Milloin lapsen pitäisi oppia lukemaan?

Milloin lapsen pitäisi oppia lukemaan? Lukutaidon kehitys

Milloin lapsen pitäisi oppia lukemaan, askarruttaa monia vanhempia. Kirjainten ja sanojen ymmärtäminen kehittyy jokaisella omassa tahdissaan. Lapsen tukeminen lukemaan oppimisessa luo pohjan koulutielle ja ehkäisee oppimisvaikeuksia. Lukutaidon heräämistä voi seurata kotona tarjoamalla lapselle monipuolisesti kirjoja ja lukuvinkkejä.

Milloin lapsen pitäisi oppia lukemaan?

Lapsen lukemaan oppiminen voi liittyä moniin eri tekijöihin, ja kehitys riippuu vahvasti yksilöllisestä kontekstista. Suurin osa lapsista oppii lukemaan 6-7 vuoden iässä, eli esiopetusvuoden ja ensimmäisen kouluvuoden aikana. Lukutaidon saavuttaminen on kuitenkin herkkä ja täysin yksilöllinen prosessi, jossa ei ole yhtä ainoaa oikeaa aikataulua.

Tilastojen valossa noin 30 prosenttia lapsista osaa lukea jo melko sujuvasti kouluun mennessään. Seuraavat 30 prosenttia oppii lukemaan helppoja sanoja muutaman kuukauden sisällä koulun alkamisesta, ja viimeinen kolmannes omaksuu taidon ensimmäisen luokan aikana. Ennen kouluikää opittu taito selittyy usein lapsen omalla, varhaisella kiinnostuksella kirjaimia kohtaan.

Alussa olin itsekin hieman huolissani, kun oma esikoiseni ei vielä kuusivuotiaana osoittanut mitään kiinnostusta aakkosiin, vaikka naapurin samanikäinen lapsi tavasi jo kokonaisia kirjoja. Silmäni kuitenkin aukesivat, kun tajusin, ettei kyse ole kilpailusta. Jokainen lapsi oppii lukemaan omaa tahtiaan, ja liiallinen puskeminen vain synnyttää turhaa vastarintaa. Mutta tässä on yksi kriittinen virhe, jonka monet vanhemmat tekevät ja joka saattaa vahingossa sammuttaa lapsen lukuilon täysin - palaan tähän tarkemmin tuolla myöhempien vaiheiden kohdalla.

Lukemaan oppimisen vaiheet ja ikäkohtainen aikajana

Lukutaidon kehitys ei tapahdu yhdessä yössä, vaan se rakentuu useiden pienten esivalmiuksien kautta varhaislapsuudesta alkaen. Matka etenee yleensä leikin ja oivallusten kautta seuraavassa järjestyksessä: Varhaiset vuodet (3-5-vuotiaat): Lapsi alkaa hahmottaa, että kirjoitetut merkit tarkoittavat jotakin. Noin 9 prosenttia lapsista oppii lukemaan jo tässä iässä puhtaasti oman uteliaisuutensa ajamana. Esiopetusikä (6-vuotiaat): Eskarissa keskiöön nousee kirjain-äännevastaavuus. Lapsi oppii tunnistamaan, mikä äänne kuuluu mihinkin kirjaimeen, ja harjoittelee sanojen tavuttamista leikin varjolla. Ensimmäinen luokka (7-vuotiaat): Varsinainen järjestelmällinen lukemaan oppimisen vaiheet alkaa koulussa. Suurin osa lapsista oppii yhdistämään äänteet sanoiksi sujuvasti ensimmäisen kouluvuoden aikana.

Tässä vaiheessa on tärkeää ymmärtää, että aikaisemmin lukemaan oppineet eivät välttämättä säilytä etumatkaansa ikuisesti. Tutkimukset nimittäin osoittavat, että myöhemmin lukemaan oppivat lapset kurovat varhaisten oppijoiden saavuttaman eron kiinni 11 vuoden ikään mennessä. Lukemaan opettelussa kyse on maratonista, ei sprintistä. Suorituspaineiden kasaaminen liian varhain voi johtaa siihen, että lapsi alkaa vältellä kirjoja.

Miten tukea lapsen lukemaan oppimista kotona?

Kotona tehtävä pohjatyö ja myönteinen ilmapiiri ovat kaikkein tehokkaimpia työkaluja lapsen lukuilon herättämisessä. Muista se kriittinen virhe, jonka aiemmin mainitsin? Se on lapsen lukutaidon mekaaninen vertaaminen muihin ja lukemisen muuttaminen pakolliseksi suoritukseksi. Kun lukuhetkestä tulee suorituspaineita täynnä oleva kuulustelu, lapsen sisäinen motivaatio kuolee. Tehtäväsi vanhempana ei ole toimia ankarana opettajana, vaan lukuilon sytyttäjänä.

