännöllisesti ja ollut rauhallisin mielin, mutta viikonlopun aikana hän alkoi tuntea outoa, rytmistä nykimistä vatsassaan ja pelkäsi vauvan haukkovan henkeä nesteessä.

Hän teki sen, mitä useimmat tekevät: alkoi lukea nettifoorumeita paniikissa keskellä yötä. Ensimmäinen ajatus oli, että napanuora on kiertynyt kaulan ympärille ja vauva on tukehtumassa. Aino valvoi kaksi yötä putkeen tarkkaillen liikkeitä ja soitti lopulta itkien äitiyspoliklinikalle vaatien tarkastusta.

Kätilön tekemässä ultraäänessä selvisi yllättävä ja helpottava totuus. Rytminen liike ei ollut hengen haukkomista hätätilassa, vaan sikiöllä oli vain voimakas hikka. Sikiö harjoitteli normaaleja hengitysliikkeitä ja nieli samalla lapsivettä, mikä ärsytti väliaikaisesti sen palleaa.

Seuraavien viikkojen aikana Aino osasi jo nauttia näistä hikkahetkistä. Hän oppi, että peräti 30 prosenttia sikiön hereilläoloajasta loppuraskaudessa kuluu näiden liikkeiden harjoitteluun, ja ymmärsi sen olevan merkki vahvasta hermostosta, ei vaarasta.