Yhdessä lukeminen on tutkitusti paras keino laajentaa sanavarastoa ja tukea lukusujuvuutta. Jo puoli tuntia lukemista päivässä edistää lukutaitoa merkittävästi ja luo vankan pohjan koulutielle. Voit pelata lapsen kanssa kirjainpelejä, bongailla tuttuja kirjaimia kauppareissulla ja antaa lapsen itse valita häntä kiinnostavat kirjat kirjastosta. Tärkeintä on pitää tilanteet rentoina ja iloisina.

Seuraava kohta saattaa yllättää monet vanhemmat, sillä huoli herää usein aivan vääristä asioista.

Lukihäiriö lapsella ja milloin pitäisi hakea apua?

Vanhemman on hyvä seurata lapsen kehitystä rauhallisin mielin, mutta tiettyihin merkkeihin on syytä reagoida ajoissa. Erityisasiantuntijoiden, kuten erityisopettajan tai puheterapeutin, puoleen kannattaa kääntyä, jos huomaat seuraavia hälytysmerkkejä: 1. Kirjaimet tai äänteet eivät ala hahmottua lainkaan ensimmäisen luokan kevääseen mennessä. 2. Lapsella on huomattavia vaikeuksia hahmottaa puhetta tai oppia uusia sanoja jo ennen kouluikää. 3. Lukemisen yrittäminen aiheuttaa lapselle poikkeuksellisen suurta ahdistusta, itkua tai jatkuvaa turhautumista. 4. Lapsen on erittäin vaikea muistaa lyhyitäkään kuultuja ohjeita tai tunnistaa riimejä leikeissä.

Avun pyytämistä ei kannata viivytellä tai hävetä. Suomessa koululaisten lukutaito on kansainvälisesti hyvää, mutta heikkojen lukijoiden määrä on lähes kaksinkertaistunut viime vuosina. PIRLS-tutkimuksen mukaan noin 16 prosentilla lapsista lukutaidon taso on heikko tai erittäin heikko. Mitä aikaisemmin mahdollinen lukihäiriö lapsella milloin apua tunnistetaan, sitä helpompaa ja tehokkaampaa tukitoimien aloittaminen on neuvolan tai koulun kautta.

Lukutaidon tukimuotojen vertailu

Lapsen lukutaidon kehittymistä voidaan tukea eri tavoin riippuen siitä, kaipaako lapsi normaalia arjen innostusta vai kohdennettua ammattilaisen apua.

Kotiympäristö ja ääneen lukeminen

• Kaikille lapsille vauvasta alkaen, erityisen tärkeää ennen kouluikää ja alkuopetuksessa.
• Lukuilon herättäminen, sanavaraston laajentaminen ja positiivisen rutiinin luominen arkeen.
• Luetaan ääneen vähintään 15-30 minuuttia päivässä, vieraillaan kirjastossa ja pelataan kirjainpelejä.

Esi- ja alkuopetuksen tuki

• 6-8-vuotiaille lapsille osana normaalia esikoulu- ja kouluarkea.
• Kirjain-äännevastaavuuden opettelu ja peruslukutaidon saavuttaminen järjestelmällisesti.
• Opettajan vetämät pienryhmäharjoitukset, aapisen käyttö ja koulun tarjoama eriyttävä opetus.

Erityisopetus ja puheterapia

• Lapsille, joilla on selkeitä viiveitä esivalmiuksissa tai joiden lukutaito ei etene ensimmäisellä luokalla.
• Yksilöllisten oppimisvaikeuksien, kuten lukihäiriön tai kielellisten erityisvaikeuksien selättäminen.
• Yksilölliset tukitunnit erityisopettajan kanssa, fonologisen tietoisuuden harjoitukset ja puheterapia.

Eskari-ikäisen Leon matka kirjainten maailmaan

Kuusivuotias Leo Tampereelta aloitti esikoulun, mutta kirjaimet eivät ottaneet sujuakseen. Vanhemmat yrittivät harjoitella kotona iltaisin mekaanisesti aapisen kanssa, mikä johti vain itkuun ja turhautumiseen kummallakin puolella pöytää.

Ensimmäinen virhe oli pakottaminen, jonka seurauksena Leo alkoi vältellä kaikkia kirjoja ja peitti silmänsä aina, kun jossain näkyi tekstiä. Tilanne tuntui solmulta, jota oli mahdoton avata.

Breakthrough tuli, kun vanhemmat päättivät unohtaa aapisen ja siirtää harjoittelun Leon suosikkileikkiin eli Lego-palikoihin. He teipasivat palikoihin kirjaimia ja alkoivat rakentaa sanoja osana autoleikkejä.

Kuukauden rennon leikin jälkeen Leo oppi tunnistamaan kaikki aakkoset ja alkoi itse tavata lyhyitä sanoja, mikä palautti lukuilon ja poisti suorituspaineet esikoulun tieltä.